Ranskan hallitus perääntyi eläkeiän nostoaikeistaan, mutta protestit jatkuivat silti – taustalla on kokemus epäoikeudenmukaisuudesta, mikä luo jakolinjoja ranskalaisten välille

PARIISI/BRYSSEL

Pariisissa moni huokaisi tällä viikolla helpotuksesta, kun historiallisen pitkään kestäneen liikennelakon jälkeen metrot, bussit ja junat kulkivat lähes normaalisti. Taistelu presidentti Emmanuel Macronin eteenpäin viemää eläkeuudistusta vastaan ei kuitenkaan ole ohi. Eri ammattiryhmien protesteja on pulpahdellut pintaan päivittäin.

Perjantaina Eiffel-torni oli suljettuna lakon vuoksi, kun taas torstaina Ranskan kansalliskirjaston ovet pysyivät säpissä. Lakkoilevat työntekijät ovat myös katkoneet sähköjä eri puolilla maata.

Perjantaina kymmenettuhannet mielenosoittajat ympäri Ranskaa marssivat kaduilla, kun Macronin hallitus esitteli viimeistellyn lakiesityksen kiistellystä uudistuksesta.

Ranskaan perehtynyt tutkija Laura Parkkinen arvioi, että mielenilmaisut jatkuvat ja voivat saada yhä mielikuvituksekkaampia muotoja. Kaduilla on jo nähty esimerkiksi lakkoilevien balettitanssijoiden esitys ja tempaus, jossa asianajajat tanssivat Uuden-Seelannin alkuperäiskansan maorien perinteisen haka-tanssin mukaelman.

Ammattiliitoista esimerkiksi julkisen sektorin työntekijöitä edustavat CGT ja FO ovat kutsuneet koolle uusia protesteja keskiviikoksi.

Lakoissa onkin osittain kyse Ranskan ammattiliittojen eli syndikaattien voimannäytöistä ja keskinäisestä kilpailusta. Parkkinen muistuttaa, että syndikaatit ovat hyvin vahvasti politisoituneita ja usein kallellaan enemmän vasemmalle laidalle kuin oikealle.

Suurin ja maltillinen CFTD pidättäytyi lakkoilusta käydäkseen keskusteluja hallituksen kanssa eläkeuudistuksen rahoittamisesta.

CGT puolestaan on vetänyt kovaa linjaa. Sen puheenjohtaja Philippe Martinez on ollut julkisuudessa kipakoilla lausunnoillaan, ja samalla vastapuoli on maalannut hänestä lakkoilun syntipukkia.

Monta syytä olla vihainen

CGT:n punainen ilmapallo huojui uhmakkaana myös tiistaina ihmisjoukon taustalla, kun toistasataa röntgenhoitajaa oli kerääntynyt osoittamaan mieltään sosiaali- ja terveysministeriön eteen Pariisiin, muutaman kivenheiton päähän Eiffel-tornista.

Tosin hoitajilla oli monta muutakin syytä olla vihaisia hallinnolle kuin kiistelty eläkeuudistus.

Mielenosoitukseen osallistuneet Aymeric Dupont ja Noemie Caillole kertovat, että röntgenhoitajat kokevat tulleensa unohdetuiksi.

–  Kaikki päätyvät jossain vaiheessa röntgenin eteen, mutta kukaan ei oikeastaan tiedä, mitä röntgenhoitajat tekevät, Caillole sanoi STT:lle.

Dupont lisää, että röntgenhoitajat vaativat myös parempaa palkkaa, sillä ansiokehityksessä on ongelmia.

Ranskalaisessa yhteiskunnassa kytevän laajemman tyytymättömyyden syynä Dupont ja Caillole näkevät epäoikeudenmukaisuuden eri ryhmien välillä.

–  Yhdet ihmiset joutuvat aina luopumaan eduistaan ja toiset taas saavat lisää esimerkiksi palkankorotuksina. Kun katsoo keskiluokkaa, niin me emme saa koskaan mitään ja päädymme aina maksamaan, Caillole sanoi.

Caillolen mukaan itse eläkeuudistus on tarpeen, mutta hallituksen pitäisi kuunnella työntekijöiden kantaa siitä, miten uudistus rahoitetaan.

–  Niin ei ole tehty, ja sen vuoksi me osoitamme mieltämme, hän jatkoi.

Eläkeuudistus yhtenäistäisi järjestelmää

Eläkeuudistuksen tarkoituksena on yhtenäistää Ranskan kirjavia eläkekäytäntöjä. Tavoitteena on luopua 42 erillisestä järjestelmästä ja luoda tilalle yhtenäinen eläkejärjestelmä, joka kannustaisi ihmisiä tekemään töitä nykyistä pidempään. Suunnitelma on herättänyt suurta vastustusta, koska osa ammattiryhmistä pelkää joutuvansa luopumaan nykyisistä eduistaan. Uudistusta on kritisoitu myös huonosta valmistelusta.

Aiemmin hallitus kaavaili eläkeiän korottamista, mikä olisi ollut uudistuksen kipein kohta. Pääministeri Edouard Philippe tarjoutui jo pari viikkoa sitten luopumaan nostosta, jotta lakkoja olisi saatu hillittyä.

Eläkeikä Ranskassa on nykyisin 62 vuotta. Korotuksen myötä monissa ammateissa olisi pitänyt työskennellä 64-vuotiaaksi saadakseen koko eläkkeen käyttöönsä.

Suomessa vanhuuseläkkeen alaikäraja vaihtelee ikäluokittain. Esimerkiksi vuosina 1962–64 syntyneillä se on 65 vuotta. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä eläkeikä on sidottu elinajanodotteeseen. Eläkeraja nousee vuosittain enintään kahdella kuukaudella kerrallaan.

Katseet jo vaaleissa 2022

Tutkija Laura Parkkinen arvioi pitkittyneen konfliktin osoittavan, että Macron ei osaa kuunnella enemmistön tuntoja.

–  Macronia syytetään lupausten pettämisestä. Silloin kun hänet valittiin presidentiksi, hän sanoi, ettei eläkkeisiin kosketa, mutta nyt hän haluaakin tämän uudistuksen, Parkkinen kertoi.

Macronin tavoitteena on ollut tuoda ranskalaisille työmarkkinoilla lisää joustavuutta, mutta Ranskassa on kyseenalaistettu presidentin tarkoitusperät.

Parkkinen kertoo, että Macronin on tulkittu ajavan työnantajien etua työntekijöiden kustannuksella. Kun yhtäältä työntekijöiden palkkaamista halutaan helpottaa, toisaalta myös irtisanomisesta tulee vaivattomampaa.

Tämä lisää yhteiskunnan vastakkainasettelua. Polarisoituminen lisää Parkkisen mukaan turvattomuuden tunnetta, lisää alttiutta valeuutisille sekä siten hyödyntää äärioikeistoa.

–  Jos Macron ei nyt näytä sitä vahvaa johtajuutta, niin tämä kaikki sataa ehkä Marine Le Penin laariin.

Kansallisen liittouman johtaja Le Pen ilmoitti jo viikko sitten asettuvansa ehdolle vuoden 2022 vaaleissa. Le Penillä on tosin ollut omia vastoinkäymisiä, kuten oikeusjuttuja.

Julkisessa keskustelussa katseet ovat jo kääntyneet kohti vuoden 2022 vaaleja. Arvuuttelu on jo käynnissä, onko Macronilla mahdollisuuksia tulla valituksi jatkokaudelle ja siitä, ketkä kaikki haastavat hänet presidenttikisassa.

Kommentoi











Luetuimmat ulkomaan uutiset
  • Päivä
  • Kuukausi
  • Viikko