Kallioinen ampui olympianeloseksi miesten skeetissä – "Nelossija ei ole mitali"

TOKIO

Viikon verran saattaa kulua, kunnes Eetu Kallioinen pystyy löytämään positiiviset puolet nelossijastaan uransa ensimmäisissä olympialaisissa. Skeet-ampuja oli maanantaina finaalin ratkettua läpikotaisin pettynyt nuori mies.

–  Nelossija ei ole mitali. Harmittaa tosi paljon, Kallioinen kertasi tuntojaan, kun naisten skeetin mitaliseremoniat pauhasivat taustalla Asakan ampumaurheilukeskuksen haulikkoradan alueella.

Miehet saivat mitalinsa naisten jälkeen, ja Kallioinen olisi mieluusti nähnyt itsensä kärkikolmikossa. Hän sanoi alusta asti olleen selvää, että hän lähtee Tokioon voittamaan.

Puheet voivat tuntua jopa rehvakkailta nuorukaiselle, joka avasi toukokuussa EM-pronssilla aikuisten arvokisojen mitalitilinsä ja sinetöi Kroatian Osijekissa samalla olympiapaikkansa. Kallioinen tiesi kuitenkin olevansa erinomaisessa kunnossa, eikä edes olympialaisissa kisaaminen kipsannut häntä liiaksi.

–  Tänään oli yllättävän rento ja mukava fiilis. Mutta ei tämä ihan normaalipaikka ollut. Olisi siinä oma jännityksensä, ei sitä voi kieltää, Kallioinen kuvasi.

Herpaantuminen vei mitalin

Kallioinen avasi kuuden miehen finaalin vakuuttavasti ja pudotti savikiekkoja toisensa perään, mutta tahti muuttui finaalin 29. ja 30. kiekoilla. Kaksi peräkkäistä ohilaukausta skeet-radan viidenneltä paikalta pudottivat hänet neljänneksi. Kun sama virhe toistui seuraavalla kierroksella (kiekot 39 ja 40), Kallioinen joutui jättämään mitalitaistelun muiden huoleksi.

– Ensimmäiseen tuplapummiin valmistautuminen ei ollut hyvä. En ollut valmis, kun pyysin kiekkoa. Se lähti niin sanotusti lapasesta.

–  Toinen tuplapummi oli teknisesti yhtä huono. Syytä en tiedä. Kaiken piti olla kunnossa, Kallioinen kertasi.

Hän myönsi, että flow-tilassa ampumisen ja herpaantumisen välinen ero on hiuksenhieno. Maanantaina se ero kiilasi Kallioisen ja mitalisijan väliin.

Kultaa voitti lopulta Yhdysvaltain Vincent Hancock, jolle olympiavoitto oli uran kolmas Pekingin 2008 ja Lontoon 2012 kisojen jatkoksi. Toiseksi nousi Tanskan Jesper Hansen, ja kolmas oli Kuwaitin konkari, 57-vuotias Abdullah Alrashidi.

Jo 1990-luvulla maailmanmestaruuksia voittanut Alrashidi pudotti Kallioisen yhden rikotun kiekon erolla kärkikolmikosta. Niinpä Ateenassa 2004 olympiahopeaa voittanut Marko Kemppainen on yhä skeetin tuorein suomalainen olympiamitalisti.

Mieli rauhoittuu metsällä

Kallioinen oli skeetin avauspäivän sunnuntain jälkeen vahvoissa asemissa ja paransi peruskilpailun toisen päivän 50 kiekolla. Hän pääsi finaaliin kolmossijalta tuloksella 123. Mitalisteiksi nousivat kuitenkin miehet, jotka pääsivät uusinnan kautta finaaliin sijoilta 4–6.

Kallioinen ja skeetin toinen suomalaiskilpailija, 28. sijalle jäänyt Lari Pesonen palaavat kotiin keskiviikkona.

– Toivottavasti tämä alkaa viikon sisällä lämmittää mieltä, Kallioinen tuumasi finaalipaikastaan.

Oletettavasti hänen mielensä rauhoittuu viimeistään ainakin sitten, kun hän pääsee kotimaisemissaan Lopella metsälle.

–  Kyyhkysjahti alkaa kymmenes elokuuta, sorsa- ja karhujahti 20. päivä elokuuta. Varmasti olen silloin metsällä, ainakin koiria juoksuttamassa, Kallioinen tuumasi.

Lajipomo uskoo, että nelossija jää m ieleen

–  Pasi Wedman oli Sydneyssä olympiakiväärissä neljäs, eikä sitä muista enää kukaan. Ehkä tämä Eetun nelossija muistetaan jo paremmin.

Olympiakomitean tarkkuuslajien lajiryhmävastaava Kimmo Yli-Jaskari ei löytänyt maanantaina moitteen sijaa skeet-ampuja Eetu Kallioisen nelossijasta Tokion olympiafinaalissa. Suomalaisessa huippu-urheilussa menestyjiä ei ole ruuhkaksi asti, joten uusi nimi olympialaisten parrasvaloissa kiinnostaa.

Kallioinen nostatti otsikoita jo toukokuun lopussa olympiapaikan tuoneella EM-pronssillaan, mutta olympialaisissa julkisuus on ihan eri kierroksilla kuin ampumaurheilun omissa arvokisoissa.

Tokiossa 23-vuotias Kallioinen oli finaalin nuorin ampuja, ja tähtäsi kuuden parhaan loppuhuipennukseen uransa ensimmäisissä olympialaisissa.

–  Kyllä se oli hieno suoritus, Yli-Jaskari kehui, mutta tuumasi, että "Eetua harmittaa varmasti eniten" mitalin karattua.

Vahva tuki ympärillä

Ampumaurheilussa urheilijan ikä ei ole ratkaiseva tekijä, sillä finaalissa ampui myös Kallioista 34 vuotta vanhempi Kuwaitin Abdullah Alrashidi, 1990-luvulla maailmanmestaruuksia tähdännyt konkari. Hän ja Kallioinen kisasivat pronssista, ja tällä kertaa kokemus vei voiton.

Yli-Jaskarin mielestä Kallioisen menestyksen taustalla on ammattimainen ote huippu-urheiluun. Se ei onnistu ilman taloudellisia panostuksia, ja Kallioisella on usean tahon vankka tuki. Puolustusvoimat on merkittävässä roolissa, sillä Kallioinen on Helsingin Santahaminassa toimivassa Urheilukoulussa liikunta-aliupseerina.

–  Lisäksi Eetulla on ministeriön urheilija-apuraha, Olympiakomitean tuki ja liiton tuki. Tuollaisella kombinaatiolla voi jo pärjätä, Yli-Jaskari kuvasi.

Iso tekijä on ollut myös pitkään jatkunut valmennusyhteistyö Timo Laitisen kanssa. Sitä on tänä vuonna maustanut italialainen päävalmentaja Pietro Genga, joka on viilannut suomalaisten ampumisharjoittelua.

Kallioinen kertoi aiemmin kesällä Gengan tuoneen jonkinlaisen kulttuurishokin suomalaisille, sillä niin eri tavalla italialainen ajatteli valmennuksesta.

–  Uudistukset ovat toimineet, kun ensin sisäistin, mitä valmentaja tarkoitti, Kallioinen sanoi kesäkuussa.

Kommentoi







Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa