Ukrainan sota siirsi Suomen länteen ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1809 – Aaltolalle aluepolitiikka on geopolitiikkaa

Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan on tuonut Suomelle myös jotain hyvää. Puolustusministeri Mikko Savolan järjestämässä keskustelutilaisuudessa vieraillut Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola palaa historiaan parin vuosisadan taakse.

. – Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1809 Suomi on puolustuspoliittisesti kiinni lännessä. Voimme suunnitella järkevästi, ei vain puolustuspolitiikkaa vaan myös energiainfrastruktuuria, muutakin infraa ja taloudellista toimeliaisuutta, hän sanoo.

Naamionsa riisunut Venäjä ei ollut Suomelle yllätys vaan tuttu toimija historiasta. Aaltolan mielestä on hyvä, että nyt sen pystyy sanomaan myös ääneen.

– Se pitää sanoa ääneen. Kun me sen ymmärrämme, on meillä käytössämme ulkopolitiikan keskeinen voimavara ja resurssi, jonka käyttöä ei pidä toppuutella.

Aaltola muistuttaa, että Suomessa opittiin puhumaan ystävyydestä, yhteistyöstä ja avunannosta nätisti turvallisuuden kielellä, vaikka todellisuus oli jotain muuta.

– Aina on tiedetty, että Venäjä voi osoittautua petollisemmaksi mitä me kuvittelemme. Nyt me osaamme ilmaista huolenaiheemme terävästikin, ja se kertoo siitä, että muistia on palautettu. Se viisaus juontuu historiasta.

. Suomella itärajan turvallisuusvastuu Se mikä tapahtuu Ukrainassa, ei pysy vain Ukrainassa. Sodan jäljet Euroopassa ovat syvät, eikä railoksi auennutta rajaa saada sodan päätyttyäkään hetkessä umpeen.

– Meillä ajateltiin, että dialogi ja kaupankäynti olisivat kestävän rauhan perusta, mutta eihän se toiminut. Nyt itäraja perustuu pelotteelle, ja Suomi kantaa aika pitkälti turvallisuusvastuita 1 300 kilometrin itärajasta. Toivottavasti saadaan tukea liittolaisilta lännestä, Aaltola sanoo.

Rauha Ukrainassa on vielä kaukana. Aaltolan mukaan suomalaiset ymmärtävät, millaisia vaikutuksia mahdollisella rauhansopimuksella saattaa myös meille olla.

– On oltava tarkkana, että isolla vaivalla rakennettu perintö eli se, että myös pienellä on oikeus tehdä puolustuspoliittiset ratkaisunsa, säilyy, eikä sitä viedä Ukrainan mahdollisessa rauhansopimuksessa.

. Meillä ajateltiin, että dialogi ja kaupankäynti olisivat kestävän rauhan perusta, mutta eihän se toiminut. Mika Aaltola . Aaltola muistuttaa epäoikeudenmukaisen rauhan kylvävän aina seuraavan sodan siemenen. Hänen mielestään oikea rauha voi toteutua vain palauttamalla Ukrainan koko alue Ukrainan haltuun.

– Sodan jälkeen maailma on herkempi konflikteille, sotien todennäköisyys kasvaa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että todennäköisyyden pitäisi kasvaa meillä, Aaltola korostaa.

. Kiina tasapainoilee idän ja lännen välissä Kiina teki loppuviikosta rauhanaloitteen, jolle Aaltola vähän hymähtelee. Hänen mielestään kyseessä on maan yritys optimoida oma kultainen keskitiensä. Kiina haluaa tukea liittolaistaan Venäjää, mutta pelkää samalla globalisaation rajua muutosta, joka veisi sen ahdinkoon.

– Kiina pohtii, miten löytää kultainen keskitie, jossa tuetaan Venäjää, mutta ei tueta niin paljon, että länsi reagoi rajusti. Nythän Kiina on nähtävästi toimittanut Venäjälle droneja ja muutakin sotateknologiaa, ja toisaalta ostanut sieltä kaasua ja öljyä eli pitänyt Venäjää pinnalla, Aaltola sanoo.

. Uudessa maailmantilanteessa kyse ei ole aluepolitiikasta vaan geopolitiikasta. Mika Aaltola . Pohjoisen puolustus huolena Aaltola kantaa huolta pohjoisen Suomen puolustuksesta. Venäjän ydinarsenaalia on sijoitettu Kuolan niemimaalle, ja lännen kyky tuottaa pelotetta ei ole alueella suurimmillaan.

– Lappi on rakennettu turismin varaan, eihän se ole geopoliittisesti kauhean strategista. Itäinen Suomi on tyhjentynyt ja rakennettu Venäjän kaupan varaan, hän antaa esimerkkejä.

Aaltolan mielestä nyt olisi syytä käyttää innovatiivisesti Suomen perusresursseja, kuten metsää ja maata. Hän kannustaa kehittämään uusia energialähteitä, mikä helpottaa irtautumista Venäjän energiasta.

– Keskitetty malli on haavoittuva, lähde juurettomuudelle. Meillä ei ole tajuttu strategista kokonaisuutta esimerkiksi sähköjärjestelmän suhteen. Uudessa maailmantilanteessa kyse ei ole aluepolitiikasta vaan geopolitiikasta, Aaltola huomauttaa.

. Jos länsi rupeaa rakoilemaan, ja tulee vaikeuksia, sitten kannattaa olla huolissaan. Mika Aaltola . Aaltola sanoo, ettei juuri nyt olisi kovin huolissaan Venäjän suhteen.

– Luulen, että pelote on niin vahva, ja että Suomi on vahvin lenkki, ei se heikoin. Ei Venäjä tänne ensimmäisenä tule. Mutta jos länsi rupeaa rakoilemaan, ja tulee vaikeuksia, sitten kannattaa olla huolissaan.

Aaltola muistuttaa, että vain harvoin sota jää historiassa yksittäiseksi.

– Kaikki on omissa käsissä. Kun pidämme huolta puolustuksesta, satsaamme yhteistyöhön, solmimme liittolaisuussuhteita ja pidämme Ruotsin mukana, on asioiden eteneminen sen jälkeen Lady Fortunan käsissä.

Kirjaudu sisään

Ukrainan sota siirsi Suomen länteen ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1809 – Aaltolalle aluepolitiikka on geopolitiikkaa

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje