Bidenin valinta presidentiksi ei muuttaisi kaikkea USA:n ulkopolitiikassa – suhde Kiinaan pysynee kireänä vaalituloksesta riippumatta

HELSINKI

Yhdysvaltain presidentinvaaleja seurataan ympäri maailmaa tarkasti, sillä maailman vaikutusvaltaisimpana maana Yhdysvaltojen toimilla on seurauksensa joka puolella. Tällä kertaa vastakkain on kaksi ehdokasta, joiden ulkopoliittisissa visioissa on selkeä ero.

Noustessaan Yhdysvaltain presidentiksi Donald Trump lupasi laittaa aina Amerikan etusijalle ja tehdä maasta kansainvälisesti kunnioitetun toimijan, jota muut eivät pompottele.

Yhdysvaltain ulkopolitiikka onkin Trumpin kaudella muuttunut. Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mielestä Trumpin voidaan sanoa onnistuneen siinä, että niin Yhdysvaltain liittolaiset kuin vihollisetkin ovat enemmän varpaillaan.

Avoimempi kysymys on sitten se, onko Trumpin lähestymistapa tuonut Yhdysvalloille enemmän lisää valtaa. Vastaus riippuu siitä, minkä painoarvon antaa Yhdysvaltain liittolais- ja kumppanuusverkostolle.

–  Eli näkeekö, että Yhdysvallat olisi se keskeisin vahva toimija joka tapauksessa, ja liittolaiset nyt silloin tällöin auttavat tai ovat häiritsemässä. Tai onko se oikeastaan niin, johon suuntaan minä kallistun, että Yhdysvaltain globaali valta juuri perustuu siihen, että on tällainen globaali kumppanien ja liittolaisten verkosto, ei vaan sotilaallisessa mielessä, vaan myös ideologisessa, poliittisessa ja taloudellisessa mielessä, Salonius-Pasternak sanoo.

–  Itse sanoisin, että Trump on heikentänyt Yhdysvaltain johtajuutta. Mutta ehdottomasti hän on seurannut vaalilupaustaan, että ei ole yhtä ennustettava, ja on nostanut kissan pöydälle tehokkaammin kuin edeltäjänsä esimerkiksi Kiinaan liittyen.

Jos Trump jatkaa presidenttinä, on todennäköistä, etteivät hänen ulkopolitiikkansa kehykset muutu. Suunnanmuutos vaatisi jonkinlaisen ulkoisen shokin, koronapandemian tai syyskuun 11. päivän terrori-iskujen kaltaisen.

Usein presidentit ovat toiselle kaudelle päästessään muuttaneet tyyliään pehmeämmäksi ja sovittelevammaksi, mutta Trumpin kohdalla on nähty ennenkin, että aiemmat merkit eivät välttämättä pidä paikkaansa.

Biden toisi helpotusta Nato-liittolaisille

Trumpin vastaehdokas, demokraattien Joe Biden edustaa paluuta aiempaan. Ex-varapresidentti on toistuvasti korostanut sitä, kuinka hän veisi Yhdysvaltain politiikan takaisin presidentti Barack Obaman aikakaudelle.

Yhdysvaltain liittolaisille Bidenin valinta toisi tiettyä ennustettavuutta. Biden on korostanut useasti Yhdysvaltain liittolaisten ja Naton tärkeyttä, eikä pyrkisi keinuttamaan venettä samalla tavalla kuin Trump.

–  Bidenilta on kysytty haastatteluissa, että mikä on Yhdysvaltain ulkopolitiikan suurin saavutus toisen maailmansodan jälkeen. Hänelle se on juuri tämä liittolaisuuksien rakentaminen, etenkin Nato. Hän näkee, että se ei ole vain sotilaallinen vaan etenkin poliittinen liitto, Salonius-Pasternak sanoo.

Biden puhui tästä esimerkiksi kampanjansa ulkopoliittisessa linjapuheessa viime vuonna.

–  Yhdysvaltain turvallisuus, vauraus ja elämäntapa edellyttävät vahvinta mahdollista liittolaisten ja kumppanien verkostoa, joka työskentelee rinta rinnan. Donald Trumpin Amerikka ensin -tyylin tuloksena on liian usein ollut Amerikka yksin, Biden sanoi.

Iranin ydinsopimus takaisin?

Biden veisi siis Yhdysvaltoja takaisin tilanteeseen, jossa se pyrkii sopimaan asioista ensisijaisesti liittolaisten kanssa. Hänen valintansa presidentiksi olisi myös hyvä uutinen kansainväliselle sopimuspohjaiselle järjestelmälle. Se on ollut heikkenemässä jo pidempään.

–  Tämä on rakenteellisella tasolla huono juttu mille tahansa pienelle valtiolle, mukaan lukien Suomi. En sano, että Biden korjaisi tämän yhtäkkiä, mutta nykyinen trendi hidastuisi.

Yksi pieni mutta selkeä askel tässä voisi olla esimerkiksi se, että Biden yrittäisi todennäköisesti pelastaa Iranin ydinsopimuksen, josta Trump veti Yhdysvallat pois.

Tämä voisi ärsyttää Israelin pääministeriä Benjamin Netanjahua, mutta yleisellä tasolla Salonius-Pasternak ei usko, että Israelilla olisi pelättävää Bidenin valtakaudella.

Suorat vaikutukset Suomeen vähäisiä

Vaalitulos kiinnostaa myös Suomessa, vaikka Yhdysvaltain politiikan vaikutukset Suomeen ovat enemmän välillisiä. Suomeen vaikuttaa esimerkiksi se, jos Euroopan turvallisuuteen heijastuva transatlanttinen suhde heikkenee, tai jos Yhdysvallat ei ole aktiivisesti ratkaisemassa ilmastokriisiä.

Sen sijaan Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälinen suhde tuskin juuri muuttuu, oli vaalitulos mikä tahansa.

– Yhdysvaltojen lisääntynyt kiinnostus tehdä sotilaallista yhteistyötä Suomen ja Ruotsin kanssa kahden- tai kolmenvälisesti ja satsata enemmän Natoon liittyviin harjoituksiin, joka alkoi jo Obaman aikana, sehän on vain jatkunut. Osittain ehkä siksi, että eihän yksittäinen harjoitus Yhdysvaltain merijalkaväen ja suomalaisten sotilaiden välillä mene Valkoiseen taloon päätettäväksi. Päätös tehdään monta tasoa sen alla, Salonius-Pasternak analysoi.

– Varmasti tasavallan presidentin lehdistötilaisuudet olisivat helpompia Bidenin kuin Trumpin kanssa. Mutta suoranaisia vaikutuksia Suomen ja Yhdysvaltain väliseen suhteeseen on vaikea nähdä.

Kiina-suhteessa ei suurta eroa

On kuitenkin osa-alueita, joissa Bidenin ja Trumpin hallintojen toiminta ei välttämättä eroaisi suuresti toisistaan. Salonius-Pasternak nostaa esimerkiksi suhteen Kiinaan.

Yleinen asenne Kiinaa kohtaan on tiukentunut Yhdysvalloissa reilun 10 viime vuoden aikana sekä demokraattien että republikaanien keskuudessa. Kiina nähdään yli puoluerajojen koko ajan vaarallisempana kilpailijana.

Tässä mielessä Bidenin Kiina-politiikan suuret linjat olisivat luultavasti lähempänä Trumpia kuin sitä, millainen Obaman Kiina-suhde oli hänen aloittaessaan presidenttinä 2009.

– Maailma on vähän tässä muuttunut, se muutos alkoi jo Obaman aikana. Ehkä on reilumpaa sanoa, että vuodesta 2008 vuoteen 2020 ovat näkemykset muuttuneet kuin että viimeisen neljän vuoden aikana yhtäkkiä olisi tullut joku maaginen muutos.

Suhde Venäjään on mielenkiintoinen kysymys. Vaikka usein on näyttänyt siltä, että Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin välillä on ollut meneillään jotakin outoa, on Yhdysvallat toisaalta jatkanut ja jopa lisännyt yhteistyötä Venäjän rajanaapureiden, kuten Ukrainan kanssa.

–  Tällaisella mikrotaktisella tasolla ei ole yhtään ilmeistä, että Bidenin ja Trumpin välillä olisi mitään eroja.

Sen sijaan retoriikassa ero olisi merkittävä. Esimerkiksi Aleksei Navalnyin myrkytyksen kaltaisessa ihmisoikeuksiin liittyvässä tapauksessa Bidenilta voisi odottaa presidenttinä paljon kovempia ulostuloja kuin Trumpilta.

Kampanjassa pieni rooli

Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjoissa ulkopolitiikka on usein jäänyt lapsipuolen asemaan, sillä talous kiinnostaa keskivertoamerikkalaista enemmän kuin kaukaisten maiden konfliktit.

Ulkopolitiikkaa on kyllä sivuttu tämän syksyn kampanjoinnissa. Trump on pitänyt esillä ulkopoliittisia saavutuksiaan, ja Biden on puhunut muun muassa liittolaisten kunnioittamisesta. Tällä kertaa ulkopoliittiset teemat jäänevät kuitenkin vahvasti koronakriisin ja talouden varjoon.

– Kyllähän ne ovat kaikki mukana siellä ja tulevat ehdottomasti olemaan näissä väittelyissä. Mutta ovatko ne niin keskeisiä kuten esimerkiksi ehkä Irakin sota 2004, sitä epäilen, koska on korona.

Kommentoi











Luetuimmat ulkomaan uutiset
  • Päivä
  • Kuukausi
  • Viikko
Uusimmat ulkomaan uutiset
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa