Tutkimus: Jo joka kolmas nuori pelkää työelämän olevan liian raskasta – Nuoren omat odotukset pohjautuvat vanhempiin

Nuorten tulevaisuuden valintoja ohjaavat erityisesti kotitausta ja itsetunto. Asia selviää Talous ja nuoret TATin teettämästä tutkimuksesta.

Kotitaustalla viitataan vanhempien koulutustaustaan ja odotuksiin.

TATin nuorten tulevaisuusraporttiin 2022 vastasi lähes 6 400 yläkoululaista ja toisen asteen opiskelijaa ympäri Suomen. Tutkimus tehdään vuosittain.

. Lukioon hakeutuvista nuorista 78 prosentilla vanhemmilta löytyy yliopistotason tutkinto. Ammatillinen tutkinto on 36 prosentilla lukioon hakeutuvien nuorten vanhemmilta.

Kyselyssä kysyttiin nuorilta korkeinta tutkintoa, joka huoltajilla on. Tulokset osoittavat, että koulutustausta periytyy.

– Kotitaustan vaikutukset ovat edelleen suuret. Nuoren omat odotukset ovat usein yhteydessä vanhempien odotuksiin. Nuorten itsetuntoa ja minäpystyvyyttä tukemalla voimme vahvistaa myös nuorten valmiuksia tehdä itsenäisempiä valintoja, kertoo TATin tutkimusyhteistyön erityisasiantuntija Lauri Vaara.

. Omat kiinnostuksenkohteet edellä Ammattikouluun hakeutuvat yhdeksäsluokkalaiset Oscar Kautiainen , 15, ja Ossi Lilja , 15, eivät koe, että kotitausta olisi vaikuttanut heidän päätöksiinsä. Kautiainen kuitenkin tunnistaa tapauksia omasta kaveripiiristä, jossa kotitausta on vaikuttanut tulevaisuuden valintoihin.

Kautiainen kertoo hakevansa opiskelemaan autoalaa, kun taas Lilja hakee auto- ja sähköalalle.

– Haen autoalalle, koska se kiinnostaa minua, Kautiainen kertoo.

– Oon aina ollut kiinnostunut tällaisista jutuista ja oon myös hyvä niissä, Lilja pohtii.

. Vaasan lyseon lukiossa opiskeleva Suvi Kaunismäki , 18, uskoo, että koulutusvalinnat periytyvät.

– Jos vanhemmat on käyneet yliopiston, niin kyllä helposti menee lukioon. Tällöin saatetaan myös toivoa, että menisikin lukioon.

Kaunismäki tunnistaa kotitaustan vaikutuksen niin itsessään, kuin kavereissaan. Hän ei koe, että itsetunto suoranaisesti vaikuttaisi koulutukseen.

. – Jos on hyvä koulussa niin, todennäköisesti haluaa myös panostaa kouluun. Tämä vaikuttaa siihen, mihin hakee.

. Kotitausta vaikuttaa tulevaisuuteen TATin tutkimuksessa ilmenee, että kotitausta näkyy niin toiselle kuin sitä korkeammalle asteelle hakeutumisessa.

– Ne jotka lähtevät korkeakouluihin, usein ainakin toinen vanhemmista on korkeakoulutettu, Vaara kertoo.

. Vaaran mukaan kuitenkin erityisen tärkeää on, että nuorella on mahdollisuus tehdä itsenäisiä päätöksiä kotitaustastaan riippumatta.

– Nuoret tulevat eri lähtökohdista ja perheistä. Se on tärkeää huomioida kouluopetuksessa sekä harrastus- ja järjestötoiminnassa. Näin voidaan tukea nuoria ja valaista erilaisia mahdollisuuksia erityisesti niiden kohdalla, jotka eivät saa vanhemmiltaan riittävästi tukea, Vaara korostaa.

. Itsetunto korostuu työnhaussa Lähes 90 prosenttia tutkimukseen vastanneista nuorista haluaa työskennellä ympäristössä, jossa kaikkia arvostetaan ja kohdellaan yhdenvertaisesti. Vastanneista lähes kolmannes pelkää työelämän olevan liian raskasta.

. Itsetunnon merkitys korostuu nuorten suhtautumisessa työelämään.

– Ne, jotka kokevat omaavansa hyvät työelämävalmiudet suhtautuvat myös tulevaan työelämään huomattavasti muita myönteisimmin. He uskovat löytävänsä oman paikkansa työelämässä ja kokevat työelämän myös vähemmän kuormittavaksi.

. Vanhempien työllisyystilanne vaikuttaa nuoren työelämään Tuloksissa ilmenee, että myös vanhempien työllisyystilanne vaikuttaa nuoren suhtautumiseen työelämään ja omiin työelämätavoitteisiin.

– Usein on monipuolisemmat odotukset, jos molemmat vanhemmat ovat töissä. Tällöin työelämän harvoin pelätään olevan liian raskastakaan. Jos kumpikaan ei käy töissä, on usein matalammat odotukset.

Vaara korostaa, ettei tuloksissa ole pystytty huomioimaan vanhempien työllisyystilanteen kokonaisuutta.

– Työtilanteen taustalla voi olla niin monia eri tekijöitä.

. Vanhempien työtilanne vaikuttaa myös nuorten hakeutumiseen kesätöihin.

– Jos kumpikin vanhempi on töissä, hakeudutaan kesätöihin myös todennäköisemmin. Ainoastaan puolet niistä, joiden kumpikaan vanhempi ei ollut töissä, haki kesätöihin, Vaara kertoo.

Kesätöihin hakeutumisessa on myös alueellisia eroja. Koko Suomessa kesätöihin kertoi hakevansa 70 prosenttia nuorista. Länsi-Suomessa määrä oli 68 prosenttia ja Pohjois- sekä Itä-Suomessa 72 prosenttia.

. Niin kotona kuin koulussa voidaan vaikuttaa nuoren suhtautumiseen jatko-opinnoista ja työelämästä.

– Koulussa on hyvä tukea nuorta sanoittamaan osaamistaan ja kartoittaa nuoren kiinnostuksenkohteita. Kotona on tärkeää kiinnittää huomiota, miten työstä puhutaan ja millainen kuva työelämästä annetaan. On hyvä antaa nuoren tutustua eri vaihtoehtoihin, Vaara pohtii.

. Kesätyöhaku puhuttaa Kautiainen ja Lilja kertovat hakeneensa ensimmäistä kertaa kesätöihin tänä vuonna.

– Olen kuullut, että 16–vuotiaana voisi olla helpompaa saada kesätöitä, Kaustinen kertoo.

Molemmat suhtautuvat positiivisesti Vaasan kesätyötilanteeseen ja kertovat monien kavereidensakin hakeneen töitä.

. Suvi Kaunismäen mukaan kesätöihin on suhteellisen helppo päästä Vaasassa, mikä saattaa tosin riippua vuodesta.

– Viime vuonna melkein kukaan ei päässyt koronan takia töihin. Tänä vuonna taas on jopa tultu kysymään suoraan, tulisinko töihin.

Tue, 7/5

Kirjaudu sisään

Tue, 7/5

Tutkimus: Jo joka kolmas nuori pelkää työelämän olevan liian raskasta – Nuoren omat odotukset pohjautuvat vanhempiin

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin