Lukuisat urheilutähdet vaativat rasismille loppua – "Yhtenäisyys on voimaa"

HELSINKI/MINNEAPOLIS

Liverpoolin pelaajat ovat polvistuneet harjoituksissaan keskiympyrään. Seura julkaisee tilanteesta videon Twitterissä saatesanoilla "Yhtenäisyys on voimaa" ja aihetunnisteella #BlackLivesMatter.

Useat joukkueen pelaajista julkaisevat tilanteesta kuvan, joka kerää nopeasti valtavasti huomiota sosiaalisessa mediassa ja tiedotusvälineissä.

Liverpoolin joukkue on esimerkki lukuisten huippu-urheilijoiden ja seurojen reaktioista tummaihoisen George Floydin viime viikon pidätyskuolemaan Minneapolisissa Yhdysvalloissa.

Valkoinen poliisi painoi Floydia polvella niskasta liki yhdeksän minuutin ajan. Poliisi on saanut syytteet muun muassa kuolemantuottamuksesta.

Tapahtuman jälkeen Yhdysvalloissa on nähty laajoja protesteja ja mellakoita.

Monet Yhdysvaltain suurimmista urheilunimistä ovat ottaneet yleisellä tasolla kantaa rasismia vastaan. Mielipiteensä ovat tuoneet julki muiden muassa koripallosuuruudet Michael Jordan, LeBron James, Magic Johnson ja Kareem Abdul-Jabbar, golfin supertähti Tiger Woods ja tennisässä Serena Williams.

Rasisminvastaisia viestejä ovat julkaisseet viime päivinä useat suuret urheilunimet myös Yhdysvaltojen ulkopuolelta.

Esimerkiksi kuusinkertainen F1-mestari Lewis Hamilton, tennistähti Naomi Osaka ja huippujalkapalloilijat Paul Pogba, Marcus Rashford sekä Giorgio Chiellini kuuluvat heihin.

–  Tämän täytyy loppua! Ei huomenna tai seuraavana päivänä. Tämän täytyy loppua TÄNÄÄN! Väkivaltaisia rasismitekoja ei voi enää sietää. Minä en voi sietää. Minä en siedä. ME EMME SIEDÄ, Manchester Unitedissa ja Ranskan maajoukkueessa pelaava Pogba kirjoitti Instagram-viestissään.

Muutama jalkapallon Saksan Bundesliigan pelaaja vaati viikonlopun otteluissa oikeutta Floydille.

Esimerkiksi Borussia Dortmundin Jadon Sancho ja Achraf Hakimi paljastivat pelipaitojensa alta t-paidat, joissa oli teksti "Justice for George Floyd".

"Tämä laajuus on spesiaalia"

Viime päivien kannanottoaalto on ollut poikkeuksellinen, kun puhutaan huippu-urheilijoista.

–  Ei oikeastaan tule lähivuosilta vastaavaa mieleen. Kyllä tämä laajuus on spesiaalia, digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori Riikka Turtiainen Turun yliopistosta vahvistaa.

Etenkin naisurheilijoiden sometoimintaa tutkinut Turtiainen mainitsee amerikkalaisen jalkapallon pelaajan Colin Kaepernickin, joka herätti vuonna 2016 runsaasti huomiota.

NFL:ssä pelannut Kaepernick polvistui Yhdysvaltain kansallislaulun aikana otteluissa. Eleellään hän halusi kiinnittää huomiota tummaihoisten kohteluun.

Kaepernickin protestointi nähtiin ottelutapahtumissa, mutta kuvat ja videot levisivät laajalti myös sosiaalisessa mediassa. Turtiaisen mukaan urheilijoiden somekannanottojen määrä ei kuitenkaan ollut vielä tuolloin yhtä laajaa kuin mitä se on ollut viime päivinä.

Myös Liverpoolin pelaajien ja esimerkiksi Borussia Mönchengladbachin Marcus Thuramin viime päivien polvistumiset juontavat juurensa Kaepernickin tunnetuksi tekemään eleeseen.

Kurkistukset arkeen kiinnostavat

Turtiaisen mukaan urheilijoille ovat tyypillisiä somepäivitykset, jotka liittyvät urheilemisen lisäksi esimerkiksi yksityiselämään ja arkeen, erilaisiin edustustehtäviin sekä mediakirjoituksiin.

–  Julistamattakin voi piiloviestiä monenlaisia asioita arvomaailmastaan, Turtiainen muistuttaa.

Pienempi osa urheilijoista ottaa suoraan kantaa yhteiskunnallisiin asioihin tai politiikkaan. Heitäkin kuitenkin löytyy.

Jalkapalloilijoista esimerkiksi Pogba, Raheem Sterling ja Mario Balotelli ovat tunnettuja rasisminvastaisista kommenteistaan ja toimistaan.

Yhdysvalloissa miesurheilijoista esimerkiksi NBA-suuruudet LeBron James, Stephen Curry, Kevin Durant ja valmentaja Steve Kerr ovat ottaneet presidentti Donald Trumpin kanssa verbaalisesti yhteen.

Naisurheilijoista muun muassa jalkapallotähti Megan Rapinoe on tehnyt samaa ja pitänyt useita yhteiskunnallisia teemoja esillä. Turtiainen mainitsee myös Serena Williamsin vahvasti kantaa ottavana urheilijana.

Trumpin tunnettuja urheilijatukijoita ovat olleet muun muassa ex-koripalloilija Dennis Rodman ja nyrkkeilylegenda Mike Tyson.

–  Ainakin jenkkitutkimuksissa on ollut sen tyyppisiä tuloksia, että urheiluyleisö on kaksijakoista. Osan mielestä urheilijoiden pitäisi keskittyä vain urheilemiseen. Jotkut huippu-urheilijat ehkä laskevat, kuinka paljon arvomaailmaa ja yhteiskunnallisia mielipiteitä kannattaa tuoda esille, ettei se ärsytä seuraajakuntaa, Turtiainen sanoo.

Urheilijoiden ja seurojen viime päivien somejulkaisut ovatkin keränneet runsaasti myös hyvin kriittisiä kommentteja.

Pykälät saattavat rajoittaa

Moni urheilija on ottanut aiempaa aktiivisemman roolin yhteiskunnallisena keskustelijana vasta uransa jälkeen.

Turtiaisen mukaan miesurheilijoille on ehkä tyypillisempää, että kantaa otetaan vasta aktiiviuran päätyttyä.

Huippu-urheilijoita saattavat rajoittaa myös seurojen, lajiliittojen ja kansainvälisten kattojärjestöjen säännöt.

–  Esimerkiksi sponsorisopimuksissa saattaa olla pykäliä, mitä urheilija saa sanoa ja mitä ei. Kansainvälisellä olympiakomitealla oli ainakin ennen tosi tiukka ohjeistus, mitä olympialaisten aikaan saa somessa julkaista.

Tim Sparv otti voimakkaasti kantaa

Rasisminvastaisuus on tyypillinen yhteiskunnallinen teema, jonka urheilijat ja seurat saattavat nostaa esille.

–  Pikemminkin saatetaan ihmetellä, jos seurat ja urheilijat eivät nyt lausu mitään tai osallistu. Nopealla vilkaisulla tummaihoiset pelaajat ovat olleet aktiivisempia, Turtiainen sanoo viime päivistä.

Tiistaina lukuisat urheilijat ja esimerkiksi monet NBA:n sekä Englannin Valioliigan seurat osallistuivat musiikkialan käynnistämään Blackout Tuesday -kampanjaan rasismia ja epätasa-arvoa vastaan.

Liverpoolin vanavedessä Chelsea ja Newcastle julkaisivat kuvat, joissa pelaajat olivat polvistuneina. Suomessa saman tekivät ainakin jalkapalloliigan HJK, HIFK ja Honka.

Suomalaisurheilijoista muun muassa Huuhkajien kapteeni Tim Sparv kritisoi keskiviikkona Twitterissä jyrkästi Yhdysvaltojen tilannetta.

On kuitenkin tiettyjä teemoja, joista urheilijoiden kannanottoja näkee harvoin. Turtiainen mainitsee muun sukupuolisuuden esimerkkinä sellaisesta.

Suomalaisjalkapalloilija Riku Riski keräsi tammikuussa 2019 huomiota kieltäydyttyään osallistumasta maajoukkueen Qatarin talvileirille eettisten syiden takia. Riski keräsi myös kansainvälistä näkyvyyttä, sillä maajoukkuetason pelaajilta ei ole totuttu näkemään samanlaisia tekoja.

Esimerkiksi lumilautailija Enni Rukajärvi on puolestaan pitänyt etenkin ympäristönsuojeluun liittyviä teemoja esillä.

Tutkijan mukaan urheilu on poliittista

Yksi mielipiteitä jakavista asioista on, olisiko urheilu ja politiikka pidettävä toisistaan mahdollisimman erillään. Vai onko urheilu väistämättä myös poliittista?

Turtiaisella on asiaan selvä näkemys.

–  Pitkään jaksettiin hokea, ettei urheilu ole poliittista. Se ei pidä millään tasolla paikkaansa.

Tutkija uskoo, että huippu-urheilijoiden sosiaalisen median päivityksillä voi olla laajempaa vaikutusta. Kyseessä ei välttämättä tarvitse olla yhteiskunnallisten asioiden esilletuonti.

Turtiainen mainitsee esimerkkinä David Beckhamin jalkapallon naisten arvokisoja kehuvat somejulkaisut.

–  Urheiluun liittyy voimakas kannattajakulttuuri. Kun miettii, miten valtavasti seuraajia esimerkiksi Beckhamilla on, joku saattoi kiinnostua naisten kisoista sitä kautta.

Kohotetut nyrkit

Yksittäiset kantaa ottavat urheilijat eivät ole mikään tuore ilmiö, vaikka sosiaalinen media on tehnyt kommentoinnista kenties aiempaa vaivattomampaa.

Urheiluhistorian yksi tunnetuimmista äänettömistä protesteista on Mexicon olympialaisista vuodelta 1968, kun yhdysvaltalaisjuoksijat Tommie Smith ja John Carlos nostivat mustaan hansikkaaseen verhotun nyrkkinsä palkintopallilla ylös. He protestoivat Yhdysvaltojen rotuerottelua vastaan.

Edesmennyt nyrkkeilylegenda Muhammad Ali tuli puolestaan tunnetuksi voimakkaista kannanotoistaan ja aktivismistaan esimerkiksi 1960-luvun kansalaisoikeustaistelussa.

Urheiluhistoriassa on nähty myös urheilijoiden, joukkueiden ja kokonaisten valtioiden kisaboikotteja, joiden syyt ovat olleet poliittisia tai yhteiskunnallisia.

Jalkapallossa on ollut yksittäisten pelaajien kentältä poistumisia, jos katsomosta on kuulunut rasistisia tai muutoin solvaavia huutoja.

Jokainen urheilija on yksilö, eikä kenelläkään ole velvollisuutta ottaa kantaa tai edes seurata yhteiskunnallisia asioita.

–  Toivoisin, että urheilijat ottaisivat enemmän yhteiskunnallisesti kantaa, mutta sen täytyy tulla luonnostaan, Turtiainen muistuttaa.

Kommentoi








Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi