Brexit ei mullista suomalaistutkijan laboratorioarkea Lontoossa – perjantaisen EU-eron vaikutukset nähdään vasta myöhemmin

LONTOO

Monta tulevaisuuteen liittyvää kysymystä on auki, kun Britannia jättää perjantaina Euroopan unionin. Aivan heti kenenkään arki ei kuitenkaan mullistu, sillä vuoden loppuun kestävä siirtymäaika takaa esimerkiksi Britanniassa asuville EU-kansalaisille nykyiset oikeudet.

Se on yksi syy, miksi Lontoossa asuva suomalainen solubiologian tutkija Kalle Sipilä suhtautuu tulevaan rauhallisesti. Perjantaisen eropäivän illan hän aikoo viettää kaveriporukkansa kanssa syöden EU-jäähyväisaterian ranskalaisessa ravintolassa.

Brexit on ollut läsnä Sipilän Lontoo-elämässä alusta asti, sillä hän muutti kaupunkiin vain muutamia viikkoja ennen vuoden 2016 kansanäänestystä. Silloin kampanjointi eron puolesta ja sitä vastaan kävi kuumimmillaan.

Sen jälkeen Sipilä on päässyt seuraamaan paikan päältä eroprosessin eri käänteitä. Hän työskentelee King's College London -yliopiston alaisessa tutkimusyksikössä kantasolututkimuksen parissa ja tutkii erityisesti solujen liikkumista ja tarttumista ympäristöönsä.

Tutkimusyksikön työtovereista noin puolet on kotoisin Britannian ulkopuolelta.

–  Ja heistä suurin osa tulee EU:n alueelta. On esimerkiksi kollegoja Italiasta, Espanjasta, Portugalista, Ranskasta, Saksasta, Hollannista, Sipilä luettelee.

Laboratorioissa ja lounaspöydissä käytäviä keskusteluja brexit ei kuitenkaan hallitse, vaikka eropäivä lähestyy.

–  Monet englantilaiset kollegat ovat toki alakuloisia eroon liittyen, koska useimmat heistä eivät halunneet, että brexit ylipäätään tapahtuu, Sipilä sanoo.

Oleskelulupa hakematta vielä monella

EU-eron vuoksi Britanniassa asuvien EU-kansalaisten on haettava oleskelulupaa, jos he haluavat säilyttää nykyisen asemansa siirtymäajan jälkeenkin. Britannian sisäministeriön tilastojen mukaan maassa olevista suomalaisista vasta alle puolet on jättänyt oleskelulupahakemuksen.

Kalle Sipilä täytti oman hakemuksensa viime viikonloppuna. Älypuhelinsovelluksella tietojen täyttäminen oli helppoa.

Sipilä arvelee suomalaisten laimean hakuinnon johtuvan siitä, että moni on odottanut eron todella tapahtuvan ja käytännön asioiden selviävän. Eroprosessin aikana ohjeistus oleskeluluvan hakemisesta on nimittäin elänyt ja hakuprosessi muun muassa muuttunut maksuttomaksi.

–  Lisäksi jos parlamenttivaalit olisivat menneet eri tavalla viime vuonna, niin hakemusta ei olisi tarvinnut tehdä välttämättä ollenkaan, Sipilä huomauttaa.

Neuvonantaja Minttu Taajamo Suomen Lontoon-suurlähetystöstä arvioi, että parlamenttivaalit ja lokakuun lopun sopimuksettoman eron uhan väistyminen saattoivat olla syitä siihen, että EU-kansalaisten hakemusinto lopahti vuoden lopussa.

–  Nyt näyttäisi siltä, että hakutahti olisi tammikuussa taas kiihtynyt pikkuhiljaa, Taajamo kertoo.

Helmikuun alussa voimaan astuva erosopimus antaa aikaa oleskelulupahakemuksen jättämiselle vuoden 2021 kesäkuuhun asti. Taajamo suosittelee kuitenkin hakemuksen tekoa hyvissä ajoin.

Suurlähetystö arvioi muuttoilmoituksiin pohjautuen, että Britanniassa asuu 20  000–25  000 suomalaista. Taajamon mukaan suurlähetystöön tulee jonkun verran brexit-aiheisia kysymyksiä.

Niistä useimmat ovat hyvin käytännönläheisiä. Osa suomalaisista on halunnut lisätietoa oleskelulupakäytännöistä ja osaa on taas pohdituttanut esimerkiksi se, miten matkustaminen Britannian ja EU:n välillä jatkossa sujuu.

Lontoon tiedepiireissä pohditaan tulevaa asemaa

Avoimiin kysymyksiin saadaan vastauksia, kun Britannia ja EU pääsevät käymään neuvotteluja uudesta suhteesta.

Brexitin vaikutukset tiedemaailmaan Britanniassa jäävät nähtäviksi. Sipilä arvioi, että paljon riippuu muun muassa siitä, millainen pääsy Britannialla on jatkossa esimerkiksi EU-rahoitteisiin tutkimusohjelmiin.

Toinen iso kysymys hänen mukaansa on tutkijoiden liikkuvuus, eli mahdollisuudet tulla jatkossa tekemään tutkimusta Britanniaan.

–  Tiede on joka tapauksessa kansainvälistä, joten sellaista tilannetta tuskin tulee, että Britannia täysin eristäytyisi.

Lontoossa tehdään huipputason tutkimusta monella eri alalla. Sipilä kertoo, että kaupungin tiedepiireissä on pohdittu sitä, horjuttaako brexit tätä asemaa.

–  Ensimmäinen iso asia, johon brexit jo vaikutti, oli Euroopan lääkeviraston siirtyminen pois. Siinä puhutaan kuitenkin sadoista asiantuntijoista, jotka lähtivät.

Tieteentekijöiden merkittävää muuttoaaltoa Sipilä ei ole havainnut.

–  Olen tietysti huhuja kuullut tutkijoista, jotka ovat brexitin vuoksi pakanneet kimpsunsa ja kampsunsa ja lähteneet, mutta en tunne ketään henkilökohtaisesti.

Hänen omia tulevaisuuden suunnitelmiaan brexit ei sanele, vaan painavampi tekijä on akateemisen uran eteneminen. Nykyisen postdoc-vaiheen jälkeen seuraava suunta riippuu esimerkiksi siitä, missä päin maailmaa avautuu mahdollisuus kiinnostavan tutkimusryhmän vetämiseen.

Kommentoi











Luetuimmat ulkomaan uutiset
  • Päivä
  • Kuukausi
  • Viikko