Valkovenäläinen Marta Shtsharbakova joutui mielenosoituksista pahamaineiseen Okrestinan pidätyskeskukseen: "Se oli muistutus siitä, miten vähän valtaa ihmisillä on"

HELSINKI

Valko-Venäjän mielenosoituksissa pidätetty Marta Shtsharbakova, 21, on ylpeä valkovenäläisten sitkeydestä, ja samalla hän on huolissaan. Viime sunnuntain hallinnon vastaisiin mielenosoituksiin osallistui enää kymmeniä tuhansia aiemman yli sadan tuhannen sijaan.

Shtsharbakovasta liikkeelle on nyt haastavaa se, että sitä johtanut kolmikko on joko pidätetty tai paennut maasta. Vuosikymmeniä maata johtanutta Aljaksandr Lukashenkaa vastaan noussut Svjatlana Tsihanouskaja painostettiin pakenemaan Liettuaan pian vilpillisinä pidettyjen vaalien jälkeen. Veronika Tsepkalo on paennut Puolaan. Viimeinenkin Valko-Venäjällä ollut johtaja Maryja Kalesnikava pidätettiin syyskuun alkupuolella.

Shtsharbakova näkee, että Kalesnikava vei vapaana olleessaan liikettä eteenpäin. Tämän saapuessa mielenosoituksiin ihmiset hurrasivat. Hän innosti ja motivoi protestoijia.

–  Toisaalta emme tarvitse johtajaa, sillä tämän (muutoksen) täytyy muutenkin tapahtua, teini-ikäisestä asti mieltään osoittanut Shtsharbakova sanoo STT:lle puhelimessa.

Hänestä liikkeelle voi myös löytyä uusia johtohahmoja, joten hän on toiveikas. Hän uskoo, että mielenosoitusten ja hallinnon käyttämän väkivallan jälkeen kukaan ei voi ajatuksissaan palata enää entiseen.

–  Kun tietää, ei voi enää unohtaa. Tietämistä ei voi peruuttaa.

Paine on kuitenkin kova. Moni pelkää työpaikkojensa puolesta. Ihmisiä on painostettu ja uhkailtu. Yhdysvalloissa asuvasta Shtsharbakovasta paine on monille valkovenäläisille tuttua Neuvostoliitosta. Hänen mukaansa juuri painostuksen takia vaalien jälkeiset lakot keskeytettiin.

–  Tulin Yhdysvalloista, enkä ollut peloissani, sillä ymmärsin oikeuteni. Mutta kun minut pidätettiin, näin miten asiat ovat. Se oli muistutus siitä, miten vähän valtaa ihmisillä on. Täytyy vain olla hiljaa, muuten joutuu vaikeuksiin.

Äiti lähti lentokentältä osoittamaan mieltään

Vielä vaalipäivänä 9. elokuuta yhteiskuntatieteitä opiskeleva Shtsharbakova oli Yhdysvalloissa. Hän oli päättänyt jäädä maahan kesäksi toivoen, että ainakin osa yliopistokursseista järjestettäisiin koronavirusrajoituksista huolimatta lähiopetuksena.

–  Näin kaiken tapahtuvan. Mieleni oli Valko-Venäjällä ja kehoni Yhdysvalloissa. En voinut vain seurata sivusta tätä historiallista hetkeä. Olin odottanut sitä niin pitkään, ja nyt näin muutoksen tapahtuvan.

Alle kaksi viikkoa vaalien jälkeen Shtsharbakova lensi Minskiin. Hänen äitinsä haki hänet lentokentältä ja lähti sitten osoittamaan mieltä.

–  Hän sanoi vain, että tee itsellesi lounasta, tulen takaisin muutaman tunnin päästä, Shtsharbakova naurahtaa.

Shtsharbakova otettiin kiinni syyskuun alkupuolella, kun hän oli ollut osoittamassa tukea pidätetylle Kalesnikavalle. Tieto hänen pidätyksestään jaettiin kansainvälisessä Facebook-ryhmässä, jota kautta hän myös päätyi STT:n haastateltavaksi. Hänet vapautettiin noin viikko sitten.

"Mitä jos on annettu jälleen määräys piestä ihmisiä?"

Vaikka hallinto ei ole ollut yhtä väkivaltainen mielenosoittajia kohtaan kuin elokuussa, ihmiset ovat Shtsharbakovan mukaan peloissaan.

–  Kun menin osoittamaan mieltäni, tiesin, että minulle voi tapahtua mitä vain. Mitä jos on annettu jälleen määräys piestä ihmisiä? Mitä jos naiset laitetaan huonoimpiin olosuhteisiin tai samaan paikkaan oikeiden rikollisten kanssa?

Onnekseen Shtsharbakova jakoi sellinsä muiden mielensoittajien kanssa. Hän kertoo, että ensin hän ja yhdeksän muuta mielenosoittajaa olivat noin kymmenen neliömetrin kokoisessa sellissä.

–  Se oli sinänsä huvittaa, sillä meidän piti ulkona käyttää (koronaviruksen takia) maskeja. Sellissä kellään ei ollut maskeja.

Sellistä mielenosoittajat vietiin Okrestinan pidätyskeskukseen. Suuri osa pian vaalien jälkeen pidätetyistä vietiin samaan keskukseen. Mielenosoittajien on kerrottu joutuneen kidutetuksi Okrestinassa.

Shtsharbakova kertoo, että keskuksessa sai perustarpeet täytettyä. Oli juotavaa vettä, vessanpönttö, lavuaari ja leipää.

–  Olin vain kiitollinen, että meihin ei koskettu, että ketään ei raiskattu tai hakattu.

Shtsharbakova sanoo, että aiemmin on ollut todennäköisempää, että miehet otetaan mielenosoituksissa kiinni.

–  Hän (Lukashenka) ajatteli, että vain miehet ovat pidättämisen arvoisia, ja että naisten pitää vain huolehtia lapsista. Naiset käyttivät tätä hyväkseen.

–  Jollakin tavalla tämä on naisten vallankumous. Naiset ovat ottaneet näkyvästi tilaa ensimmäistä kertaa tämän maan poliittisessa historiassa. Tämän maan naisia ei pidä aliarvioida.

Myös Lukashenkan vastaehdokkaana oli nainen. Tsihanouskajan ei alun perin pitänyt edes asettua ehdolle, mutta hänen puolisonsa ehdokkuus estettiin.

–  Hän (Lukashenka) on niin seksistinen, että hän ei uskonut, että nainen saisi tarpeeksi tukea kansalta. Hän oli niin varma, että kukaan ei äänestäisi naista.

–  Sanomme täällä usein, että seksismi tuhosi Lukashenkan.

"Voit kuolla koronaviruksen takia eikä kukaan raportoi siitä"

Monet valkovenäläiset eivät ole tienneet, miten maan politiikka toimii, Shtsharbakova sanoo. Ihmisillä on ollut lähinnä kuva, että politiikkaan osallistuminen on vaarallista, joten Shtsharbakovan mukaan ihmiset ovat aiemmin vältelleet yhteiskunnallista osallistumista.

–  Kaikki ovat tienneet alusta alkaen, että politiikka on likaista peliä.

Shtsharbakova kertoo odottaneensa pitkään, että maassa ryhdyttäisiin protestoimaan. Shtsharbakova itse alkoi osoittaa mieltään 13–14-vuotiaana. Hän kertoo kuuluneensa marginalisoituun vähemmistöön, joka puhui äidinkielenään venäjän sijaan valkovenäjää.

–  Ihmiset ajattelivat, että olisin jotenkin radikaali tai ääripoliittinen. En nähnyt itseäni niin. Olin vain yhteiskunnallisesti aktiivinen. Tiesin, ketkä olivat vallassa, enkä halunnut heidän olevan siinä asemassa.

Hän uskoo, että erityisesti koronaviruksen leviäminen sai monet nyt heräämään. Tieto, jota ihmiset saivat muun muassa sairastuneiden määrästä, ei vastannut sitä, mitä he näkivät.

–  Lukashenka oli todella loukkaava kansaa kohtaan. Hän ei ainoastaan ollut tekemättä mitään, vaan syytti ihmisiä tartunnan saamisesta ja yritti piilotella numeroita. Ihmiset näkivät sen (viruksen leviämisen), ihmiset näkivät ambulanssit.

Oppositiohenkisellä Telegramin Nexta-kanavalla ryhdyttiin kokoamaan tietoja maan tilasta: jakamaan dokumentteja, viestejä ja tilastoja. Kanavalla on nyt yli kaksi miljoonaa seuraajaa. Se on noin saman verran kuin pääkaupunki Minskissä on asukkaita.

Shtsharbakovan mukaan monet tunsivat epätoivoa ja voimattomuutta.

–  Kukaan ei voi suojella sinua, sillä sinulla ei vain ole oikeuksia. Voit kuolla koronaviruksen takia eikä kukaan raportoi siitä. Voit mennä äänestämään, mutta ääntäsi ei lasketa, hän kuvailee valkovenäläisten elämää.

Yhdysvaltalaisen Johns Hopkinsin yliopiston seurannan mukaan yli 9,4 miljoonan asukkaan maassa on vahvistettu yli 76  000 tartuntaa ja noin 800 virukseen liittyvää kuolemaa. Worldometer-tilastosivuston mukaan miljoonaa asukasta kohden maassa olisi tilastoitu 85 kuolemaa. Vastaava luku Suomessa on noin 60.

Pakotteet voisivat sataa Lukashenkan laariin

Shtsharbakovan toiveena on ensisijaisesti että maahan saadaan demokratia. Hän sanoo, että muuttaisi silloin itsekin kokonaan takaisin Valko-Venäjälle.

–  Se on meidän perustuslaillinen oikeutemme. Nyt kun osoitamme mieltä, me tavallaan luomme maahan itse demokratiaa.

–  Olen myös muuttanut mieltäni. Ennen halusin, että kaikki puhuisivat valkovenäjää. Nyt ajattelen, että Valko-Venäjä on paljon muutakin.

Haastattelun aikana hän sanoo usein olevansa ylpeä valkovenäläisistä ja mielenosoitusten valtavasta solidaarisuuden määrästä.

–  Juuri nyt kyse on vain Valko-Venäjästä ja valkovenäläisten lähentymisestä. Kun Lukashenka ja hänen seuraajansa astuvat alas, valkovenäläiset voivat vapaasti ilmaista tarpeensa. Mielestäni ihmiset saattavat jakautua: osa voi puhua Euroopan unioniin liittymisen puolesta, osa taas Venäjän kanssa lähentymisestä ja osa haluaa Valko-Venäjän olevan mahdollisimman itsenäinen.

–  Nyt keskustelu koskee sitä, että meillä on vallassa rikollinen ja meidän on tehtävä asialle jotain.

Valko-Venäjällä moni kantaa huolta maalle mahdollisesti asetettavista pakotteista. Se voisi Shtsharbakovan mukaan vaikuttaa monen valkovenäläisen elämään ja useiden olisi selvittävä vähemmällä. Se voisi tarkoittaa myös pulaa ruuasta. Hänestä Lukashenka kääntäisi sen myös omaksi edukseen ja syyttäisi ulkomaita valkovenäläisten kärsimyksestä.

Kommentoi











Luetuimmat ulkomaan uutiset
  • Päivä
  • Kuukausi
  • Viikko
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa






  • Uutiset
  • Urheilu