Yhdysvaltain vaalikartta on murroksessa – republikaanien suurin pelko vaanii kartan etelälaidalla

HELSINKI

Yhdysvaltojen presidentinvaalit ratkaistaan tunnetusti vaa'ankieliosavaltioissa. Suuri osa vaalikampanjoiden resursseista käytetään näissä muutamassa osavaltiossa, joiden voittaja vie myös koko vaalit.

Vuosien 2000–2016 presidentinvaaleissa peräti 37 osavaltiota 50:stä äänesti kaikissa viisissä vaaleissa saman puolueen ehdokkaita. Nämä ovat olleet selkeästi punaisia (eli republikaanisia) tai sinisiä (eli demokraattisia) osavaltioita, joihin ehdokkaiden ei ole kannattanut juuri uhrata aikaansa.

Tälläkin kertaa vaa'ankieliosavaltiot ovat enimmäkseen edellisistä vaaleista tuttua kauraa: esimerkiksi Florida, Pennsylvania, Ohio, Pohjois-Carolina ja Wisconsin. Osavaltioita, joista löytyy sopiva sekoitus demokraattimyönteisiä suurkaupunkeja ja republikaanimyönteistä maaseutua.

Vaalikartta ei kuitenkaan ole muuttumaton. Huomio on kiinnittynyt tänä vuonna etenkin kolmeen osavaltioon Yhdysvaltain eteläosissa: Texasiin, Georgiaan ja Arizonaan.

Texasin muutos järkyttää valtasuhteita

Kaikki kolme ovat olleet perinteisesti vankkoja republikaanilinnakkeita. Texas meni demokraateille presidentinvaaleissa viimeksi vuonna 1976, Georgia vuonna 1992, ja Arizona on vuoden 1948 jälkeen äänestänyt demokraattiehdokasta vain kerran (1996).

Nyt niistä on kuitenkin tullut vaa'ankieliosavaltioita. FiveThirtyEight-sivuston gallupkeskiarvon mukaan Joe Bidenilla on Arizonassa noin neljän prosenttiyksikön johto Donald Trumpiin. Georgiassa ja Texasissa ehdokkaat ovat lähes tasoissa.

Etenkin Texasin siirtyminen demokraattien voittosarakkeeseen olisi valtava käänne. Texasin voittaja saa 38 valitsijaa, toiseksi eniten koko maassa Kalifornian jälkeen. Republikaanit eivät käytännössä voi voittaa presidentinvaaleja ilman Texasia.

Ja vaikka republikaanit ovat vielä tällä kerralla suosikkeja voittamaan Texasissa, on nykyinen trendi huolestuttava puolueen kannalta. Kaikki viittaa siihen, että Texas muuttuu 2020-luvulla yhä suotuisammaksi demokraateille.

Suurkaupungit imevät liberaalia väkeä

Miksi näin on sitten käymässä? Syy on ennen kaikkea väestörakenteen muutoksessa. Edellä mainitut osavaltiot kuuluvat niin sanottuun aurinkovyöhykkeeseen, jonka miellyttävä ilmasto ja talouskasvu houkuttelevat paljon muuttoliikennettä muualta Yhdysvalloista.

– Kaikkiin näihin osavaltioihin suuntautuu maan sisäistä muuttoliikettä, jossa ihmiset muuttavat liberaaleista ja kalliista rannikoiden osavaltioista, ja tuovat mukanaan poliittiset mielipiteensä, sanoo vaalimaantiedettä tutkinut professori David Damore Nevadan yliopistosta Las Vegasista STT:lle.

–  Vanhempien, valkoisten ja konservatiivisten äänestäjien tilalle tulee nuoria, liberaalimpia ja vähemmistöihin kuuluvia äänestäjiä. Edellinen ryhmä äänestää yhä kokoaan aktiivisemmin, mutta sekin on hiipumassa.

Ilmiö näkyy etenkin kaupungeissa. Texasin miljoonakaupungit Houston, Dallas ja San Antonio ovat kaikki voimakkaassa kasvussa, ja ne imevät koulutettua väestöä rannikoilta. Vaikka Texasin maaseutu on edelleen vankkaa republikaanialuetta, kasvaa kaupunkien väkiluku paljon nopeammin.

– Maaseutuväestö yleensä äänestää republikaaneja, ja mitä enemmän on urbanisaatiota, sitä todennäköisempää on demokraattien äänestäminen. Se on juuri tapahtumassa Texasissa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

Sen sijaan niissä etelän osavaltioissa, joissa ei ole kasvavia suurkaupunkeja, republikaanien kannatus on vain vahvistunut.

Kasvavalla latinoväestölläkin vaikutusta

Kaupunkien kasvu selittää myös muiden etelän osavaltioiden liikkumisen demokraattien suuntaan. Arizonan Phoenix ja Georgian Atlanta ovat kasvaneet nopeasti, ja suuri osa uusista asukkaista on liberaalimpaa väkeä muualta Yhdysvalloista.

Etenkin Texasin kohdalla selittävä tekijä on myös maahanmuutto Latinalaisesta Amerikasta. Texasin latinoväestö on kasvanut noin kahdella miljoonalla viimeisen 10 vuoden aikana, kun valkoinen väestö kasvoi samana aikana puolella miljoonalla.

Demokraatteja suosiva latinoväestö on ikärakenteeltaan nuorempaa, ja kun vuosien kuluessa yhä useampi heistä tulee äänestysikään tai saa Yhdysvaltain kansalaisuuden, muuttuu äänestäjäkunnan rakenne haastavammaksi republikaanien kannalta.

Tämä sama "Texas-ilmiö" on nähty jo aiemmin muualla. Virginia ja Colorado kuuluivat pitkään varmoihin republikaaniosavaltioihin, mutta Barack Obaman vuoden 2008 voitosta lähtien ne ovat menneet demokraateille, ja ovat nyt jo melko varmoja sinisiä osavaltioita.

Niissäkin takana on kaupungistuminen. Pääkaupunki Washingtonin metropolialue on levinnyt yhä vahvemmin Virginian puolelle ja tuonut osavaltioon koulutettua väkeä, kun taas Coloradossa Denverin metropolialue on kasvanut nopeasti.

Republikaanit vahvistuvat keskilännessä

Tilanne ei kuitenkaan ole republikaaneille yksiselitteisen synkkä. Etenkin perinteisen teollisuuden ruostevyöhykkeeltä keskilännestä löytyy osavaltioita, joiden väestö on muuttumassa konservatiivisemmaksi.

Yksi esimerkki on Ohio, joka on ollut vaa'ankieliosavaltioista luotettavin. Ohio on äänestänyt presidentinvaaleissa voittajaa joka kerta vuodesta 1964 lähtien.

Nyt putki saattaa katketa. Biden on suosikki voittamaan vaalit, mutta Ohiossa ehdokkaat ovat olleet gallupeissa tasoissa. Ohio on viime vuosina lipunut hiljalleen republikaanisempaan suuntaan, eikä pian ehkä enää ole vaa'ankieliosavaltio.

Taustalla on se, että keskilännen ikääntyvä väestö on valkoisempaa ja etnisesti yksipuolisempaa kuin Yhdysvalloissa keskimäärin, ja republikaaneista on tullut yhä vahvemmin vanhemman valkoisen väestön puolue.

Etenkin vuoden 2016 vaaleissa moni työväenluokkainen valkoinen keskilännessä käänsi selkänsä demokraateille ja valitsi Trumpin, mikä ratkaisi vaalit. Moni heistä oli aiemmin äänestänyt demokraatteja taloudellisista syistä, mutta karsastaa puolueen nykyistä korostetun sosiaaliliberaalia linjaa.

Muutos, jossa valkoinen työväenluokka siirtyy republikaanien tueksi, toteutui jo aiemmin Länsi-Virginiassa. Hiilikaivosteollisuuteen perinteisesti nojannut duunarivoittoinen osavaltio oli 1990-luvulle asti demokraattien vahvaa tukialuetta, mutta vuoden 2000 vaaleista lähtien republikaanit ovat voittaneet siellä yhä suuremmilla marginaaleilla.

Ruostevyöhykkeen merkitys vähenemässä

Ohion ohella keskilännessä myös Trumpin viimeksi yllättäen voittamat Michigan ja Wisconsin sekä demokraattien joka kerta vuodesta 1976 voittama Minnesota ovat muuttuneet konservatiivisemmiksi. Näissä vaaleissa Biden voittaa luultavasti niissä kaikissa, mutta tulevaisuudessa ne aiheuttanevat demokraateille päänvaivaa.

–  Vaikka demokraatit iskivät jossain määrin takaisin kaikissa noissa osavaltioissa vuonna 2018, ne ovat kaikki hitaasti kasvavia, eivätkä kovin monimuotoisia metropolialueiden ulkopuolella. Niillä on myös vaikeuksia sopeutua muuttuvaan talouteen, professori Damore sanoo.

Damoren mukaan republikaanien haasteena tässä on kuitenkin se, että väestön painopiste siirtyy koko ajan pohjoisesta etelään, jolloin ruostevyöhykkeen merkitys vähenee. Tämän vuoden väestönlaskennan jälkeen monet keskilännen ja koillisen osavaltiot menettävät valitsijaääniä ja edustajainhuoneen paikkoja etelän kasvaville osavaltioille.

Etelän kasvukeskuksista näkymät ovat republikaaneille valoisimmat Floridassa, koska suuri osa sinne muuttavista on eläkeläisiä, jotka ovat keskimäärin muita ikäryhmiä konservatiivisempia.

Koulutetut valkoiset kallistuvat demokraatteihin

Vaalikartan muutokset kytkeytyvät laajempaan myllerrykseen puolueiden kannattajakunnissa.

Demokraatit ovat pitkään olleet vähemmistöjen puolue, mutta tällä vuosituhannella myös koulutetut valkoiset ovat siirtyneet yhä vahvemmin puolueen taakse. Samaan aikaan matalasti koulutettu valkoinen väestö on alkanut tukea vankemmin republikaaneja.

Tämä ilmiö nousi esiin erityisesti vuoden 2018 kongressinvaaleissa. Monet hyväosaiset esikaupunkialueet, jotka olivat olleet republikaanien tukialuetta, siirtyivät demokraattien suuntaan, mikä takasi puolueelle enemmistön edustajainhuoneeseen.

Sama suuntaus vahvistaa demokraatteja myös Texasissa ja muissa kasvavissa osavaltiossa.

Syyksi on esitetty sitä, että presidentti Trumpin tyyli ärsyttää näitä maltillisia äänestäjiä, jotka talouspolitiikan puolesta olisivat saattaneet äänestää republikaaneja.

–  Republikaaneista on tullut Trumpin alaisuudessa valkoisen katkeruuden puolue, joka keskittyy taistelemaan sosiokulttuurisia muutoksia vastaan. Puolueen linja on saanut monet esikaupunkien äänestäjät hylkäämään sen, etenkin nopeasti monimuotoistuvissa esikaupungeissa, Damore analysoi.

–  Kunnes republikaaneista tulee suvaitsevaisempia moniarvoisuutta ja maahanmuuttajia kohtaan, kuten puolueen vuoden 2012 vaalien jälkeisessä raportissa ehdotettiin, Yhdysvaltojen muuttuva väestörakenne suosii demokraatteja. Tämä pakottaa republikaanit puristamaan enemmän ääniä kutistuvasta äänestäjäryhmästä. Se strategia toimi 2016, mutta vuoden 2018 välivaalit olivat selvä reaktio Trumpin maailmankatsomukseen.

---

Lähteinä myös NBC, CNN ja FiveThirtyEight

Kommentoi











Luetuimmat ulkomaan uutiset
  • Päivä
  • Kuukausi
  • Viikko
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa