”Työttömyydestä tehdään rasittavampaa ja inhottavampaa” – Tällaisia talousneuvoja Suomen päättäjille annettiin lähes 10 vuotta sitten

Suomen velkaantumisen suunnan kääntäminen on kevään eduskuntavaalien kuuma, mutta ei täysin ainutkertainen aihe.

Myös vuonna 2014 mietittiin keinoja valtiontalouden kääntämiseksi nousuun.

Silloisen pääministerin Alexander Stubbin (kok.) mukaan Ruotsi näytti talouden hoidossa mallikasta esimerkkiä.

Kun valtioneuvoston aloitteesta asiasta haluttiin laatia selvitys, sitä tekemään pyydettiin länsinaapurin pitkäaikainen valtiovarainministeri Anders Borg.

Hän kutsui työtoverikseen nykyisen Helsingin pormestarin Juhana Vartiaisen .

–Välttävän ja tyydyttävän välimaastossa on toteutettu sitä, mitä me silloin selvitystä julkaistessa maaliskuussa 2015 sanoimme, Vartiainen kertoo.

– Aika paljon uudistuksia tarvitaan myös lisää, koska julkisen talouden kestävyysvaje on merkittävä, eikä näin nopea alijäämän kasvu voi jatkua, hän lisää.

Ekonomisti Vartiainen oli selvityksen laatimisen aikaan Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen ylijohtaja. Vuosina 2015-2021 hän kuului kokoomuksen kansanedustajiin.

Helsingin pormestarina hänellä tulee syyskesällä kaksi vuotta täyteen.

Ruotsissa Vartiainen on työskennellyt muun muassa kansallisen taloustutkimuskeskuksen (Konjunkturinstitutet) tutkimusosaston johtajana.

. Kolmen pointin miehiä Alexander Stubb on kuuluisa kolmen pointin politiikastaan. Myös Vartiainen korostaa Borgin ja hänen talousraportin kolme pointtia.

–Tavoitteenamme oli saada Suomen kilpailukyky kuntoon ja saada enemmän ihmisiä työmarkkinoille. Kolmas kohta oli tuottavuuden kasvu.

Kaikissa näissä on Vartiaisen mukaan päästy eteenpäin ainakin ajattelutavassa.

–Kukaan ei kiistäne näiden etenemissuuntien tarvetta.

. Tähän suuntaan on menty kirskuen ja natisten Jotain konkreettistakin on lähes vuosikymmenen aikana tapahtunut.

Vartiainen kertoo, että hän piti vuonna 2015 aloittaneen Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kiky-sopimusta tehottomana tapana lääkitä kilpailukykyä.

–Mutta kyllä se sitä lääkitsi. Sen hintana oli, että mitään muita työmarkkinauudistuksia ei sitten tehty, koska järjestöt eivät suostunet muuhun.

Borgin ja Vartiaisen selvityksessä ehdotettiin, että palkanmuodostuksen ohjausta tiedolla vahvistetaan esimerkiksi laatimalla vuotuinen palkanmuodostusraportti.

–Tällaista ei ole tehty, vaikka vientiteollisuuden palkkanormin suuntaan on kirskuen ja natisten mentykin. Tätä on testattu taas näinä kuluneina viikkoina.

. Vasemmistohallitus poisti putken Kun puhe siirtyy työvoiman tarjontaan, Vartainen tähdentää, että eläkeuudistus laadittiin heti Sipilän hallituksen ensimmäisinä toimina.

–Työttömyyseläkeputki nostetaan meidän raportissamme jäänteenä esille, ja nythän Sanna Marinin (sd.) vasemmistohallitus on sen poistanut.

Vartiainen kutsuu ansioturvan lisäpäivien poistoa Marinin hallituksen vaikuttavimmaksi ja parhaimmaksi uudistukseksi työllisyyspuolella.

Hän muistelee vuotta 2012 ja paluutaan Ruotsista Suomeen.

–Ei silloin puhuttu näin mittavasta työperäisen maahanmuuton tarpeesta. Minulle asetettiin vastakysymyksiä, mistä kaikille saadaan työpaikat. Sanottiin, että meillähän on työttömyyttä, ei tänne tarvita ketään ulkopuolelta.

–Nyt näyttää olevan jonkinlaista yksimielisyyttä ja tiedostettua tarvetta sille, että työperäistä maahanmuuttoa on helpotettava, Vartainen jatkaa.

. Pohjoismainen työnhakumalli velvoittaa Sipilän hallitus loi työllisyyden nostamiseksi aktiivimallin, jonka seuraava Antti Rinteen (sd.) hallitus ilmoitti heti peruvansa.

–Rinteen korvanneen Marinin hallitus peruutti aktiivimallissa, mutta sääti vähän samantapaisen, jota voi kutsua aktiivimalli kakkoseksi.

Ruotsissa pitkään työskennellyt Vartiainen tuo montaa kertaa esille pohjoismaisen työhakumallin. Aktiivimalli on hänen mielestään samanluonteinen.

–Näiden vaikutusmekanismi perustuu siihen, että työttömyydestä tehdään rasittavampaa ja inhottavampaa esimerkiksi pakollisilla töiden hakemisilla.

. Kilpailu kirittäisi molempia Sekä Sipilän että Marinin hallitukset ovat Vartiaisen mukaan epäonnistuneet vanhemmuusikäisten naisten työhön osallistumisasteen nostossa.

–Meillä on edelleen erittäin vahingollinen kotihoidontuki, jonka Magdalena Anderssonin demarihallitus Ruotsissa poisti.

Vartiainen on pettynyt myös siihen, että tuottavuuden lisäämisessä kilpailun kautta ei ole oikein onnistuttu.

–Sote-uudistuksessa ei annettu tilaa yksityisten terveyspalveluyritysten hyödyntämiselle. Kilpailu kirittäisi sekä julkisia että yksityisiä palveluntuottajia. Se oli Sipilän hallituksen malli, mutta siinä ei päästy maaliin, hän sanoo.

Tulevien päättäjien olisi saatava työtekijäyritysten määrä nousuun.

–Yksinyrittäjiä meillä on, mutta ketään ei uskalleta ottaa töihin.

. Miksi Ruotsissa on paremmin? Kaikkien merkittävin ero, joka selittää Ruotsin julkisen talouden Suomea paljon valoisampaa näkymää, on Vartiaisen mukaan se, että Ruotsiin syntyy ja sinne tulee ennusteiden mukaan enemmän ihmisiä tekemään töitä.

–Ruotsissa työntarjonnan haaste on otettu vakavasti. Ulkomainen rekrytointi vapautettiin kokonaan vuonna 2007 niin, että ulkomailta rekrytoidessa saa aina työluvan.

Ruotsissa on vähän Suomea velvoittavampi sosiaaliturva ja sen myöntäminen on tiukempaa.

Vartainen myöntää, että peruskoulu on ainakin vielä Suomessa Ruotsia parempi.

–Yleensä kilpailun lisääminen tuo tuottavuutta ja laatua, mutta yksityiskoulujen näyttö on Ruotsissa tässä suhteessa keskiarvoa kirjavampi ja heikompi.

Kirjaudu sisään

”Työttömyydestä tehdään rasittavampaa ja inhottavampaa” – Tällaisia talousneuvoja Suomen päättäjille annettiin lähes 10 vuotta sitten

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje