Useampi kuin joka toinen opettaja miettii ammatinvaihtoa: Näistä syistä kansankynttilät tuntevat palavansa loppuun

Toteutuuko opettajien lakko vai löytyykö sopu, kuten tapana on vuosien saatossa ollut? Opettajat ovat olleet laajasti lakossa viimeksi 38 vuotta sitten, vuonna 1984.

OAJ:hin kuuluvan opetushenkilöstön lakot sulkisivat toteutuessaan kunnalliset koulut ja päiväkodit 3.-9. toukokuuta kymmenessä suuressa kaupungissa: Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä.

– Mikäli lakko toteutuu, sen piiriin kuuluu kerralla ennennäkemättömät yli 81 000 kuntapalkansaajaa, korostaa OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos , joka vieraili maanantaina OAJ:n Pohjanmaan vuosikokouksessa Härmän kylpylässä.

Lakko ei näy lakeuksilla? Aikaisemmin lakkovaroituksen antaneet liitot ovat lakkoilleet eri kaupungeissa pistelakkoina. Nyt lakkoaalto kattaa kaikki kymmenen kaupunkia yhtä aikaa.

Etelä-Pohjanmaata tai Pohjanmaata lakko ei siis ainakaan heti toteutuessaan koskisi.

Pohjanmaan OAJ:n puheenjohtajan Kari Niemisen mukaan on mahdollista, että lakko voisi levitä myös Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle, mutta se ei ole todennäköistä.

– Jos lakko alkaa, ensin katsotaan sen purevuutta isoissa kaupungeissa. Voi olla, että vaikutus on jo niin suuri, että tänne ei lakko leviä, Nieminen sanoo.

Lakkovaroitus koskee seuraavia kunta-alan sopimuksia: kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES), SOTE-sopimusta, opetushenkilöstön (OVTES), tuntipalkkaisten (TTES) ja teknisen henkilöstön (TS) sopimuksia. Lisäksi lakkovaroitus koskee JHL:n osalta kuntien omistamissa yhtiöissä noudatettavaa AVAINTES-sopimusta sekä SEURETES-sopimusta.

Lakon ulkopuolelle on rajattu työtehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa ihmisten hengelle, terveydelle tai omaisuudelle.

Lindroos: Palkkaohjelma saatava alulle – Tavoittelemme jäsenille oikeudenmukaisia palkankorotuksia ja palkkaohjelmaa, joka korjaisi koulutettujen ryhmien palkkauksen jälkeenjääneisyyttä, Lindroos tiivistää Opetusalan Ammattijärjestön tavoitteet.

Varhaiskasvatuksen ala alkaa olla Lindroosin mukaan kriisissä.

– Työmäärän kasvu ja lisääntynyt stressi koettelevat opettajien halua pysyä opetus- ja kasvatustyössä.

Viimesyksyisen OAJ:n selvityksen mukaan yli puolet opettajista oli harkinnut alanvaihtoa.

– Vaikka vain osa empivistä toteuttaisi aikeensa, on se merkkinä siitä, etteivät opettajat enää koe palkkauksensa vastaavan työmäärää eikä tehtävän vaativuutta. Siksi tarvitaan monivuotista palkkaohjelmaa, jolla lähdetään kuromaan kiinni palkkauksen jälkeenjääneisyyttä sekä korjaamaan epäkohtia, Lindroos perustelee.

. Koronapandemia on vaikeuttanut entisestään opetustyötä.

– Korona on kärjistänyt asioita varhaiskasvatuksessa. Opettajien kuormitus on kasvanut koko ajan ja voidaan kysyä, mikä on opettajan perustyö? Sen päälle kasataan kaikenlaista muuta lainsäädäntöön nojaten, joten työkakku kasvaa liiaksi, Lindroos sanoo.

Nieminen on samaa mieltä. Taakka on tuntuva.

– Liika on liikaa. Koronan vuoksi huoltajilla on ollut suuri huoli ja opettajille on tullut kuormittavia lisätehtäviä. Paine on kohdistunut myös päiväkotien johtajiin ja rehtoreihin, mikä on aiheuttanut jännitystä työpaikoilla, Nieminen toteaa.

Märkä rätti vastavalmistuneen silmille Opettajaksi on silti yhä imua.

– Vastavalmistuneelle nuorelle opettajalle arki ja työn kuormittavuus tulee usein märkänä rättinä kasvoille. Hän voi kysyä, että voisinko saada leipäni helpommin, Lindroos painottaa.

Varhaiskasvatuksen opettajien lähtöpalkka on noin 2 500 euroa kuukaudessa, luokanopettajien 2 700 euroa kuukaudessa ja aineenopettajien 2 800 euroa kuukaudessa.

Myös yksityisellä opetusalalla on lakonuhka. Tämä Sivistystyöntyönantajia vastaan suunnattu lakko koskee viittätoista helsinkiläistä koulua 3.-10. toukokuuta ja kahta tamperelaista koulua 3.-9. toukokuuta. Lakkouhkat koskevat kaikkiaan lähes 23 000:ta OAJ:n jäsentä.

Alivaltiosihteeri Elina Pylkkäsen johtama sovittelulautakunta kuuntelee näinä päivinä osapuolia ja valmistelee ratkaisuehdotuksen. Kaikkien kolmen palkansaajia edustavan pääsopijajärjestön ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n tulisi se hyväksyä, jotta sen pohjalta syntyisivät uudet työ- ja virkaehtosopimukset 425 000:lle kunta-alan työntekijälle. Kunta-ala on maan suurin sopimusala, jonka palkkasumma on muhkea 22 miljardia euroa.

Lindroos painottaa, että OAJ:n lähtökohtana on saavuttaa tulos neuvottelemalla.

– Nyt kun olisi todellakin opettajien kiittämisen aika, koemme epäoikeudenmukaisena sen, ettei opettajille suotaisi edes samaa kuin muille palkansaajille. Kurssin korjaus tarvitaan nyt. On pidettävä huolta siitä, että opetus- ja kasvatustyö pysyy vetovoimaisena myös palkkauksen puolesta.

Tue, 5/17

Kirjaudu sisään

Tue, 5/17

Useampi kuin joka toinen opettaja miettii ammatinvaihtoa: Näistä syistä kansankynttilät tuntevat palavansa loppuun

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin