Ukrainasta paenneet hakevat nyt töihin Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla – ”Halusin muuta ajateltavaa kuin sota”

Denys Khlystun kantaa toukokuisena torstaina teräksisiä rullakiskohyllyjä Lapualla. Ukrainalainen Khylstun on juuri aloittanut työt jätteenlajittelu- ja säilytysjärjestelmiä valmistavassa Mever-yrityksessä.

Khylstun kertoo saapuneensa Suomeen äitinsä ja siskonsa kanssa helmikuun lopussa, vain muutama päivän sen jälkeen kun Putin oli hyökännyt Ukrainaan. Perheen isä taistelee rintamalla.

Asettuminen Etelä-Pohjanmaalle ja Lapualle on sujunut hyvin, mutta 17-vuotias Denys kaipasi tekemistä.

– Halusin myös muuta ajateltavaa kuin sota, hän sanoo.

Työ tuo päiviin hyvää rytmiä ja mukavalta tuntuu myös ansaita omaa rahaa.

Vapaa-ajalla Denysin löytää usein urheilun parista. Khylstun on ikäluokkansa nyrkkeilymestari Ukrainassa. Ykköslajiaan hän harjoittaa Lapuallakin ja lisäksi hän pelaa padelia.

Tulevaisuuden toiveissa siintävät opinnot yliopistossa.

– Voisin hakea vaikka Tampereen yliopistoon, hän suunnittelee.

. Työt laidasta laitaan kiinnostavat Denys Khylstunin palkkasi yrityksen markkinointipäällikkö Harri Seppälä . Seppälä on viime viikkoina toiminut laajemminkin linkkinä lapualaisyritysten ja ukrainalaispakolaisten välillä.

–Pidimme juuri iltatilaisuuden, jossa kohtasivat 14 paikallista yritystä ja työhaluiset ukrainalaiset, hän kertoo.

Seppälän havaintojen mukaan Ukrainasta tulleet ovat halukkaita ottamaan vastaan töitä laidasta laitaan, olipa heidän oma koulutuksensa mikä tahansa.

Ja koska maakunnassa riittää töitä, olisi tärkeää saada työnantajat ja tekijät kohtaamaan ripeästi.

– Jos on työvoimapulaa, nyt kannattaa yrittäjien olla liikkeellä pakolaisten suuntaan, Seppälä kannustaa.

Kun työntekijä on pakolainen, oma myllynsä on byrokratiassa. Palkattava tarvitsee paperit ja pankkitilin.

Seppälän mukaan tiedon kulku viranomaisilta on nopeutunut, mutta vieläkin liukkaammin saisi byrokratian ratas pyöriä.

Seppälä suunnittelee piakkoin jakavansa paikallisille yrittäjille tietoiskumonisteen ukrainalaisten palkkaamiseen liittyvistä asioista.

Seppälä aloitti vapaaehtoistyöt heti sodan puhjettua Ukrainassa.

– Olen entinen ammattisotilas ja tajusin, että jotain pitää tehdä ja heti.

Ensi töikseen Seppälä lähetti urheiluseuran käyttöön ostamansa bussin pakolaisten evakuointiautoksi Puolan rajalle. Lisäksi hän on muun muassa kerännyt tarvikkeita aggregaateista maihinnousukenkiin Ukrainaan lähetettäväksi.

. Ennen työnhakua pitää asettua Ukrainan pakolaisia on vähitellen tullut myös TE-toimistojen asiakkaiksi Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Toimiston johtaja Mika Palosaari kertoo, että Pohjanmaan TE-toimistoon työnhakijaksi on ilmoittanut 13.5. mennessä 17 Ukrainan pakolaista.

– Tilanne elää koko ajan, sotatilanne saa ihmisiä lähtemään maasta ja vaikutukset signaloituvat sitten meillekin. Luku tuosta varmasti kasvaa, hän pohtii.

Pohjanmaan TE-toimiston alue kattaa Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan.

Pakolaisia Ukrainasta on tullut Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle kaikkiaan 2500. Työikäisistä tulijoista suurin osa on naisia, joilla on pieniä ja kouluikäisiä lapsia. Tämä heijastuu myös työn hakuun, koska ensin pitää saada järjestykseen lasten päivähoito ja koulukuviot.

– Totta kai myös asettautumisessa menee aikaa, ihmiset ovat joutunet lähteneet kotoaan hyvin erikoisessa ja täysin yllättävässä tilanteessa, siinä ei työnteko välttämättä ole ensimmäinen intressi, Palosaari sanoo.

Työnhaun prosessi etenee niin, että työnhakijaksi TE-toimistoon voi ilmoittautua heti kun tilapäisen suojelun päätös on tehty. Töihin voi kuitenkin mennä jo, kun tilapäisen suojelun hakemus on laitettu vireille.

– Ja päätöksiäkin on Maahanmuuttovirastosta alkanut tulla enenevässä määrin, Palosaari huomauttaa.

. Kausityöntekijöitä kaivataan TE-toimisto kartoittaa jatkuvasti myös paikallisia työnantajia, joilla olisi mahdollisuus työllistää ukrainalaisia, kertoo Palosaari.

Eniten työvoimaa niin pohjalaisalueilla kuin valtakunnallisestikin kaivataan kausityöntekijöiksi maatiloille, puutarhoihin ja mansikkatiloille. Myös ravintola-alalla on pulaa tekijöistä. Teollisuusalalta tekijöitä tarvitaan esimerkiksi metalli- ja elektroniikka-alalle.

– Perinteisesti meille on tullut Ukrainasta miehiä kausityövoimaksi maa- ja mansikkatiloille. Heitä ei nyt tule, koska valtaosa on rintamalla, joten aukkoa tässä on.

TE-toimisto virittelee myös yhteistyötä pohjalaisalueiden vastaanottokeskusten kanssa. Yhteistyöllä lisätään tietoisuutta työnhaun mahdollisuuksista.

Pohjalaisalueiden mahdollisuudet työllistää Ukrainan pakolaisia ovat hyvät, koska täällä työllisyystilanne on hyvä.

Palosaari toteaa, että Ukrainasta tulijoiden taustat ja ammatit vaihtelevat, mutta yleisesti ottaen koulutustausta on heillä varsin korkea.

. Kielikoulutus avainasemassa Etelä-Pohjanmaan TE-toimistoon ukrainalaisia työhakijoita on ilmoittautunut jonkin verran Pohjanmaata vilkkaammin.

– Meillä on nyt hiukan yli 30 Ukrainan pakolaista työnhakijoina, kertoo palvelujohtaja Aki Ruotsala.

Ruotsala toteaa että sodan jaloista tulleilla on muitakin palvelutarpeita kuin työnhaku.

Jotkut pohtivat palkkatukea, toiset vaikkapa yrittäjyyttä . Oman osaamisen kehittäminen ja kielikoulutus kiinnostavat myös.

– Kieliasia on keskeinen, moni työnantaja toivoo että työntekijä puhuu joko välttävää englantia tai auttavasti suomea. Toki työllistymisiä on tapahtunut vaikka yhteistä kieltä ei olisikaan.

Pohjalaisilla työmarkkinoilla on tilaa tulijoille.

– Ajantasaisen työmarkkinaseurannan mukaan meillä on nyt noin 4800 työtöntä tai lomautettua. Näin alhainen luku on ollut Etelä-Pohjanmaalla viimeksi keväällä 1991. Tilanne on sikäli erikoinen, että samaan aikaan meillä on ennätysmäärä työpaikkoja auki esimerkiksi palvelu-, myynti- ja sosiaali ja terveysaloilla.

Tue, 8/16

Kirjaudu sisään

Tue, 8/16

Ukrainasta paenneet hakevat nyt töihin Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla – ”Halusin muuta ajateltavaa kuin sota”

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin