Uutisanalyysi: Kaikki ovat joutuneet pettymään Sedun kampushankkeen aikana – Näin hanke on muuttunut matkan varrella

Sedun Kirkkokadun tontin kampushanke on puhuttanut taas tammikuun aikana, kun Vaasan hallinto-oikeus kumosi Seinäjoen kaavoitusjohtaja Martti Norjan päätöksen ja hylkäsi Seinäjoen koulutuskuntayhtymän poikkeamishakemuksen.

. Vuosia kestäneen projektin aikana Sedu ja sen oppilaat sekä henkilökunta, Seinäjoen kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan kotiseutu- ja museoyhdistys ovat kaikki joutuneet jossain vaiheessa pettymään ja tulleet myös yllätetyiksi.

. On palattava ajassa taaksepäin, jotta voi täysin tai edes jollain tasolla hahmottaa, mistä kokonaisuudessa on kyse.

. Seinäjoen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto hyväksyi kolmen kampuksen mallin vuonna 2016. Silloin Kirkkokadun kiinteistön uudisrakentamiseen ja peruskorjaukseen oli tarkoitus käyttää 19 miljoonaa euroa. Vanha lämpökeskus ja kiinteistöhuollon varasto oli tarkoitus purkaa.

. Vuoden 2019 alussa oli tarkoituksena, että päärakennus jäisi paikoilleen, mutta muut rakennukset purettaisiin. Sekin suunnitelma muuttui, kun päärakennuksen remontoinnin kustannusarvio kasvoi helmikuussa 1,45 miljoonasta 9,53 miljoonaan euroon LVIS-teknisen kuntotutkimuksen jälkeen.

Saman vuoden kesäkuussa koulutuskuntayhtymän valtuusto hyväksyi yksimielisesti, että kaikki rakennukset puretaan. Valtuustossa huolta herättivät hankkeen viime vaiheen isot muutokset, Kirkkokadun pysäköintialueen laajuus ja yhteistyön vähyys Seinäjoen kaupungin kanssa.

. Etelä-Pohjanmaan kotiseutu- ja museoyhdistyksen rakennusperintötyöryhmä sekä Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo ilmoittivat vastustavansa esimerkiksi päärakennuksen purkua. Huolta herätti esimerkiksi Aalto-keskuksen mahdollisuus päästä Unescon maailmanperintökohteeksi.

. Rakennustarkastaja myönsi rakennuksille lokakuussa purkuluvan. Etelä-Pohjanmaan ely-keskus, rakennusperintötyöryhmä ja Seinäjoen kaupungin museopalvelut lähettivät oikaisuvaatimuksen, jossa vaadittiin muutosta Kirkkokatu 10:n rakennusten purkulupapäätökseen.

. Purkulupapäätös sai lainvoiman maaliskuussa 2020. Rakennuksien purkutyöt aloitettiin lopulta vuoden 2020 syyskuussa. Purkutyöt viivästyivät, kun kilpailutuksessa toiseksi jäänyt nokialainen Mevaset Oy jätti Sedun hankintapäätöksestä valituksen markkinaoikeuteen.

. Alvar Aalto -seura toivoi arkkitehtikilpailua – Seinäjoen kaupunki esitti omat ideansa . Alvar Aalto -seura Alvariania ry otti rakennusprojektiin kantaa tammikuussa 2020. Kannanoton mukaan Sedu oli rakentamassa vaatimatonta, mitätöntä ja äärimmäistä mataluutta, varikkomaisen koulukompleksin.

Alvariania olisi halunnut arkkitehtikilpailun. Puheenjohtaja Markus Aaltosen mielestä nelikerroksinen laadukas rakentaminen sopisi alueelle.

. Ilmeisesti se kannanotto vaikutti Seinäjoen kaupunkiin, jonka edustajat esittivät pari viikkoa myöhemmin koulutuskuntayhtymän hallitukselle omat ideansa, joihin kuuluivat esimerkiksi kerrostalojen rakentaminen tontille. Yhtymän hallituksen puheenjohtaja Jouko Peltonen (kesk.) harmitteli, että kaupunki heräsi asiaan 2–3 vuotta myöhässä.

Helmikuussa yhtymähallitus päätti vastata kaupungin pyyntöihin. Kokonaisuus kasvoi yksi- ja kaksikerroksisesta kolmikerroksiseksi, osin nelikerroksiseksi. Seinäjoen kaupunki osti osan Sedun tontista, ja kauppakirja allekirjoitettiin joulukuussa.

. Asemakaavan muutosta ei tehty – "Pököpäistä toimintaa" . Tonttikaupan myötä kampuksen suunnittelu alkoi keväällä 2020 lähes alusta. Sedu haki uudelle koulurakennukselle poikkeamislupaa, joka mahdollistaisi rakentamisen asemakaavasta poiketen osin neljään kerrokseen. Poikkeamisluvasta päätti kaavoitusjohtaja Martti Norja. Hän sanoi maaliskuussa 2021 Ilkka-Pohjalaiselle, että asemakaavan muutosta ei ehditä tehdä, sillä Sedulla oli kiire päästä rakentamaan uusia opetustiloja.

. Museovirasto ja Alvar Aalto -säätiö vastustivat poikkeamislupaa. Niiden mukaan hanke vaarantaisi Aalto-keskuksen paikan maailmanperintökohteena. Säätiö halusi avata avoimen keskustelun keskeisestä muutoksesta ehdotetun maailmanperintökohteen suojavyöhykkeellä.

Alvarianian puheenjohtaja Markus Aaltonen piti poikkeusluvalla etenemistä pököpäisenä toimintana ja ehdotti kaupungin johdolle tuumaustaukoa. Hänen mukaansa kiireellisyys ja kustannussyyt eivät ole riittävä syy poikkeusluvalle.

. Sedu, Seinäjoen kaupunki, Alvar Aalto -säätiö ja Museovirasto kävivät kevään ja syksyn aikana keskustelua kampushankkeen etenemisestä, ja kaikki näytti syyskuussa monelle selvältä.

– Meillä on yhteinen ymmärrys siitä, että julkisivu on sitä, mitä on haluttu. Poikkeamis- ja rakennusluvat on myönnetty, Sedun tekninen johtaja Matti Yli-Lahti sanoi tuolloin.

. Rakennusperintötyöryhmä teki valituksen hallinto-oikeuteen . Sedu ja Seinäjoen kaupunki saivat vasta lokakuussa tietoonsa, että Etelä-Pohjanmaan kotiseutu- ja museoyhdistyksen rakennusperintötyöryhmä oli tehnyt Vaasan hallinto-oikeuteen kesän aikana valituksen poikkeamislupapäätöksestä.

Yhdistyksen ja ryhmän puheenjohtaja Tuija Ahola muistutti lokakuussa, että asia olisi tullut ilmi jo aiemmin valitusajan umpeuduttua, jos kaupunki olisi tarkistanut asian. Kaupunki ei ollut hankkinut hankkeen toteutusta varten lainvoimaisuustodistusta.

Aholan mukaan tontti muuttui rakennusten purkamisen jälkeen ratkaisevasti, ja asian olisi pitänyt edetä kaavoituksen ja avoimen prosessin kautta.

Sedu ja kaupunki halusivat myöhemmin lokakuussa neuvotella yhdistyksen kanssa, mutta yhdistys kieltäytyi. Heidän mukaansa periaatekysymykset eivät ole kaupan.

Väistötiloissa olleet ja edelleen olevat Sedun opiskelijat toimittivat yhdistykselle lähes 600 opiskelijan allekirjoittaman vetoomuksen, jossa toivottiin, että valitus otettaisiin pois. Opiskelijat pyysivät yhdistystä myös vierailulle, mutta yhdistys kieltäytyi. Aholan mukaan ryhmä ei ole asiassa neuvotteluasemassa.

. Yhdistyksen kommentit ovat ristiriidassa keskenään . Hallinto-oikeus kumosi Seinäjoen kaavoitusjohtajan päätöksen ja hylkäsi Seinäjoen koulutuskuntayhtymän poikkeamishakemuksen. Tieto tuli julki viime viikon perjantaina.

Sedu ja Seinäjoen kaupunki päättivät, että asemakaavan muuttamisen valmistelu aloitetaan. Muuttamiseen kuluu aikaa ainakin vuosi. Seinäjoen kaupungin hallintojohtaja Jari Jokisen mukaan asemakaava on laadittava sellaiseksi, että siihen ei haeta muutosta. Kaupunki ei ole vielä päättänyt, hakeeko se valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Sedun rehtori Pasi Artikaisen mukaan oikeuden päätös oli perusteltu hyvin. Hän toivoi neuvotteluyhteyttä yhdistyksen kanssa.

Ahola kirjoitti tiistaina Ilkka-Pohjalaisessa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, että hänen mukaansa uutisointi on ollut avoimen puolueellista ja että Ilkka-Pohjalainen on ollut haluton perehtymään syyhyn, miksi rakennusperintötyöryhmä teki valituksen.

Ilkka-Pohjalainen pyysi tekstin lähettämisen jälkeen haastattelua yhdistyksen jäseniltä. Aholan lisäksi kaksi muuta jäsentä kieltäytyi haastattelusta. Raimo Joronen antoi haastattelun ja sanoi pitävänsä Artikaisen toivomaa neuvottelua mahdollisena.

. Hallinto-oikeuden päätöskin kertoo, että Seinäjoen kaupunki kiirehti ja oikoi väärässä kohdassa, eikä yhdistyksen valitusoikeutta ole kiistäminen. Todennäköisesti kaupunki ei tee samoja virheitä enää uudestaan.

Yhdistys on kertonut, että se ei ole neuvotteluasemassa ja että keskustelussa on unohdettu demokratia. Kommentit ovat ristiriidassa keskenään. Itsensä asemoiminen neuvottelemisen ulkopuolelle on voinut olla toimiva ratkaisu oman tahdon toteutumiseksi yhdessä asiassa.

Asian välittömät ja välilliset vaikutukset ovat kuitenkin niin laajat, että yhdistys on jo jäänyt monien mieleen. Tulevaisuudessa se voi olla yhdistyksen kannalta hyvä tai huono asia.

Kirjaudu sisään

Uutisanalyysi: Kaikki ovat joutuneet pettymään Sedun kampushankkeen aikana – Näin hanke on muuttunut matkan varrella

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje