Tutkijan mukaan Nato-joukkoja tai tukikohtaa ei tule Kauhavalle, koska sellaisia ei edes ole – Mikko Savola antaa rehellisen vastauksen varuskuntamahdollisuudesta

Voisiko Kauhavalle tulla varuskunta vai peräti Nato-tukikohta? Julkisuudessa ja vähän pienemmissäkin piireissä heitellään tällä hetkellä monenlaisia ajatuksia siitä, voisiko Kauhavan entiselle Lentosotakoulun alueelle tulla pysyvää sotilaallista toimintaa.

. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu jarruttelee ainakin pohjalaisten intoa puuhata Nato-tukikohtaa Kauhavalle. Vimpeliläisjuurinen Pesu sanoo, että Suomi tuskin saisi Nato-tukikohtaa vaikka sellaista haluaisikin. Jos tukikohta taas haluttaisiin, lobbaus olisi hyvin vaikeaa ja veisi vuosikausia.

Pesu sanoo, että Natolla ei varsinaisesti edes ole isoja, pysyviä sotilastukikohtia. Pääasiassa sillä on eri maissa monikansallisia esikuntia.

. Nato-maista Yhdysvalloilla on merkittävä tukikohtaverkosto Euroopassa, mutta sitä ei ole päivitetty kylmän sodan jälkeen.

– Moni uudempi jäsenmaa, esimerkiksi Puola ja Liettua, ovat yrittäneet saada amerikkalaistukikohtaa omalle alueelleen. Puola oli valmis lyömään miljardeja euroja pöytään. Suomi tuskin saisi tänne amerikkalaisten sotilastukikohtaa vaikka kuinka haluaisi, Pesu sanoo.

. Baltia joutui kinuamaan pitkään . Natolla on kyllä monikansallisia pieniä sotilasosastoja. Ne eivät ainakaan vielä ole pysyviä. Niissä on tavallisesti pataljoonan verran sotilaita, eli noin tuhat sotilasta. Tällä hetkellä miehitys tosin on tuplakokoinen Venäjän sodan takia.

. Jokaisessa Baltian maassa on yksi osasto, samoin Puolassa. Nyt niitä sijoitetaan myös Mustanmeren alueelle, Unkariin, Slovakiaan, Romaniaan ja Bulgariaan.

– Baltian mailla meni yli kymmenen vuotta että saivat edes jonkinlaista sotilaallista läsnäoloa alueelleen ja se vaati valtavan lobbaustyön. Jos Suomi haluaisi pienen monikansallisen sotilasosaston, se vaatisi vuosien ja vuosien työn Naton rakenteissa. Ei Suomelle mitään tarjota, Pesu sanoo.

. Lisäksi Pesu huomauttaa, että Baltian maat ovat Suomea riippuvaisempia Naton joukoista.

– Heillä on paljon rajallisempi sotilaallinen kyky ja he ovat siksi toivoneet Naton läsnäoloa.

Pesun mukaan Baltian maat haluavat Naton sotilaita ansalangoiksi. Jos Venäjä hyökkää, joukkojen kotimaissa olisi tällöin kovempi paine tukea omia joukkoja.

. Suomi taas on korostanut Nato-keskustelun aikana sitä, että puolustuksemme on vahva. Ei sopisi siihen kuvaan tavoitella alueellemme muiden maiden sotilaita.

– En usko, että Suomi lähtee ainakaan heti tavoittelemaan monikansallista läsnäoloa, Pesu summaa.

. Harjoitustoiminnan lisääminen on realistisempaa . Jo ennen keskustelua Nato-joukoista Suomessa alkoi keskustelu varuskuntaverkostosta. Sen yhteydessä on esitetty toiveita siitä, että Puolustusvoimat palaisi pysyvästi Kauhavalle.

Kansanedustaja Mikko Savola on profiloitunut turvallisuuskysymysten asiantuntijaksi. Hän on Ulkopoliittisen instituutin neuvottelukunnan puheenjohtaja, Pohjois-Atlantin liiton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja ja eduskunnan puolustusvaliokunnan varajäsen.

. Savola sanoo, että varuskuntien uudelleensijoittamisesta ei ole tällä hetkellä mitään konkreettista keskustelua käynnissä.

– Rehellinen vastaus on, että varuskuntaa varten ei ole suunnitelmia.

. Savola toteaa, että varuskuntien määrä on kiinni siitä, miten monta varusmiestä koulutetaan. Siinä taas ei ole muutoksia luvassa. Puolustusvoimien muunlainen näkyminen Kauhavalla kuitenkin tulee kyseeseen.

– Olisi hienoa jos varuskunta pystyttäisiin avaamaan Kauhavalle, mutta realistisempaa on, että toimintaa voitaisiin saada sinne muun harjoittelutoiminnan kautta.

. Isänmaalliset omistajat plussaa . Savola korostaa sitä, että Kauhavan lentokentällä on jopa pohjoismaisittain katsoen hyvä sijainti. Siksi kentän kunnossapitäminen on strategisesti tärkeää.

– On hienoa, että kenttä on isänmaallisten omistajien käsissä ja sinne on saatu Ilmavoimien harjoittelutoimintaa.

. Savola korostaa myös sitä, että Kauhavan kentän alueella on valmius palvella myös esimerkiksi maakuntajoukkojen ja reserviläisten toimintaa.

Savola toivoo, että vajaan kymmenen vuoden takaisista puolustusmenojen leikkauksista on opittu. Hän toteaa, että silloin leikattiin liikaa esimerkiksi kantahenkilökunnan määrää. Myös varuskuntien sulkemisisia tehtiin poliittisin perustein.

. Kauhavan mahdollista Nato-yhteyttä Savola ei lähde spekuloimaan.

– Se on mahdotonta ennen kuin olemme Naton jäseniä ja lähdemme oikeasti tekemään sen pohjalta puolustussuunnitelmia.

. Alue taipuu monenlaiseen käyttöön . LSK Business Parkin toimitusjohtaja Mika Marjamäki ottaa rauhallisesti Kauhavan entisen Lentosotakoulun alueesta käytävän keskustelun.

. – En miellä asiaa niin, että meidän alueen omistajien ohi puhuttaisiin. Tämä on ainutlaatuinen alue, joka herättää ymmärrettävästi keskustelua.

Marjamäki painottaa, että LSK Business Parkin tahto on saada alueelle Puolustusvoimien pitkäaikaista toimintaa. Alueen nykyinen käyttö antaa sille myös mahdollisuuden.

– Puolustusvoimille löytyy täältä tilat ja alueet harjoituskäyttöön.

. Avainasemassa on tietenkin lentokenttä, jonka on tarpeellista säilyä lentokelpoisena.

Marjamäki ei halua lähteä spekuloimaan mitä tapahtuisi, jos Suomeen perustettaisiin uusia varuskuntia.

– Arvostamme vuokralaisiamme paljon ja alue taipuu tällaisenäänkin moneen käyttöön. Meillä on myös paljon rakennusoikeutta käyttämättä ja tiloja kaavoitettu teollisuutta varten.

. Alueella on 45 toimijaa. Koulutustilaa on paljon, samoin majoitustilaa.

– Kolmantena tulee sitten teollisuus, tavaroiden valmistus. Pellot ovat viljelijöillä vuokralla. Kaiken kaikkiaan 20 eri toimialaa on edustettuna.

Marjamäen mukaan alueen käytöstä käytävä keskustelu ei ole haitannut neuvotteluja vuokralaisten kanssa. Huhuja liikkuu aina, mutta jos jotain oikeasti tapahtuu, LSK Business Park lupaa kyllä kertoa asiasta.

Sun, 5/29

Kirjaudu sisään

Sun, 5/29

Tutkijan mukaan Nato-joukkoja tai tukikohtaa ei tule Kauhavalle, koska sellaisia ei edes ole – Mikko Savola antaa rehellisen vastauksen varuskuntamahdollisuudesta

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin