Brysselissä vedetään kymmeniä kilometrejä uutta pyöräkaistaa, kun kaupunki yrittää pyristellä irti pahamaineisista ruuhkistaan koronarajoitusten jälkimainingeissa

BRYSSEL

Tavallisina aikoina Bryssel on Euroopan ruuhkaisimpia pääkaupunkeja. Koronaviruspandemia, sitä seuranneet rajoitustoimet ja etätyöaalto ovat kuitenkin vähentäneet liikennettä merkittävästi.

Tungos ajoväylillä on hellittänyt hetkeksi ja ilma raikastunut.

Brysselin aluehallinnossa liikenneasioista vastaava ministeri Elke Van den Brandt arvioi, että pääväylillä liikenne on noin puolittunut ja asuinalueilla vähentynyt jopa 90 prosenttia.

Väljät kadut ovat tarjonneet pyöräilijöille paljon tilaa, ja viime viikkoina polkijoita onkin ollut liikkeessä ennätyksellisiä määriä.

Vihreitä edustava Brandt kertoo, että pyöräilykipinästä yritetään pitää nyt kiinni, jotta pandemiaa ei seuraisi yksityisautoilun räjähtävä kasvu.

Pelkona nimittäin on, että ruuhkat pahenevat entisestään, jos virusta välttelevät ihmiset valitsevat jatkossa yhä useammin oman auton julkisen liikenteen sijaan.

–  Siitä syntyisi vaan lisää terveysongelmia pakokaasujen ja ilmansaasteiden myötä. Haluamme todella ottaa askeleen eteenpäin ja vähentää autoilua, Van den Brandt kertoo STT:lle puhelimitse.

Ratkaisuksi Brysselin alueella on ryhdytty parantamaan pikavauhtia kaupungin pyörätieverkostoa.

–  Tulevina viikkoina aiomme vetää 40 kilometriä pyöräkaistoja. Osa niistä on jo asennettu ja loput vedämme kesään mennessä.

Koronavirustilanne on tavallaan tarjonnut oivan hetken suunnanmuutokseen. Van den Brandt muistuttaa kuitenkin, että intoiluun ei ole syytä, sillä epidemia on vakava asia, joka jättää syvät jäljet.

–  Toivoisin, että koko kriisiä ei olisi ollut lainkaan. Mutta samaan aikaan meidän täytyy käynnistää kaupunkimme uudelleen ja siirtyä rajoitustoimista seuraavaan vaiheeseen. Kaikkia asioita ei kannata tehdä niin kuin olemme aiemmin tottuneet. Nyt on hetki muutokselle, Van den Brandt sanoo.

Vähemmän kuolemanpelkoa

Nopealla silmäyksellä voisi luulla, että Brysselin keskustassa on jo siirrytty lähes entiseen arkeen. Aurinkoisena iltapäivänä kaduilla käy kuhina, liikkeiden ovet ovat auki ja ihmisiä istuu kävelykadun penkeillä.

Suljetuista ravintoloista ja ohikulkijoiden kasvomaskeista kuitenkin huomaa, että kaikki ei ole entisellään. Koronaviruksen vuoksi käyttöön otettuja rajoituksia on edelleen voimassa ja ohjeita riittävän etäisyyden pitämisestä toisiin ihmisiin on noudatettava.

Tungoksen ja törmäilyn välttämiseksi esimerkiksi suosittu ostoskatu on jaettu kahteen yksisuuntaiseen kaistaan ja poliisit ovat paikalla valvomassa, että shoppailijat noudattavat kulkusuuntia. Kävelykadun risteykseen on jopa rakennettu muoviesteistä liikenneympyrä vain jalankulkijoita varten.

STT kysyi Brysselin ydinkeskustassa tapaamiltaan pyöräilijöiltä, millaista korona-ajan liikenne on ollut. Opiskelija Rimsha Butt kertoo nauttineensa viime viikkoina pyöräilystä paljon aiempaa enemmän.

–  Ei tarvitse koko ajan pelätä jäävänsä auton alle, koska tavallisesti autoilijat ovat täällä melko aggressiivisia, Butt kertoo.

Pyörämatkat sujuvat myös aiempaa nopeammin, kun ruuhkia on vähemmän. Butt kertoo asuvansa noin 10 kilometrin päässä keskustasta, joten matka-ajan lyhentymisellä on merkitystä.

"Asenteita ei voi muuttaa yhdeltä istumalta"

Uusien pyöräkaistojen lisäksi Brysselissä on tehty tilaa kevyelle liikenteelle laskemalla nopeusrajoituksia monilla kaduilla. Koko ydinkeskustan alue on muutettu pihakaduiksi, eli jalankulkijat voivat käyttää koko katutilaa.

Kovin suurta muutosta ihmisten käyttäytymiseen uudet kyltit eivät vielä vaikuta tuoneen, sillä ajokaistoilla näkyy lähinnä vain autoja.

Päivittäin pyöräilevä Seppe Lambrecht toivoo, että muutoksista tulisi pysyviä, mutta on tulevan suhteen hieman epäileväinen.

Hän kertoo todistaneensa viime päivinä hämmentäviä hetkiä, kun liikenteeseen palaavat autoilijat eivät ole tottuneet pyöräilijöihin kaduilla, eivätkä kaikki kunnioita uusia sääntöjä niin hyvin kuin pitäisi.

–  Sekoitus on outo, kun liikkeellä on runsaasti pyöriä mutta yhä enemmän autoja, Lambrecht sanoo.

–  Meidän pitäisi oppia käyttämään katuja yhdessä, mutta se on vaikeaa. Asenteita ei voi muuttaa yhdeltä istumalta.

Van den Brandt myöntää, että viestinnässä on oltava selkeä ja uudet nopeusrajoitusalueet on merkittävä näkyvästi katukuvaan. Hän kertoo, että osassa Brysselin kunnista on tuotu esimerkiksi istutuksia keskelle tietä kiinnittämään autoilijoiden huomio, että tila kuuluisi jakaa muille.

Nähtäväksi jää, miten paljon pyöräilyn edistämistoimet lopulta vaikuttavat. Van den Brandt kertoo, että ruuhkien hallitsemisessa oli jo ennestään paljon tekemistä. Lähiseuduilta moni käy töissä pääkaupungissa ja taittaa matkansa omalla autollaan.

Nyt työmatkapyöräilyyn kannustetaan tarjoamalla lähiseuduilta tuleville parempi mahdollisuus pysäköidä auto kaupungin laitamille ja taittaa loppumatka kaupunkipyörällä.

Kommentoi











Luetuimmat ulkomaan uutiset
  • Päivä
  • Kuukausi
  • Viikko