25 vuoden muutokset haastoivat suunnistajat retrokisassa – "Oli ihan vihreää, vaikka piti olla valkoista"

SIPOO

Tutut pelto-, metsä- ja kalliomaisemat aukesivat monen silmien edessä uudelleen, kun Sipoossa kisattiin lauantaina kutsukilpailuna vuoden 1995 Kerava-Sipoo Jukolan ja Venlojen Viestin uudelleenjuoksu. 25 vuoden takaa tuttu lämmin auringonpaiste siivitti Venlat uudemman kerran reitille, joka on jäänyt silloisten kisaajien mieleen.

–  Kisasta on hyvät muistot. Joukkueeni oli kolmas, ja juoksin itse toiseksi viimeisen osuuden. Muistan lopun jyrkän mäen ja vaikeat rastit, kertoi Pargas Idrottsföreningin Sanna Nymalm.

Tampereen Pyrinnön naisten valmentaja Janne Märkälälle 25 vuoden takaiset tapahtumat ovat piirtyneet syvälle verkkokalvolle.

–  Sitä on mietitty naisten hylkäyksen ja oman huonon suorituksen takia monta kertaa. Muistan hyvin naisten loppuratkaisun. Viilon Annika tuli toisena maaliin, mutta jätti lopussa yhden rastin välistä, ja toiselta sijalta hylättiin joukkue, jossa oli oma vaimoni, Märkälä muisteli.

–  Lähdin itse yöllä viidennellä osuudella toisena metsään. Sain neljän minuutin eron kiinni, mutta tein hyvänolon tunteessa ison samaistusvirheen ja pörräsin yhtä rastia minuuttitolkulla. Se oli kovaa koulua -95.

Suomen vaikeimpia maastoja

Maasto on 25 vuoden aikana muovautunut uudenlaiseksi, mutta suunnistusreitti on säilynyt vähintäänkin yhtä vaativana. Vaikeat rastipaikat ja lopun mäkiosuus ovat edelleen paikallaan. Oman lisämausteen ja -haasteen kisaan toi vanha kartta.

–  Rata oli hyvä, mutta aika vaikea. Vanhasta kartasta ei oikein näe yksityiskohtia ja tuntui, että varsinkin rastinotossa piti pysähtyä tietääkseen, mitä tekee. Jossain paikoissa oli ihan vihreää, vaikka piti olla valkoista, kertasi PIF:n avausosuudelta kärjessä vaihtoon tuonut Alexandra Enlund.

Kovan ajan juossut Enlund oli valitettavasti käynyt väärällä rastilla aivan oikean rastin vierellä, ja näin joukkueen kisa katkesi hylkäykseen ensiosuudella.

–  Kaksi rastia oli tosi lähekkäin. En huomannut sitä radalla, mutta nyt kun katson karttaa niin huomaan. Tällaista ei ole käynyt aiemmin viestissä. Yleensä koodit näkyvät hyvin, mutta nyt en katsonut rastilippua tarkasti, Enlund harmitteli.

Kisamaastoon vaativuusaste oli ennalta tiedossa.

–  Kyllä tämä maastona on todella vaativa, nykyään Jukolankaan radat eivät ole näin haastavia. Kun on tullut enemmän harrastejoukkueita, niin Jukolan vaativuudesta on joustettu, kilpailun järjestäjä Mikko Reitti vertasi.

Dramaattinen ankkuriosuus

Märkälä sai lauantaina jonkinlaisen hyvityksen 25 vuoden takaisille tapahtumille, kun Pyrinnön naisten joukkue kruunattiin voittajaksi. Pyrintö lähti päätösosuudelle yli 17 minuuttia kärkeä perässä, mutta edellä kulkeneiden harhailu avasi mahdollisuuden maajoukkuesuunnistaja Venla Harjulle.

–  Kyllä siitä varmasti oli apua, että keräännyttiin parin muun maajoukkuenaisen kanssa letkaan ja pidettiin vuorovedoin vauhtia. Sain myös hyvän vinkin pitäytyä kasvillisuuden sijaan käyrien lukemisessa, Harju mietti voiton avaimia.

Kisajärjestäjä Reitti löysi kisan jälkeen muutamia syitä dramaattiselle ankkuriosuudelle.

–  Se yllätti, että tietyissä paikoissa tuli todella suuria virheitä. Ehkä se on sitä, ettei ole päästy kilpailemaan ja tv-kameratkin toivat jännitystä ja pientä painetta. Virheiden määrä yllätti, mutta sitä on suunnistus, Reitti sanoi.

Miesten Jukolan uudelleenjuoksu kilpaillaan sunnuntaiyötä vasten.

Kommentoi








Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa