Vähiin käy ennen uutta satoa – perunanistutukset ovat myöhässä viileän kevään vuoksi

Viileä kevät on hidastanut töitä maatiloilla. Lappajärveläinen tärkkelysperunaa kasvattava Heikki Takala toteaa perunanistutuksen olevan viikon–kaksi myöhässä edellisistä keväistä.

– Muutamana viime keväänä on totuttu lämpimään ja nyt kylmä sää hidastaa. Toiveissa olisi, että tällä viikolla päästään pellolle. Nyt kun istutuksia ei ole vielä päästy aloittamaan, pyritään kaikki laittamaan mahdollisimman valmiiksi ja kunnostamaan koneet urakkaa varten.

70 perunahehtaarin istutus ei ole kovin nopea operaatio. Jos sääolot ovat hyvät, urakka ottaa aikaa viikosta kahteen.

– Perunan jälkeen on vuorossa rypsi. Jossain vaiheessa tässä on vain aloitettava, jotta syksy ei tule vastaan liian aikaisin, Takala toteaa.

Käytännössä koko ikänsä tilan toimintaa seurannut Takala toteaa sääolosuhteiden muuttuneen vuosien varrella.

– Ainakin tuntuu siltä, että muutokset ovat nyt radikaalimpia. Kun sataa, sataa todella paljon ja kun on kuuma, jatkuu sitä kerralla useamman viikon.

. Peruna ei ehdi loppua ProAgrialta vahvistetaan, että perunanistutukset ovat Etelä-Pohjanmaalla pari viikkoa myöhässä, vaikka suotuisilla alueilla on jo päästy istuttamaan.

– Monin paikoin odotetaan vielä maan lämpenemistä. Viikon sisällä perunanistutus on varmasti hyvässä vauhdissa ainakin aurinkoisilla pelloilla, kasvintuotannon asiantuntija Saija Ohriluoma sanoo.

Hän toteaa, että suomalainen peruna käy vähiin ennen uuden sadon tuloa kauppoihin.

– Vähiin se kyllä varmasti käy, viime kesän sato jäi paikoitellen pienemmäksi. Toivottavasti ihmiset ostavat kotimaista uutta perunaa, kun sitä saadaan.

Ohriluoma uskoo myös, että kotimaista uutta perunaa saadaan juhannuksena ruokapöytiin. Viileällä säällä perunaa kasvatetaan harsojen alla pidempään.

. Maailmantilanne vaikuttaa tiloilla Sota Ukrainassa on vaikuttanut moneen asiaan polttoaineen ja lannoitteiden hinnoista lähtien. Takalan mukaan esimerkiksi viljelyaloja ei alkavalle kesälle tilanteen vuoksi kuitenkaan laajennettu, vaikka Ukrainasta maailmanmarkkinoille saatavasta sadosta ei vielä ole varmuutta.

– Suunnitelmat lyötiin lukkoon vuodenvaihteessa. Täytyy seurata tilannetta seuraavaa kesää ajatellen. Nyt tämä tilanne tuli niin äkkiä, että siihen ei vielä viime syksynä osannut varautua millään tavalla.

Kallistuneet kustannukset aiheuttavat miettimistä jatkuvasti. Takalan mukaan se tarkoittaa käytännössä kaiken tehostamista ja optimointia.

– Kaikessa tekemisessä näkyy suunnitelmallisuus vielä aiempaakin enemmän. Ei turhia ajoja, kaikki pyritän optimoimaan, Takala sanoo.

Sama on kuulunut myös Ohriluoman viljelijöiden kanssa käymissä keskusteluissa.

– Ajokertoja mietitään tarkasti, lannoitusta optimoidaan. Tehokkuusajattelu näkyy, Ohriluoma toteaa.

. Perunalla jatketaan Takalan tilalla on viljelty perunaa pitkään. Heikki Takala otti tilan vetovastuun vuonna 2009 ja on tuonut toimintaan mukaan jo aiemmin perustamansa koneurakointiyrityksen.

– Peruna on kuitenkin aina ollut se ykkösjuttu ja sillä jatketaan. Muita kasveja, kuten rypsiä ja öljyretikkaa kasvatetaan perunan kiertokasveina. Tärkkelysperunan kohdalla tilanne on hyvä, koko tuotanto menee Lapuan Perunalle.

Takala sanoo pyrkivänsä kehittämään tilan toimintaa jatkuvasti.

– Syksyn lyhytaikaista välivarastointia varten on rakennettu tilaa ja seulontakoneella pyritään vähentämään ihmistyön määrää.

Kiireaikana tila työllistää 4–5 työntekijää Takalan itsensä lisäksi, ympäri vuoden töissä on yksi ulkopuolinen työntekijä.

. Neova ja Lapuan Peruna suunnittelevat biostimulanttien valmistamista Neova ja Lapuan Peruna suunnittelevat yhteistyöhanketta biostimulanttien valmistamiseksi Lapualla. Toteutuessaan uusi tuotantolaitos työllistäisi noin 10 henkilöä ja laitoksen liikevaihto olisi noin 15 miljoonaa euroa.

Biostimulantit ovat viljelyyn tarkoitettuja, kasvin kasvua luonnonmukaisesti stimuloivia aineita, jotka tehostavat ravinteiden tai veden käytön tehokkuutta tai kuivuuden sietokykyä.

Biostimulantit eivät ole ravinnelannoitteita, vaan niillä pystytään tehostamaan ruuantuotantoa luonnonmukaisesti erityisesti sellaisilla alueilla, joissa on haastavat viljelyolosuhteet ilmaston tai köyhtyneen maaperän takia.

Biostimulantteja voidaan käyttää myös alueilla joilla viljellään luonnonmukaisesti, eli ravinteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä on rajoitettu. Yleisimmin käytettyjä biostimulantteja ovat ruskohiilestä valmistetut humushapot.

Neovan ja Lapuan Perunan hankkeessa nestemäisen luonnonmukaisen kasvunedistäjän raaka-aineena käytettäisiin turvetta. Neovalla on lähialueella useita turvetuotantoalueita. Biostimulanttien valmistusta varten ei ole tarpeen luvittaa uusia alueita, vuotuinen raaka-aineen tarve saadaan noin 40 hehtaarin kokoiselta turvetuotantoalueelta.

Neova on tehnyt pilottikokeita Lapuan Perunan tuotantolaitoksessa suobiomassoista uutettavien luonnonmukaisten kasvunedistäjien valmistamiseksi. Pilottikokeet ovat olleet lupaavia ja hanke etenee seuraavaan vaiheeseen.

Lopullinen investointipäätös tehdään sen jälkeen, kun varmistuu, saako Lapuan Peruna omaan ympäristölupaansa laajennuksen joka mahdollistaisi kasvunedistäjien teollisen valmistuksen. Ympäristöluvan käsittely kestää arviolta kevääseen 2023. Merkittävin ympäristövaikutus olisi noin 4 000–8 000 kuutiometrin lisäkuormitus Lapuan jätevedenpuhdistamolle. Määrä vastaa noin prosentin lisäkuormitusta nykytilanteeseen.

Tue, 7/5

Kirjaudu sisään

Tue, 7/5

Vähiin käy ennen uutta satoa – perunanistutukset ovat myöhässä viileän kevään vuoksi

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin