Ulkoministeri Haavisto toivoo Puolan presidentin huomioivan myös vähemmistöön jääneiden kannat

BRYSSEL

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) toivoo, että Puolan vaalit voittanut presidentti Andrzej Duda ottaa huomioon äänestyksessä vähemmistöön jääneen kansanosan ajatukset ja mielipiteet.

–  Tässähän on ollut hyvin kärjistynyttäkin kampanjointia viimeisissä vaiheissa, Haavisto kommentoi Brysselissä.

Hän luonnehtii Puolan vaalituloksen olleen hyvin täpärä.

–  Tietysti aina vaalien lopputuloksen selvitessä on paikallaan onnitella voittajaa.

Valtapuolue Lakia ja oikeutta edustava Duda keräsi äänistä noin 51,2 prosenttia, oppositiopuolue Kansalaisfoorumia edustava Rafal Trzaskowski 48,8 prosenttia.

Haavisto kertoo pistäneensä merkille, että ilmastokysymyksiä esillä pitänyt oppositioehdokas Trzaskowski sai tukea sellaisiltakin alueilta, joissa hiilentuotanto on merkittävä elinkeino.

–  Nämä ajatukset (ilmasto- ja ympäristökysymykset) olivat vahvasti esillä. Se antaa tiettyä toivoa ja näkökulmaa siitä, että Puolassa se eurooppalainen keskustelu, joka nyt on menossa ympäristökysymysten osalta, on näiden presidentinvaalien puitteissa laajentunut myös näille alueille, Haavisto pohti.

Haaviston mukaan merkittävää on myös se, että Puolan vaaleissa äänestysaktiivisuus nousi korkeaksi.

–  Se on näissä koronaolosuhteissa toivoa herättävää.

Hongkongin turvallisuuslaista ongelmia

Haaviston käsityksen mukaan Suomi ei voi soveltaa luovutussopimusta Hongkongiin nyt, kun Kiina on ottanut käyttöön Hongkongia koskevan turvallisuuslain.

Turvallisuuslaki mahdollistaa syytettyjen edelleen luovuttamisen Manner-Kiinaan, jossa uhkana voi olla esimerkiksi suljettu oikeudenkäynti tai jopa kuolemanrangaistus.

Haavisto sanoo, että luovutussopimus solmittiin aikanaan tilanteessa, jossa vastaavia uhkia ei ollut. Hän uskoo, että suomalaisviranomaiset ottavat muuttuneen tilanteen huomioon.

–  Oma käsitykseni on, että tällaista sopimusta ei voi tällaisessa uudessa tilanteessa soveltaa, Haavisto totesi ulkoministerikokouksen jälkeen.

Luovutussopimuksella voidaan mahdollistaa rikoksentekijän siirtäminen toiseen maahan. Haaviston mukaan Hongkongin kohdalla sopimuksen puitteissa ei ole tehty yhtään palautusta. Päätös sopimuksen varsinaisesta jäädyttämisestä tai purkamisesta kuuluu oikeusministeriön vastuulle.

Luovutussopimuskysymys ei Haaviston mukaan noussut merkittävästi esiin ulkoministerien keskusteluissa.

Yhteisellä reaktiolla olisi merkitystä

Hongkongin tilanne oli yksi monista asioista, joita EU-maiden ulkoministerit käsittelivät tänään tapaamisessaan. Ministerit kohtasivat kasvokkain Brysselissä ensimmäistä kertaa sitten koronaviruspandemian kärjistymisen.

Haaviston mukaan ministerien välillä oli yhteisymmärrystä siitä, että EU-maiden olisi hyvä reagoida yhdessä Kiinan toimiin Hongkongissa. Mahdollisia keinoja voisivat olla esimerkiksi viisumipolitiikkaan liittyvät toimet tai kaksikäyttötuotteiden vientirajoitukset.

Yhteisiä toimia saadaan kuitenkin vielä odottaa. Haavisto arvioi, että ulkoministerit jatkavat keskustelua elokuun lopussa.

Haaviston mukaan jää nähtäväksi, kuinka paljon kansainvälinen yhteisö pystyy vaikuttamaan Hongkongin tilanteeseen nyt, kun turvallisuuslaki on jo tullut voimaan.

–  On ihan selvää, että yhteinen EU:n reaktio on se, jolla voi olla merkitystä tässä, ei välttämättä se, että yksittäiset maat eritahtisesti reagoivat, Haavisto sanoi.

Mahdollisia laajoja talouspakotteita ei yksikään jäsenmaa Haaviston mukaan vaatinut kokouksessa, vaan puheissa olivat pikemminkin yhteiset täsmätoimet..

Financial Times kertoi ennen kokousta, että Saksa ja Ranska haluaisivat EU:n lopettavan poliisivälineiden, kuten kyynelkaasun ja kumiluotien, viemisen Hongkongiin. Lisäksi lehden mukaan maat olivat aikeissa ehdottaa hongkongilaisten poliittisten aktivistien pitkäaikaisen oleskelun helpottamista ja sitä, että hongkongilaisille opiskelijoille myönnettäisiin enemmän koulutusapurahoja.

Haavisto mainitsi kokouksen jälkeen, että esimerkiksi opiskelijoiden EU-maihin pääsyn helpottaminen nousi esiin kokouksen keskusteluissa.

Turvallisuuslain sisältö oli odotettua voimakkaampi

Hongkongissa astui kesäkuun lopussa voimaan Kiinan läpiviemä turvallisuuslaki. Kiistellyn ja laajasti kritisoidun lain myötä muun muassa separatismi, valtion vastainen kumouksellinen toiminta, terrorismi ja vehkeily ulkomaisten voimien kanssa on kriminalisoitu. Lain muotoilu on niin kattava, että edelleen on epätietoisuutta siitä, mitä kaikkea luetaan kategorioiden alle.

–  Siinähän on odotettua voimakkaampia toimia, joita Kiina voi tarvittaessa käyttää. Muun muassa mahdollisuus suljettuihin oikeudenkäynteihin ja mahdollisuus siirtää syytetty Hongkongista Manner-Kiinaan, Haavisto huomautti.

Kansainvälistä yhteisöä huolestuttaa Haaviston mukaan myös se, että turvallisuuslain nojalla voitaisiin käsitellä myös alueen ulkopuolella tehtyjä tekoja.

–  Nämä ovat niitä asioita, jotka ovat herättäneet EU:ssa suuren huolen siitä, millä tavalla tätä lakia aiotaan tulkita.

Kommentoi











Luetuimmat ulkomaan uutiset
  • Päivä
  • Kuukausi
  • Viikko