Polven eturistiside osataan korjata entistä paremmin – Teemu Rannikko on pelannut 17 vuotta eturistisideleikkauksen jälkeen

HELSINKI

Siitä on yli 17 vuotta, mutta Teemu Rannikko muistaa tilanteen yhä tarkasti. Oli 6. elokuuta 2003, ja koripallomaajoukkue pelasi Venäjää vastaan Tampereella Pyynikin palloiluhallissa.

–  Toisen puoliajan alussa meillä oli kolme vastaan kaksi -hyökkäys. 99 kertaa sadasta olen siinä tilanteessa syöttänyt, mutta sillä kertaa puolustajat olivat kuitenkin rinnakkain ja pääsin lay upiin. Kun tulin alas, jalka napsahti, Rannikko kertaa.

Elokuussa 2003 Rannikko kuvasi tuoreeltaan tilannetta näin: "Tilanne tuntui rajulta, mutta vääntymistä en tuntenut, vaan sain kovan iskun polven ulkosyrjään."

Rannikko käveli omin voimin vaihtoon ja pelin jälkeen hotelliin.

–  En uskonut, että vamma olisi paha. Ajattelin, että sain puujalan. Hotellissa katsoimme tilannetta vhs-nauhalta uudelleen, eikä mitään oikein näkynyt. Jalkaa alkoi kuitenkin särkeä tosi paljon, ja seuraavana päivänä menimme magneettikuvaukseen.

Rannikko kertoo nukahtaneensa magneettikuvauksen aikana. Kun hän heräsi, maajoukkueen silloinen fysioterapeutti Seppo Pehkonen kertoi huonot uutiset.

Rannikon oikean polven eturistiside oli poikki. Eturistiside kulkee viistosti reiden takaosasta säären etuosaan ja vakauttaa polven. Eturistisidevammat syntyvät urheilussa yleensä, kun polveen kohdistuu vääntö, kierto tai näiden yhdistelmä jalan ollessa lukittuna alustaan.

"Puolen vuoden keissi"

Eturistisiteen katkeaminen oli pitkään ollut urheilijoiden pelätyin polvivamma. 1980-luvulle asti se tarkoitti melkein varmaa kuolemantuomiota huippu-uralle. NBA-koripalloliigassa Bernard Kingistä tuli ensimmäinen tähti, joka palasi tähdeksi eturistisidevamman jälkeen.

King kuntoutti jalkaansa 25 kuukautta ennen kuin palasi kentille huhtikuussa 1987. Mutta hänkään ei koskaan enää ollut aivan entisensä.

Kehittyneet leikkaus- ja kuntoutustekniikat olivat parantaneet eturistisidevammojen ennustetta ja nopeuttaneet paluuaikataulua siinä vaiheessa, kun Rannikko meni leikkaukseen elokuussa 2003.

–  Minut leikkasi Rantasen Jussi, joka on leikannut minua varmaan kuusi tai seitsemän kertaa. Hän sanoi, että tämä on puolen vuoden keissi. Siihen aikaan ajatus oli, että paluuseen menee kuudesta yhdeksään kuukautta, ja sitä yhdeksää kuukautta pidettiin tosi pitkänä, Rannikko muistaa.

Rannikko aloitti kuntoutuksen Suomessa, mutta matkusti jo kuukauden kuluttua Italiaan, missä hän oli tehnyt sopimuksen Pesaron kanssa. Rannikko kuntoutti jalkaansa joukkueen fysiikkavalmentajan johdolla kaksi kertaa päivässä kuutena päivänä viikossa.

–  Tosi iso apu oli, että (jääkiekkoliigan) TPS:n Joni Liuksella ja Mika Alatalolla oli myös mennyt eturistiside. Sain vähän väliä kuulla heiltä, mitä he pystyivät tekemään, ja pystyin vertaamaan omaa tilannettani heihin.

"Niin hyvin kuin vain voi"

Leikkauksesta oli Rannikon mukaan kulunut alle viisi kuukautta, kun hän alkoi tehdä normaaleja koripalloharjoituksia Pesaron juniorijoukkueen kanssa.

–  En silloin edes ajatellut, että se olisi kovin nopeaa. Olin kentällä pari viikkoa nopeammin kuin odotettiin, mutta luotin fysiikkavalmentajaan ja olin yhteydessä lääkäriin.

Ensimmäisen virallisen ottelunsa vamman jälkeen Rannikko pelasi Italian liigassa 25. tammikuuta 2004, noin viisi ja puoli kuukautta leikkauksen jälkeen.

Nykypäivään verrattuna se tuntuu hämmästyttävän nopealta paluulta. NBA:ssa viime vuosien eturistisidepotilaista Zach LaVine oli sivussa 11 kuukautta, Kristaps Porzingis peräti 20 kuukautta, mihin tosin vaikutti myös kahden kesätauon osuminen kuntoutuksen ajalle.

–  Hyvä tutkimus ruineeraa hyvät tulokset, Urheilu Mehiläisen ylilääkäri, ortopedi Mikko Kirjavainen naurahtaa.

–  Vuosi on minusta realiteetti. Tätä on tutkittu aika paljon, ja laajasti on hyväksytty tietyt funktionaaliset kriteerit paluulle. Australialaisessa jalkapallossa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että reilusti alle puolet eturistisidepotilaista täytti nämä funktionaaliset kriteerit vuoden kohdalla, Kirjavainen kertoo.

Rannikko sanoo, ettei leikatusta eturistisiteestä ollut paluun jälkeen minkäänlaista haittaa.

–  En pitänyt sitä silloin niin isona vammana, ja minulla on ollut urallani paljon pahempaakin. Kaikki meni niin hyvin kuin vain voi, Rannikko sanoo.

Mikko Kirjavainen kertoo, että tutkimusten mukaan eturistisidevamman läpikäyneistä ammattilaisjalkapalloilijoista noin puolet palaa entiselle tasolleen, mutta noin puolelle polveen jää urheilua haittaavia oireita.

–  Kuntoutuksen taso vaikuttaa ja urheilijan motivaatio. Tietysti voi ajatella, että ammattiurheilijoilla pitäisi kaikilla olla korkea motivaatio kuntoutukseen, mutta vanhenevalla urheilijalla se voi olla heikompi.

Kuntoutumiseen vaikuttavat merkittävästi myös eturistisidevamman yhteydessä tapahtuneet muut vauriot. Eturistisiteen katkeaminen vaatii suuria vääntövoimia, ja silloin polvessa vaurioituu usein muutakin.

–  Usein siihen liittyy kierukka- tai rustovaurio. Jos kierukkaa ei pystytä korjaamaan, se on automaattisesti iso miinusmerkki palautumiseen, Kirjavainen sanoo.

"Olin malttamaton"

Rannikko on pelannut eturistisidevammansa jälkeen koripalloa ammatikseen 17 vuotta. Rannikolla on ollut lukuisia muita vammoja, joista pahimpana viime vuoden tammikuussa vasempaan sääreen tullut murtuma. Leikattu oikea eturistiside on kuitenkin kestänyt hyvin.

–  Minulla on ollut yksi joukkuekaveri, jolla eturistiside meni kolme kertaa. Jos joku loukkaantuu, yritän aina sanoa, että älä oikaise kuntoutuksessa. Kun sen tekee hyvin, kyllä sieltä noustaan.

Kaikkien ei käy yhtä hyvin kuin Rannikon.

Tutkimusten mukaan eturistisidevamma johtaa noin joka toisella potilaalla 10–20 vuodessa polven nivelrikkoon. Nuorina urheilijoina eturistisidevamman kokeneille se voi tarkoittaa kivuliasta ja normaalielämää haittaavaa vaivaa, ennen aikojaan kulunutta niveltä nuoressa kehossa.

Riikka Raemäki oli vielä sukunimeltään Kaasalainen, kun myöhässä ollut vastustaja työnsi häntä 1992 koripalloilun naisten SM-sarjan ottelussa ja hänen oikean polvensa eturistiside katkesi.

Leikkaus ei tuottanut toivottua tulosta, eikä polvi sen jälkeen enää ojentunut täysin. Korjausleikkaus tehtiin keväällä 1993 kauden päätyttyä, ja Raemäki pelasi seuraavan kerran jo alle neljän kuukauden kuluttua.

–  Olin malttamaton, ja kesällä oli maajoukkueen matka Taiwaniin, johon lähdin. Jälkikäteen ajateltuna se oli tyhmää, ja kyllä polvi vaivasi.

Raemäki kertoo, että sen jälkeen hänen polvensa vähintään tähystysleikattiin joka vuosi, kunnes kivulias nivelrikko pakotti hänet lopettamaan pelaamisen 2002. Raemäki muistaa jalkaansa leikanneen ortopedi Eero Hyvärisen varoittaneen häntä pelaamisen jatkamisen seurauksista.

–  Hän sanoi, että 20 vuoden päästä sinulla on tällä menolla tekonivel.

Ennuste alittui vuodella. Raemäki oli 46-vuotias, kun hänelle pari vuotta sitten asennettiin polveen tekonivel. Yleensä tekoniveltä ei tehdä niin nuorille, koska sekin kuluu ja uuden tekonivelen kesto ja toiminta ovat huonommat kuin ensimmäisen.

–  Ennen sitä en pystynyt enää edes vesijuoksemaan tai pyöräilemään ilman kipua. Polvesta otettiin röntgenkuvat, ja lääkäri sanoi, että tämä on aivan loppu, leikkausjonoon vaan. Leikkauksen tehnyt ortopedi sanoi, että se oli viimeinen hetki tehdä tämä. 20 vuotta on ennuste, jonka se kestää. Tiedän, että uusinta tulee jossain vaiheessa.

Mikko Kirjavainen muistuttaa, että vaikka noin puolet eturistisidepotilaista saa nivelrikon, se ei aina ole oireinen.

–  Mutta kierukan osuus korostuu monessa tutkimuksessa. Niistä potilaista, joiden kierukka on menetetty, pitkälti yli puolet päätyy nivelrikkoon.

Myös yksilölliset erot selittävät eturistisidevamman pitkäaikaisten seurausten eroja.

–  Jos urheilijalla sattuu olemaan tässä asiassa huonommat geenit, hän on alttiimpi saamaan nivelrikon. Ja jos on selkeä pihtipolvisuus tai länkisäärisyys, se tietysti kuluttaa niveltä nopeammin ja on selkeä nivelrikolle altistava tekijä. Harva urheilija on ylipainoinen, mutta joissakin lajeissa on painavampia urheilijoita, ja paino lisää riskiä nivelrikolle, Kirjavainen luettelee.

Kommentoi








Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa