Suomalaistutkija: Korkeimman oikeuden uuden tuomarin nimittäminen Yhdysvalloissa voi olla mahdotonta ennen presidentinvaaleja

WASHINGTON

Korkeimman oikeuden uuden tuomarin nimittäminen Yhdysvalloissa ennen marraskuun presidentinvaaleja voi olla mahdotonta, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

–  Oma poliittinen vaistoni sanoisi, että se on hyvin vaikea projekti viedä läpi, Aaltola sanoo STT:lle.

Uuden tuomarin nimittäminen tuli ajankohtaiseksi, kun korkeimman oikeuden tuomari Ruth Bader Ginsburg kuoli perjantaina paikallista aikaa haimasyövän aiheuttamiin komplikaatioihin.

Aaltola perustelee arviotaan muun muassa sillä, että tuomarin valintaprosessi vie oman aikansa ja koronatilanne tekee kokoontumisen senaatissa vaikeaksi.

–  Yleensä valinnassa menee keskimäärin noin 90 päivää, ja usein on mennyt paljon pidempäänkin. Vaaleihin on hyvin vähän aikaa.

Demokraatit tulevat tutkijan mukaan myös hyvin todennäköisesti hidastamaan prosessia kaikin mahdollisin keinoin, ja samaan aikaan senaattoreilla on valtava paine olla vaalikentällä.

–  Siinä on se ristiriita, että heidän (senaattoreiden) pitäisi olla kampanjoimassa omissa osavaltioissaan, ja tällä nimityksellä (presidentti Donald) Trump vaatii heidät Washingtoniin.

Aaltola myös huomauttaa, etteivät korkeimman oikeuden tuomarin nimitysprosessit koskaan ole selviöitä.

–  Edellinenkin nimitys oli täpärä, ja siitä syntyi Yhdysvalloissa iso poliittinen myrsky, Aaltola sanoo viitaten Brett Kavanaugh'n valintaan.

Kavanaugh'n nimitysprosessia varjostivat ahdistelusyytökset. Kolme naista syytti Kavanaugh'ta seksuaalisesta ahdistelusta ja sopimattomasta käytöksestä. Liittovaltion poliisin FBI:n tutkinnan ja senaatin kuulustelun jälkeen Kavanaugh valittiin korkeimman oikeuden tuomariksi tiukan äänestyksen jälkeen.

Nimitysprosessia saattaakin hidastaa myös se, jos ehdokkaan taustasta löytyy jotain likaa.

–  Usein löytyy, kun puhutaan kuitenkin ajasta teinivuosista nykyaikaan asti, Aaltola sanoo.

Trump nimittänyt jo kaksi tuomaria

Tutkijan mukaan yksi kysymys on myös, saavatko republikaanit vaadittavaa enemmistöä vai loikkaako joitakin puolueen edustajia toiselle puolelle asiassa ainakin ennen vaaleja. Hänen mukaansa joillekin senaattoreille nimityksen läpi puskemisesta saattaisi olla hyötyä, mutta vaa’ankieliosavaltioista ja liberaaleista osavaltioista tuleville senaattoreille tilanne voi olla toinen.

–  Tarvitaan vain jokunen republikaanisenaattori kyseenalaistamaan nimitys ennen vaaleja, ja saattaa hyvin olla, että heitä löytyy. Joillekin tilanne on arka, ja he eivät halua tulla nyt yhdistetyksi Trumpin agendaan.

Republikaaneilla on senaatissa 53 paikkaa ja demokraateilla 47. Tasatilanteessa ratkaiseva ääni olisi varapresidentti Mike Pencellä, eli neljän republikaanisenaattorin vastustus voisi estää nimitysprosessin nykytilanteessa.

Jos Trump saa nimityksen läpi kautensa viime metreillä, on se hänelle merkittävä voitto, Aaltola arvioi.

–  Ja amerikkalaiset rakastavat voittajia.

Trump on tähän mennessä nimittänyt jo kaksi korkeimman oikeuden tuomaria: Kavanaugh'n vuonna 2018 ja Neil Gorsuchin vuonna 2017.

Republikaanien vuoden 2016 linjaus kummittelee

Gorsuch nousi korkeimman oikeuden tuomariksi vuonna 2016 kuolleen Antonin Scalian tilalle. Scalia kuoli vajaa vuosi ennen presidentti Barack Obaman kauden päättymistä, ja Obama asetti ehdolle hänen tilalleen Merrick Garlandin. Republikaanien hallitsema senaatti ei kuitenkaan suostunut edes äänestämään Garlandin nimityksestä.

–  Republikaanit vetosivat siihen, ettei vaalivuonna saisi valita korkeimman oikeuden tuomaria, vaan pitäisi odottaa, että presidentti on valittu, Aaltola sanoo lisäten, että nyt republikaanit tulevat siis todennäköisesti toimimaan tämän linjauksensa vastaisesti.

Aaltolan mukaan mahdollisuus korkeimman oikeuden uuden tuomarin valintaan todennäköisesti mobilisoi myös molempia puolueita. Se, että Trump pystyisi nimittämään peräti kolme korkeimman oikeuden tuomaria yhden vaalikauden aikana, saa republikaanit liikkeelle. Demokraatit haluavat puolestaan estää, että Trumpin perintö jäisi näin voimakkaaksi.

Tuomarit voivat halutessaan pysyä virassaan kuolemaansa saakka, ja siten nimityksillä on tuntuva yhteiskunnallinen merkitys usein vuosikymmenien päähän.

Liberaalituomari Ginsburg kuoli 87-vuotiaana

Perjantaina 87-vuotiaana kuollut Ginsburg oli sairastanut syövän useaan otteeseen. Bill Clintonin vuonna 1993 nimittämän liberaalituomarin terveydentilaa seurattiin Trumpin presidenttikaudella herkeämättä, sillä ennen Ginsburgin kuolemaa konservatiiveilla oli oikeudessa viisi jäsentä ja liberaaleilla neljä. Jos Trump nimittää uuden tuomarin korkeimpaan oikeuteen, uskotaan valinnan kohdistuvan konservatiivituomariin.

Yhdysvaltain korkeimmalla oikeudella on päätösvalta useisiin niistä herkimmistä asioista, jotka jakavat kansakuntaa. Korkein oikeus antaa päätöksiä asioista, jotka liittyvät muun muassa aborttioikeuteen, käsiaseisiin, ihmisoikeuksiin ja kuolemantuomioihin.

Liberaaleilla tuomareilla on ollut tärkeä rooli muun muassa aborttioikeuden säilyttämisessä Yhdysvalloissa konservatiivien rajoitusyrityksistä huolimatta. Lisäksi he ovat muun muassa estäneet presidentin valtaoikeuksien merkittävän lisäämisen.

Aaltola kuitenkin muistuttaa, että korkein oikeus ei ole puoluepoliittinen elin, vaan tuomarit ovat äänestäneet ilman puoluekantojen asettamia rajoituksia.

–  Tuomareiden kanta on juttuspesifi, tutkija sanoo.

Kommentoi











Luetuimmat ulkomaan uutiset
  • Päivä
  • Kuukausi
  • Viikko
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa





Uusimmat Kotimaan uutiset

  • Uutiset
  • Urheilu