Tuoreet aluevaltuutetut täysin eri linjoilla koronarokotteista ja tartuntamäärien suhteesta kasvaneeseen koronakuolleisuuteen

Koronatoimia voimakkaasti kritisoinut seinäjokelainen Heli Rämäkkö sai tammikuussa pidetyissä aluevaaleissa peräti 1 193 ääntä.

Valta kuuluu kansalle -puolueen ainoana edustajana Rämäkkö nousi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta vastaavaan 59-jäseniseen aluevaltuustoon, joka käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa.

Pitkään kätilön töitä tehneellä ja nykyisin hyvinvointivalmentajana ja yrittäjänä työskentelevällä Rämäköllä riittää edelleen paljon kriittisiä kysymyksiä erityisesti menneistä koronarajoituksista sekä sote-alan pakkorokotuksista

Hän kirjotti mikroblogipalvelu Twitteriin 16. maaliskuuta seuraavasti: ”Meille ei tule Ilkka-Pohjalaista, mutta kuulemma kuolinilmoituksia piisaa. Meillä taitaa olla täällä piikkiproteiiniepidemia.”

Mitä tarkoitat, että meillä taitaa olla täällä piikkiproteiiniepidemia?

– Jotain huolestuttavaa on meneillään, kun tilanne vain pahenee huolimatta korkeasta rokotekattavuudesta ja rokotteet eivät näytä toimivan, kun kuolleisuusluvut ja sairaalahoidon tarve vaan nousevat kaikkialla. Piikkiproteiini on viruksen patogeeninen osa ja sitä on runsaasti liikkeellä sekä viruksen muodossa että myös injektoituna ihmisiin rokotteen mRNA-koodin muodossa. Piikkiproteiinin perustuva rokote ei kauhean hyvin toimi, jos katsotaan suoraan kuolinlukuja. Sitä tarkoitin piikkiproteiiniepidemialla.

. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin infektioylilääkärin Elina Kärnä kommentoi tuoreeltaan väittämiä.

– Väittämät eivät pidä paikkaansa. Koronarokotteet suojaavat hyvin etenkin vakavilta taudinkuvilta ja kuolemilta. Koronarokotukset eivät omikronin aikakaudella anna kovin hyvää suojaa itse tartunnoilta, mutta valtaosalla rokotetusta väestöstä tautimuoto on lievä. Vaikka tämänhetkisen valtavariantin, omikronin tarttuvuus on suurta ja sairastuneita on väestössä paljon, kuolleisuus ei ole noussut samassa suhteessa kuin tartuntojen määrä on kasvanut. Ajatelkaapa, mikä tilanne olisikaan ilman koronarokotteita, Kärnä kertoo.

Myös Kärnä nousi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon kokoomuksen riveistä.

. "Kuolleisuus suurinta ennen rokotuksia" Alla olevista grafiikoista ilmenevät THL:n tiedot kuolleisuudesta ja kuolleisuuden suhteesta tapausmääriin.

. – Rokotteen sanotaan estävän vakavia tautimuotoja, jotka ovat vanhusten ja tiettyjen riskiryhmien ongelma pääsääntöisesti. Mutta sitten meillä on koronaan liittyviä kuolemia tosi paljon. Tätä ristiriitaa haluaisin avattavan, Rämäkkö toivoo.

Ensimmäisen rokotteen on eteläpohjalaisista ottanut 87,5 prosenttia, toisen 85,3 prosenttia ja kolmannen 59,2 prosenttia väestöstä, keskiviikon tilaston perusteella.

– Iäkkäät ovat varmasti ottaneet kolmatta piikkiä. Rokotuskattavuus on aika hyvä, joten voisi olettaa alhaisimpia koronalukuja monissa asioissa.

Miten sairaanhoitopiirissä nähdään tämä ristiriita, jossa koronakuolemat nousevat, vaikka rokotekattavuus on ainakin kahden rokotteen osalta Etelä-Pohjanmaallakin korkea?

– Tartuntamäärät ovat tällä hetkellä valtavan suuria, varmasti ainakin kaksin-nelinkertaisia virallisiin testituloksiin nähden. Siihen verraten sairaalahoidon tarve ja kuolleisuus ovat pysyneet alhaisina. Yllä olevissa kuvissa nähdään, että koronavirusinfektion tapauskuolleisuus EU/ETA-alueella oli epidemian alkaessa 11,37 %, ja se on laskenut ollen alle 1,0 % heinäkuusta 2021 eteenpäin ajalla, jolloin valtaosa väestöstä on saanut rokotteet. Sama nähdään suomalaisessa aineistossa, jossa kuolleisuus oli suurinta vuoden 2020 aikana, aikana ennen rokotusten aloittamista, Kärnä perustelee.

. Tviitti ei viitannut piikkikuolemiin Palataan vielä huomiota herättäneeseen tviittiin. Somen käyttäjä saattaa käsittää kuolinilmoituksista ja piikkiproteiinista kertomisen peräkkäisissä eri lauseissa kahden asian yhdistämiseksi.

Etkö tarkoittanut, että eteläpohjalaisia kuolee nyt koronapiikkiin?

– En. Se on ehkä vähän huonosti ja hätäisesti kirjoitettu, jos ne yhdistetään keskenään. Twitter on vähän sellainen, kun sinne pitää niin tosi lyhyesti laittaa kaikki, Rämäkkö torjuu ajatukset lehden kuolinilmoitusten ja koronapiikkien koplauksesta.

Yhden tviitin merkkimäärä on maksimissaan 280.

Alla on upotus kyseisestä tviitistä ja toisesta Rämäkön koronakriittisestä huomiosta.

. – Kyllä minua tämä kuolleisuus huolestuttaa, koska ajatus nimenomaan oli, että näillä rokotteilla suojellaan vanhuksia.

Keskiviikkona 16.3. sairaalahoidossa oli ympäri maata yhteensä 858 koronapotilasta. Teho-osastolla 38. Samana päivänä THL kertoi 44 uudesta koronaan liittyvästä kuolemasta, joiden määrä kohosi 2763:een.

Rämäkkö ottaa esimerkiksi myös oman hyvinvointialueensa, joka vielä tunnetaan Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin nimellä.

– Täällä on enemmän sairaalahoidossa ihmisiä kuin koko aikana.

Perjantaina 18. maaliskuuta sairaalahoitoa vaati 18 koronapotilasta.

Tuoreen tilaston mukaan Etelä-Pohjanmaalla on kuollut koronaan 70 ihmistä pandemian aikana. Pohjanmaalla vastaava luku on 36 todettua koronakuolemaa.

Rämäkkö kyseenalaistaa myös hetken käytössä olleen koronapassiin.

– Tiedettiin, ettei se ehkäise tartuntoja. Koronapassilla saatiin joulun alla valtavat ryöpsähdykset koronatartunnoissa, kun järjestettiin massatapahtumia, joihin pääsi vain koronapassilla.

Ryöpsähtivätkö koronatartunnat nousuun Etelä-Pohjanmaalla koronapassin käyttöaikana?

– Koronatartunnat ryöpsähtivät ennen kaikkea uuden variantin, omikronin tulon myötä. Tartuntoja on tullut eniten perheen sisällä, sukulaisten ja tuttavien tapaamisissa, työpaikoilla, kouluissa ym. tilanteissa, joissa on paljon pitkäkestoisia sosiaalisia kontakteja. On totta, että etenkin omikronin myötä myös rokotettu koronapassin omaava voi saada koronavirustartunnan ja tartuttaa edelleen. Tämä on se syy, miksi koronapassin ei tällä hetkellä ole kansallisessa käytössä, infektioylilääkäri Kärnä muotoilee.

. Kokee, että hoitajia painostetaan Tammikuisessa haastatteluss a Rämäkkö alleviivasi, ettei ole rokotevastainen vaan rokotekriittinen.

15. maaliskuuta 2022 julkaistussa THL:n tutkimustiedotteessa kerrotaan, että iäkkäillä koronarokotteiden suojateho vakavaa tautia vastaan on kolmen rokoteannoksen jälkeen erinomainen.

Etkö luota THL:n asiantuntemukseen asiassa?

– En ota kantaa, mitä THL tutkii ja julkaisee, enkä osaa siihen sanoa. Mutta jos katsotaan tilastoja, meillä on sairaalahoidossa enemmän ihmisiä kuin koskaan, tartuntoja on enemmän kuin koskaan ja koronan kanssa kuolleita ihmisiä on enemmän kuin koskaan.

Kaikki edellä mainitut tilastot ovat aivan eri luokkaa kuin kahden edellisen pandemiavuoden aikana.

– Esitän mielelläni kysymyksiä. Onko se jotain tilastoharhaa vai mihin se liittyy? Miten näitä tilastoja voi tulkita?

Edellisessä haastattelussa hän peräänkuulutti avointa tieteellistä keskustelua koronasta.

Rämäkkö on ymmärtänyt, että reilu vuosi sitten alkaneella rokotuskampanjalla piti suojata paitsi itseään, myös toisiaan. Rokotusten piti olla työkalu ja ratkaisu koronan kuriin saamiseksi.

– Terveydenhuollon kantokyky ja riskiryhmien suojelu on ollut koko pandemian ajan rajoitusten kulmakivi. Nyt reilu vuosi myöhemmin meillä on kaikkea enemmän koskaan kahden vuoden aikana.

. Painostus rokotteelle oli kovaa koko viime vuoden ajan. Heli Rämäkkö. . Aluevaltuutettu kokee hyvänä asiana sen, ettei rokotuksiin enää painosteta.

– Painostus rokotteelle oli kovaa koko viime vuoden ajan.

Rämäkön mukaan yhä voimassa oleva sote-alan rokotevelvoite on silti yhä ”äärimmäisen kyseenalainen keino”.

– Jopa sairaaloiden sisällä on erilaisia käytäntöjä. Seinäjoella on tosi hankala tilanne saada henkilökuntaa. Sain juuri viestin, jossa Seinäjoelle neljä koronarokottamatonta lähihoitajaa työskentelee keittiöllä. Jossain toisella osastolla taas pidetään rokottamattomia. Se menee ihan mielivaltaisesti sairaalan sisälläkin.

–Sairaalan ravintohuollossa on työskennellyt kaksi muuta henkilökunnan jäsentä (eivät taustaltaan lähihoitajia) sellaisissa tehtävissä, jotka on erikseen määritelty mahdollisiksi tartuntavaara silmällä pitäen, sairaanhoitopiirin johtaja Tero Järvinen vastaa sähköpostitse maanantaina 21.3.

Vaasan kaikkien terveysasemien toimintaa supistetaan 14.–20.3. henkilöstön sairastumisien takia. Henkilöstön poissaolot vaikuttavat myös keskussairaalan yhteispäivystykseen. Yhteispäivystyksessä voidaan hoitaa ainoastaan kiireiset tapaukset, eikä sinne tule hakeutua kiireettömään hoitoon, vaikka Vaasan terveysasemien toimintaa supistetaan tilapäisesti, Pohjanmaan hyvinvointialue tiedotti aiemmin.

Samaan aikaan vaikeuskerrointa lisää se, että kunta-alan työehtosopimuskausi päättyi viime kuun lopussa. Tehyn ja Superin aloittama ylityö- ja vuoronvaihtokielto huolestuttaa hoitajapulasta jo aiemmin kärvistellyttä Kymenlaaksoa, uutisoi Kymen Sanomat .

. STM: Useita selvityksiä työn alla Rämäkkö ihmettelee Helsingistä tulleita viestejä, joissa annetaan ymmärtää pandemian olevan ikään kuin ohi.

Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Asko Järvinen on kertonut MTV-uutisille uskovansa , että rajoituksia ei enää tarvita kuluvan kevään jälkeen.

– Maata on pidetty kiinni paljon pienemmillä luvuilla. Minulla herää fiilis, että tässä halutaan vain lakaista juttuja ja mennään eteenpäin.

Rämäkkö kertoo kyselleensä koko vuoden mittaan, kuka arvioisi puolueettomasti, ovatko korona-ajan toimet olleet hyödyllisiä vai haitallisia.

Sosiaali- ja terveysministeriön viestintäjohtaja Vivikka Richt kertoo sähköpostivastauksessaan Ilkka-Pohjalaiselle, että Suomessa on meneillään jo ainakin muutamia erilaisia selvityksiä aiheesta.

Esimerkiksi valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan alla on menossa Tampereen yliopiston toteuttama arvio pandemian hallinnan johtamisesta Suomessa .

Hankkeen tavoitteena on tarkastella, miten valtioneuvoston, valtionhallinnon, aluehallinnon ja kuntien johtaminen on onnistunut pandemian hallinnassa.

Tarkasteltavina pandemian hallinnan näkökulmina ovat ennakointi ja varautuminen, tilannekuvatoiminta, päätöksenteko ja sen prosessit, johtaminen, viestintä (mukaan lukien kansalaisviestintä) ja näiden toteutuminen hallinnon eri tasoilla ja niiden välillä.

Erityisenä tarkastelun kohteena ovat valtion ja aluehallinnon sekä kuntien väliset suhteet ja näiden toimivuus.

. Myös Suomen Akatemialla on aiheesta tieteellisiä tutkimushankkeita .

– Lisäksi valtioneuvoston kanslian skenaariojulkaisut 1 ja 2 sisältävät myös arviointielementtejä. Skenaariojulkaisujen sarja on täydentymässä lähiaikoina myös numerolla 3, jossa arvioidaan koronatoimien yhteiskunnallista vaikutusta, Richt kirjoittaa.

Strategisen tutkimuksen neuvoston tutkimukset kohdennetaan erityisesti tukemaan valtioneuvoston strategista päätöksentekoa.

Richtin mukaan aikaisempia selvityksiä ovat tehneet Onnettomuustutkintakeskus OTKES ja Deloitte, joka tarjoaa asiakkailleen tilintarkastus-, konsultointi-, yritysjärjestely-, riskienhallinta- ja veropalveluita.

Juttua on päivitetty 21.3.2022 kello 14.45 sairaanhoitopiirin johtajan Tero Järvisen kommentilla.

Thu, 8/11

Kirjaudu sisään

Thu, 8/11

Tuoreet aluevaltuutetut täysin eri linjoilla koronarokotteista ja tartuntamäärien suhteesta kasvaneeseen koronakuolleisuuteen

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin