Konflikti, jonka maailma unohti – Länsi-Saharan tilanne on yhä jumissa vuosikymmeniä siirtomaavallan päättymisen jälkeen

HELSINKI

Itsenäistymisten aalto pyyhki läpi Afrikan 60 vuotta sitten, kun siirtomaavalta mantereella alkoi toden teolla purkautua. Vuonna 1960 peräti 16 Afrikan maata itsenäistyi eurooppalaisista siirtomaaisännistään, pelkästään elokuussa 1960 maailma sai kahdeksan uutta valtiota. Seuraavien 20 vuoden aikana lähes koko manner seurasi perässä.

Yksi Afrikan kolkka on kuitenkin jäänyt kiistellyksi, YK:n ei-itsehallinnolliseksi luokittelemaksi alueeksi: Atlantin rannalla sijaitseva Länsi-Sahara, entinen Espanjan Sahara.

Espanjan vetäydyttyä alueelta vuonna 1975 Marokko otti suurimman osan siitä haltuunsa, ja siitä lähtien alueesta on ollut kiista Marokon sekä itsenäistä Länsi-Saharaa tavoittelevan Saharan demokraattisen arabitasavallan kesken. Polisario-liikkeen perustamalla tasavallalla on Marokon naapurimaan Algerian tuki, mutta se hallitsee vain noin viidennestä Länsi-Saharasta.

Ainakin kymmeniätuhansia länsisaharalaisia elää pakolaisleireillä Algeriassa.

Varsinaiset taistelut päättyivät vuonna 1991, mutta aselevosta lähtien Länsi-Saharassa on vallinnut jäätynyt konflikti, eikä muutosta tilanteeseen ole näköpiirissä. Konfliktia on yritetty ratkaista YK-vetoisesti, mutta laihoin tuloksin.

– YK:n mandaatti konfliktin ratkaisemiseksi ei ole riittävän vahva, eivätkä vaikutusvaltaiset maat kuten Yhdysvallat tai Ranska ole juuri tukeneet sitä. Konflikti on vahvasti juuttunut nykytilanteeseen, mikä on tietysti Marokon etu, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Wolfgang Mühlberger.

Marokko on satsannut alueeseen

Länsi-Saharan alueella asuu vain noin puoli miljoonaa ihmistä, ja rutikuiva alue on esimerkiksi monien maataloustarvikkeiden suhteen täysin riippuvainen Marokon keskushallinnosta. Marokolla puolestaan on taloudellisia intressejä Länsi-Saharassa.

–  Nykytilanteen avulla he pääsevät käsiksi alueen fosfaattivaroihin ja muihin luonnonvaroihin. Se on myös osasyy sille, miksi siellä on konflikti, koska muutenhan alue on lähinnä aavikkoa, Mühlberger sanoo.

Marokko on investoinut alueelle vahvasti ja houkutellut erilaisin taloudellisin kannustimin marokkolaisia muuttamaan sinne. Mühlbergerin mukaan Länsi-Saharasta on tullut Marokossa osa kansallista narratiivia.

Vaikka mikään maa ei ole tunnustanut Länsi-Saharaa osaksi Marokkoa, ovat esimerkiksi Yhdysvallat ja Ranska tukeneet Marokon suunnitelmia tehdä alueesta autonominen osa kuningaskuntaa.

Suunnitelmat kansanäänestyksestä alueen tulevaisuuden ratkaisemiseksi ovat junnanneet paikallaan vuosikymmenestä toiseen, sillä osapuolten näkemykset kansanäänestyksen puitteista ovat kaukana toisistaan.

Lännen liittol aista ei haluta painostaa

Marokon näkökulmasta alueen haltuunotossa ei ole juuri ollut varjopuolia.

–  Marokolle ei ole koitunut mitään konkreettisia poliittista tai taloudellista haittaa. EU tai kukaan muukaan ei painosta ratkaisemaan konfliktia, Mühlberger sanoo.

Miksi Marokkoa ei sitten ole painostettu kansainvälisesti? Marokko on tärkeä lännen liittolainen Pohjois-Afrikassa, ja se on arabimaailman vakaimpia maita. Länsimaiden näkökulmasta ei siis ole vaivan arvoista yrittää painostaa sitä tässä mutkikkaassa asiassa.

–  Niin monilla alueen mailla on ollut sisäisiä ongelmia, etenkin viimeisten kymmenen vuoden aikana arabien kansannousujen alettua. Kukaan ei halua keinuttaa venettä Marokossa. Ajoitus ei ole nyt hyvä. Marokko on tärkeä kumppani lännelle monilla sektoreilla, ja tilanne hyödyttää molempia osapuolia.

Marokosta on tullut EU:lle myös tärkeä taloudellinen kumppani, jonne on esimerkiksi ulkoistettu eurooppalaisten yritysten toimintoja.

Marokon ja Algerian suhteita Länsi-Saharan tilanne on perinteisesti hiertänyt, mutta Algeriankin kiinnostus konfliktiin on hiipunut viime vuosina maan sisäisen kuohunnan seurauksena.

–  Algerialla on omia kiireitä, eivätkä he ole kovin aktiivisia ulkopolitiikassa. Algerian näkökulmasta Libyan tilanne on nyt paljon isompi ongelma, Mühlberger analysoi.

–  Heillä on toki oma periaatteellinen näkökantansa konfliktin ihanteelliseen ratkaisuun, mutta se ei ole nyt heille prioriteetti. Eikä se näytä olevan prioriteetti kenellekään, siksi se on jäänyt jäätyneeksi konfliktiksi.

--

Lähteenä myös BBC, Deutsche Welle, AFP.

Kommentoi











Luetuimmat ulkomaan uutiset
  • Päivä
  • Kuukausi
  • Viikko
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa