Urheilujohtaminen on naisille kestävyys- ja kamppailulaji – Birgitta Kervinen muistuttaa, ettei tasa-arvo ole juuri edennyt urheilujärjestöissä

HELSINKI

Liikuntajärjestöjen noin 1  600 päätoimisesta työntekijästä 60 prosenttia on naisia, mutta järjestöjen päätöksenteossa naiset ovat käyttämätön voimavara. Asia on ajankohtainen, sillä useat liikuntajärjestöt, muun muassa Olympiakomitea, valitsevat lähiviikkoina luottamusjohtonsa ja linjaavat toimintaansa.

Tutkimusten mukaan naisten osuus on sitä pienempi, mitä ylemmäs järjestöjen luottamusjohdossa mennään. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön (Likes) tuoreen selvityksen mukaan lajiliittojen puheenjohtajista neljä viidestä on miehiä.

Lajiliittoja johti vuosina 2018–2019 Likesin mukaan 62 miestä ja 14 naista. Vuonna 2011 tehtyyn, Liikunta ja tasa-arvo -selvitykseen verrattuna naisten määrä on kasvanut vähän, mutta ei merkittävästi. Yhdeksän vuotta sitten yhdeksän lajiliittoa kymmenestä oli miesten johtamia.

–  Tasa-arvo polkee paikallaan, arvioi liikunnan tasa-arvotyön merkittävä vaikuttaja Birgitta Kervinen STT:n haastattelussa.

Kervisen puheille on kaikupohjaa. Hän on ainoa suomalainen, jonka Kansainvälinen olympiakomitea KOK on palkinnut maailman naisurheilupalkinnolla. Palkinnon perusteena oli Kervisen pitkä urheilujohtajuus.

Johtajuudessaan Kervinen on keskittynyt erityisesti tasa-arvokysymyksiin ja hyvään hallintoon. Kervinen sai tunnustuksen ja noin 43  000 euron palkinnon vuonna 2017. Rahat hän ohjasi nuorten kouluttamiseksi kansainväliseen urheilujohtamiseen.

–  Palkinto oli tunnustus lukuisten naisten tekemälle työlle, Kervinen korostaa.

Turpaan enemmän kuin kehässä

Kervisen mielestä urheilujohtaminen on naisille kestävyys- ja kamppailulaji. Johtajan on syytä tuntea järjestökenttä ruohonjuuritasolta lähtien, ja liikuntapoliittiseen keskusteluun osallistuminen vaatii rohkeutta, sillä palkkiona on usein kritisoiduksi tuleminen.

Olen saanut turpaan 50 vuoden aikana enemmän kuin moni nyrkkeilykehässä. Jos kritisoit, arvioit tai esität vaihtoehtoja, olet vaikea nainen, Kervinen linjasi myös lokakuussa Ampumahiihtoliiton 60-vuotisjuhlaseminaarissa.

Hän on ollut valmis ottamaan vaikean naisen leiman, mutta saanut myös paljon aikaan. Jo 1970-luvulla ensimmäisiä askeliaan urheilujohtajana ottanut Kervinen johti eurooppalaisen ruohonjuuritason liikuntaan paneutuvaa ENGSOa 2007–2015 ja oli yli vuosikymmenen kansalaisjärjestöjen edustajana Euroopan neuvoston kokouksissa.

–  Kun 1990-luvulla alettiin yhdessä liittojen kanssa ajaa tasa-arvoasiaa, ymmärrettiin, että tämä on valtioiden, kansalaisjärjestöjen ja niissä toimivien ihmisten yhteinen taistelutanner.

–  Silloin tehtiin laajasti yhteistyötä, osallistuttiin konferensseihin ja valmisteltiin asioita urheiluliikkeen näkökulmasta, Kervinen kertoo.

Naisten liikuntaverkosto toi voimaa

Kervinen on ollut monessa mukana, mutta korostaa, ettei olisi pärjännyt yksin. Urheilujärjestöjen miehistä edesmennyt KOK:n jäsen Peter Tallberg oli Kervisen mukaan urheilujohtajana omaa luokkaansa, ja vahvaa vertaistukea sai naisten verkostoilta. Kotimaassa LiikunNaiset-verkosto toimi noin 500 toimijan yhteenkokoajana. Vuonna 1993 perustettu verkosto toimi vireästi, mutta Olympiakomitean aikana sen toiminta on kutistunut kahteen kokoontumiseen vuodessa.

Olympiakomiteassa on toki menossa tasa-arvoa edistäviä projekteja, kuten Johtaa kuin nainen ja Naiset vaikuttajina liikunnan pelikentillä -koulutus. Niillä Olympiakomitea tavoittelee yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmansa mukaan johtamisosaamisen vahvistamista ja sitä, että luottamustehtävissä toimisi vähintään 40 prosenttia kumpaakin sukupuolta.

–  Koulutus ja mentorointi ovat hyviä asioita. Se kuitenkin ratkaisee, miten naiset sijoittuvat urheiluelämässä ja kuinka heitä tuetaan johtajuudessa, Kervinen sanoo.

Huippu-urheilu vain pieni osa liikuntakenttää

Kervinen on seurannut huolissaan ja ihmeissään Olympiakomitean puheenjohtajakilpailua, joka ratkeaa 21. marraskuuta. Hänen mielestään pääosaan on noussut olympiaurheilu, vaikka se on vain pieni osa liikuntajärjestön tehtäväkenttää.

–  Ulospäin vaikuttaa siltä, että Olympiakomitean tärkein edunvalvontarooli on valvoa huippu-urheilijoiden palkkioita ja osakeyhtiöpohjaisten urheilutoimijoiden etuja. Kuka tukee noin 9  000:ta seuraa, jotka liikuttavat suomalaisia? Seurat joutuvat muun muassa kuntatasolla kamppailemaan tiloista ja toiminnan edellytyksistä, Kervinen sanoo.

Olympiakomiteasta tuli Suomessa liikunnan kattojärjestö vuoden 2017 alussa, kun OK ja Valo yhdistyivät. Kervinen piti yhdistymistä tuolloin virheenä ja on yhä samaa mieltä. Hän vierastaa urheilujärjestöjen johtamisessa bisnesmallia, jossa luottamusjohdolle jää statistin rooli.

–  Suomalaiseen urheilujohtamiseen on tullut KOK:n työtapa, jossa podiumilta kerrotaan, mitä asiat ovat, ja muut kuuntelevat. Virkamiehet ottavat vallan luottamusjohtajilta, Kervinen kuvaa.

–  Toivon, että Olympiakomitean hallitus olisi se, joka ottaisi asioihin kantaa ja linjaisi liikuntapolitiikkaa.

Poliittinen painostus ja median huomio tuovat tulosta

Kervinen kokee, että liikunnan edunvalvonta on monella tapaa epäonnistunut. Sysäykset liikunnan tasa-arvotyöhönkin tulevat nykyään pääosin urheilujärjestöjen ulkopuolelta.

Tärkeässä roolissa ovat poliittinen paine ja media. Esimerkiksi naisten arvokisojen ottelujen saaminen vapaille tv-kanaville edistyy, koska muun muassa Hufvudstadsbladetin urheilutoimittaja Filip Saxén otti asian esille. Nyt naisten jalkapallon ja jääkiekon arvokilpailut on lisätty liikenne- ja viestintäministeriön esitykseen yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisioinnista. Ensimmäinen vaikuttamisyritys tehtiin jo 2006, mutta vasta nyt asia toteutuu.

–  Naisten asemaa urheilussa puolustaa nykyään kaikkein näkyvimmin Naisjärjestöjen keskusliitto, Kervinen täräyttää.

Järjestön pääsihteeri Terhi Heinilä sai viime vuonna Opetus- ja kulttuuriministeriön Piikkarit-palkinnon liikunnan ja urheilun sukupuolten tasa-arvon roolimallina. Heinilä oli aiemmin Suomen Liikunta ja Urheilun kansainvälisten asioiden johtotehtävissä ja onnistuneen Suomen IWG-konferenssin pääsihteerinä 2014.

Kommentoi








Luetuimmat urheilu-uutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa