Opettajan murha korosti myös ranskalaisen yhteiskunnan jännitteitä – keskustelussa periaate maallisuudesta

BRYSSEL

Pariisin lähellä tapahtunutta opettajan surmaa seuranneet kommentit ovat käynnistäneet paitsi vellovan kiistan Ranskan ja muslimimaiden välillä, myös korostaneet jännitteitä ranskalaisen yhteiskunnan sisällä.

Mediassa keskustelua on käyty sekularismista eli maallisuudesta, joka on periaatteena muurattu syvälle Ranskan perustuksiin. Periaatteen mukaan uskonto on erotettu valtionhallinnosta. Ylipäätään uskonto nähdään yksityisasiana, eikä esimerkiksi kouluissa saa käyttää uskonnollisia symboleja.

Vahvan ilmaisunvapauden turvin uskontoa saa kritisoida ja siitä voi tehdä myös satiiria.

Historianopettaja Samuel Paty surmattiin toissa viikolla sen jälkeen, kun hän oli näyttänyt oppilaille pilapiirroksia profeetta Muhammadista käsitellessään sananvapauden teemaa.

Opettajansurma iski maallisuuden hermoon, koska koulut nähdään paikkoina, joissa yhteiskuntaa kannattelevat periaatteet siirretään eteenpäin uusille sukupolville. Presidentti Emmanuel Macron onkin sanonut, että kamppailu on tässä suhteessa eksistentiaalinen.

Ranskassa on pidetty puheenvuoroja maallisuuden periaatteen puolesta. Viikonloppuna useiden toimittajien, juristien ja yliopistovaikuttajien allekirjoittamassa avoimessa kirjeessä vaadittiin maallisuuden vahvistamista ja asettamista arvoonsa nyky-yhteiskunnassa.

Le Journal du Dimanchen julkaisemassa kirjeessä huomautettiin, että sananvapauden kyseenalaistaminen ja julkiseen kouluun kohdistuvat hyökkäykset ovat omiaan rapauttamaan ranskalaisen yhteiskunnan demokraattisia perustuksia.

Toisaalta maallisuuskeskustelu on myös tasapainottelua: osa näkee, että maallisuuden varjolla Ranska antaa pelon ja esimerkiksi islaminvastaisuuden kasvaa.

Maallisuuskeskustelu ei sinänsä ole uusi, vaan sitä on käyty pitkään Ranskassa.

Turvatoimia kiristetty pyhäinpäivän alla

Tällä hetkellä Ranskassa valmistaudutaan lähestyvään pyhäinpäivään paitsi kiristyvien koronatoimien varjossa, myös korkean terroriuhan alla. Aiemmin tällä viikolla muun muassa BFMTV-kanava kertoi poliisijohdon kehottaneen turvatoimien kiristämiseen.

Poliisijohto kehotti turvaamaan erityisesti uskonnollisia kokoontumisia niin kristittyjen kuin terrori-iskut tuominneiden muslimien osalta.

Viime vuosina Ranskassa on tehty lukuisia ääri-islamistisia terroritekoja. Suurimmat iskut tapahtuivat vuosina 2015 ja 2016.

Reilun parin viikon kuluttua tulee kuluneeksi tasan viisi vuotta siitä, kun 130 ihmistä sai surmansa terrori-iskussa Pariisissa. Tammikuussa 2015 terroristit iskivät Charlie Hebdo -lehden toimitukseen Pariisissa ja heinäkuussa 2016 Nizzaan keskelle kansallispäivän juhlintaa.

Taivas putoaa Macronin niskaan viikoittain

Viikkolehti Le Pointin mukaan vaikuttaa siltä, että taivas putoaa viikoittain presidentti Macronin niskaan. Pääkirjoituksessaan lehti huomauttaa, että Macron on kaudellaan kertonut sen verran paljon huonoja uutisia, että oikeastaan joukosta puuttuu enää ydinaseen aktivointi.

Jo ennen koronaviruspandemiaa ja nyt kuohuvaa yhteiskunnallista keskustelua Macronilla riitti pulmia. Hänen uudistuksiaan vastaan osoitettiin kiivaasti mieltä, ja tunnetuksi tulivat erityisesti hallinnon toimia vastustaneet keltaliivit.

Vuoden 2022 vaalit lähestyvät Ranskassa, mutta poliittisessa ajanjuoksussa ne ovat vielä kaukana. Le Point -lehti kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että Macronilla on nykyisellä kaudellaan enää 16 kuukautta aikaa saada maa raiteilleen.

Kommentoi











Luetuimmat ulkomaan uutiset
  • Päivä
  • Kuukausi
  • Viikko
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa