Harmaantuva mutta korkeakoulutettu Eurooppa äänestää eri tavoin ja menettää vaikutusvaltaansa maailmassa

HELSINKI

Eurooppa harmaantuu ja ikääntyy nopeasti, mikä vaikuttaa laajasti maanosan maailmanpoliittiseen asemaan ja maiden sisäiseen demokratiaan.

Väestön vähentyminen ja ikääntyminen maailmassa nousi taas keskusteluun, kun tiedelehti Lancet julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan maailman väkiluku on vuonna 2100 noin 8,8 miljardia. Määrä on parisen miljardia vähemmän, kuin esimerkiksi YK:n ennuste on arvioinut.

Väestö ikääntyy siis nyt kaikkialla, mutta etenkin Euroopassa. Tällä on vaikutuksia myös poliittiseen päätöksentekoon mantereella.

Ikääntymisen vaikutuksia nähtiin jo Britannian brexit-erossa, jossa ikäjakaumat kyllä- ja ei-äänien välillä olivat varsin selkeitä.

–  Aikaisemmin nuoret aikuiset olivat enemmistöasemassa äänestäjinä, nyt se on muuttunut. Ilmiön vaikutukset eivät ole vielä tulleet Pohjoismaihin, mutta voivat tulla. Se on iso asia, sanoo väestöpoliittista selvitystä valtioneuvostolle tekevä Anna Rotkirch.

Väestöpohjan muuttuminen vaikuttaa myös siihen, millaisia talouspoliittisia ratkaisuja tehdään. Helsingin yliopiston eurooppalaiseen politiikkaan ja filosofiaan erikoistunut tutkija Timo Miettinen pohtii, miten ikääntyvä väestö kokee esimerkiksi yliopisto- ja korkeakoulusektorin kehittämisen.

–  Löytyykö äänestäjiltä tarpeeksi mielenkiintoa ja työntövoimaa talouskasvun perustan vauhdittamiseen?

Lisäksi ikääntyvän väestön on todettu olevan enemmän huolissaan säästöistä ja eläkkeistä kuin työttömyydestä, mikä vaikuttaa myös talouspolitiikkaan. Poliittinen mielipideilmasto voi kallistua enemmän inflaatiovastaiseksi työttömyyden hoidon kustannuksella.

–  Investointihalukkuus erityisesti julkisella sektorilla voi kärsiä. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan ikääntyneet suhtautuvat esimerkiksi EU:n elpymisrahastoon nuoria kielteisemmin.

Innovaatioissa voidaan jäädä jälkeen

Tilanne vaikuttaa myös Euroopan valta-asemaan laajemmin maailmassa, kun eurooppalaisten osuus maailman väestöstä vähenee. Rotkirch arvioi, että valtasuhteet muuttuvat väkisinkin.

–  Se ei voi olla vaikuttamatta valtasuhteisiin. Oletuksena on, että EU pysyy vetovoimaisena ja johtoasemassa esimerkiksi innovaatioissa, mutta kyllä se vaikuttaa valtapolitiikkaan, kuten tällä hetkellä Kiinan ja pian Afrikan nousuun, Rotkirch sanoo.

Miettinen taas arvioi, että Eurooppa on jo jäämässä jälkeen innovaatioissa muusta maailmasta.

–  Talouden kestävyyden kannalta keskeistä on tuottavuuden kehitys. Nykytaloudessa sen perusta on ennen kaikkea innovaatioissa. Tutkimuksen ja tuotekehityksen suhteen Eurooppa onkin jäämässä huolestuttavalla tavalla jälkeen. Yhdysvalloissa tutkimus- ja innovaatiopanostukset ovat olleet pitkään Eurooppaa korkeammalla, ja Kiina on nyt ajamassa Euroopan ohi.

Ikääntyminen vaikuttaa kuitenkin EU:n keskeisimpään valtavipuun eli sisämarkkinoihin.

–Tässä väestön ikääntymisellä on toki keskeinen rooli, jos väestön ikääntyminen johtaa talouden supistumiseen, Miettinen sanoo.

–  Toisaalta eurooppalaisen sääntely-ympäristön teho ei nojaa vain sisämarkkinoiden kokoon vaan eurooppalaisen sääntelyn laatuun. Esimerkiksi kemikaalien tai digitaalisen yksityisyyden alalla eurooppalaisia normeja otetaan käyttöön globaalisti, sillä ne ovat tunnustetusti hyviä, hän lisää.

Naisten ja nuorten työllistyminen parantaisi tilannetta

Tilanne ei kuitenkaan välttämättä ole niin uhkaava kuin aiemmin on ajateltu. Uudet tutkimukset ovat valaisseet aiempaa laajemmin huoltosuhteen muutosta.

Esimerkiksi viime vuonna julkaistussa EU:n väestöskenaarioissa huomioitiin myös väestön koulutustaso ja työllisyysaste.

Tulokset osoittivat, että vuonna 2060 jopa puolet EU:n väestöstä voi olla korkeasti koulutettua, jolloin EU:lla olisi myös paremmat mahdollisuudet sopeutua muuttuvaan työelämään.

Tämän vuoksi tutkimus ei osoita huoltosuhteen tilanteen olevan yhtä uhkaava kuin aiemmissa tutkimuksissa, joissa tarkasteltiin vain oletettua työikäistä väestöä suhteessa muihin.

Professori Wolfgang Lutzin johdolla tehty skenaario väittää, että työllisyyden nostaminen on tehokkain tapa taata ikääntyvän väestön hyvinvointia.

–  Tutkijat totesivat, että vaikka syntyvyys nousisi ja maahanmuutto EU-alueelle lisääntyisi roimasti, niin se ei ratkaisisi ongelmaa lähivuosina. Se, mikä auttaisi Euroopassa, olisi nuorten ja naisten korkeampi osallistuminen työelämään ja työllisyysasteen nostaminen, väestötutkija Rotkirch sanoo.

Pohjoismaihin vaaditaan eri keinot

Rotkirch kuitenkin painottaa, että samat päätelmät eivät päde Suomeen. Pohjoismaissa naisten työssäkäynti on jo sen verran aktiivista, että isoja vaikutuksia huoltosuhteessa ei olisi. Sen sijaan esimerkiksi Etelä-Euroopan maiden pitäisi nousta työssäkäynnissä esimerkiksi Ruotsin tasolle.

–  Väestötieteilijät ennustivat, että jos kaikki Euroopan maat olisivat työllisyydeltään ja tasa-arvoltaan kuin Ruotsi, tilanne olisi huoltosuhteen kannalta aika hyvä, tutkija sanoo.

Myös Miettisen mukaan käsitys perhekeskeisestä Etelä-Euroopasta on syntyvyyden kannalta harhaanjohtava.

–  Vaikka Italian ja Espanjan kaltaiset maat liittyvät mielikuvissamme suurperhemalliin, niiden syntyvyys on tosiasiassa alhaisempaa kuin Suomessa. Hyvinvointivaltion turvaverkot ovat olennainen osa syntyvyyden kehitystä, mutta ne eivät selitä koko ilmiötä. Taustalla on myös kulttuurisia tekijöitä.

Väestön vähentyminen voi helpottaa ilmastonmuutokseen sopeutumista

Väestön vähentyminen vaikuttaa myös ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutoksen kannalta väestön vähentyminen ei ole välttämättä huono asia.

– Ennusteet lupaavat hyvää ympäristön kannalta. Ruoantuotantoon kohdistuu vähemmän paineita, ja hiilipäästöt laskevat, kommentoi IHME-instituutin johtaja Christopher Murray Washingtonin yliopistosta uutistoimisto AFP:lle.

Toisaalta ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo käynnissä, ja tämä voi vaikuttaa lisääntyneeseen muuttoliikenteeseen kohti Eurooppaa, kun elinolot monilla alueilla vaikeutuvat tai muuttuvat mahdottomiksi.

Samalla yhteiskuntien tulisi kyetä sopeutumaan useisiin eri muutoksiin.

–  Euroopassa väestön ikääntyminen on tapahtumassa samaan aikaan kuin ilmastonmuutoksen torjunta. Siirtymät kietoutuvat toisiinsa. Pitää olla toimiva yhteiskunta ja talous, mutta samalla tämä siirtymä voi edesauttaa siirtymistä vihreään talouteen, Rotkirch sanoo.

Myös tähän asiaan koulutus vaikuttaa, sillä koulutetulla väestöllä lienee paremmat mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutoksen ja työelämän muutoksiin.

Kommentoi











Luetuimmat ulkomaan uutiset
  • Päivä
  • Kuukausi
  • Viikko
Uusimmat ulkomaan uutiset