"Välillä kävin Lapualla pari tuntia nukkumassa" – Pelloilla tehdään nyt pitkiä päiviä ja toivotaan, että ennakoitu ruuan hinnan nousu tuntuisi tuottajalla asti

Mika Paavolan (vasemmalla) ja Jaakko Ojanperän työpäivät saattavat näinä aikoina venyä seuraavan vuorokauden puolelle.
Mika Paavolan (vasemmalla) ja Jaakko Ojanperän työpäivät saattavat näinä aikoina venyä seuraavan vuorokauden puolelle.
Kuva: Reijo Heikkilä
Jaa artikkeli

Sääennuste lupaa loppuviikon päiville sadetta. Tulevalle sadolle sade on hyvästä, mutta keskeneräisille peltotöille se ei ole hyvästä.

– Jos sataa, sitten ollaan navetalla karjataloustöissä, tietää kuortanelainen Mika Paavola.

Paavolan vuokraamilla pelloilla työskenteli keskiviikkona aamupäivällä kylvötöissä urakoitsija Jaakko Ojanperä Lapualta.

Kylvössä oli Paavolan vuokraamia maita Alavudella, Töysän taajaman lähellä.

– Jos sataa, sitten huolletaan koneita, ja nukutaan. Nyt on vedetty aika pitkiä päiviä, linjaa Ojanperä.

Hän oli aloittanut työt keskiviikkona kahdeksalta, ja sama aloitusaika oli tiistaiaamuna.

Tiistaina aloitetut työt olivat jatkuneet keskiviikon puolelle.

– Taidettiin lopettaa sen päivän työt keskiviikkona aamukahdelta, muistaa Paavola.

– Kävin sitten Lapualla pari tuntia nukkumassa, lisää Ojanperä.

– Traktorissa ei ole ainakaan vielä digipiirturia työaikaseurantaa varten, miehet toteavat.

Ojanperällä on itselläänkin maatila, viljatila.

– Ne työt on jo tehty. Maassa kasvaa nyt vehnää, ohraa, kauraa ja rypsiä. Kaikille niistä on menekkiä, mutta nyt pitäisi vain satojen onnistua, sillä on ollut pari huonompaa vuotta.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

"Kyllä me maataloutta jatkamme"

Paavola pohtii, että tämän päivän maatalouden eräs kuva on juuri tämä: urakoitsija liikkuu pitäjästä toiseen, ja maatakin on vuokralla eri puolilta.

– Kun touhu on riittävän suurta, ei vain itse ehdi kaikkeen.

Hänellä on naudanlihatuotantoa.

– Ohraa kylvetään, ei muita viljoja, ja ohra menee nautojen rehuksi.

Ohra-alaa hänellä on noin 200 hehtaaria. Tästä noin puolet ja puolet -periaatteen mukaan jakautuvat omat maat ja vuokramaat. Nurmea Paavolalla on noin 240 hehtaaria.

– Kyllä se vähän mietityttää, mihin tämä maatalous oikein kehittyy. Pitää yrittää mennä virran mukana, sillä hiljattain on kuitenkin tehty investointi ja laajennettu naudanlihatuotantoa. Pakko on mennä eteenpäin, eikä voi ruveta jarruttelemaan.

– Ei usko maatalouteen voi horjua: kyllä me maataloutta jatketaan joka tapauksessa. Pakko jonkun on ruokaa tuottaa.

Esimerkiksi lannoitteiden hinta on karkeasti kolminkertaistunut viime vuodesta.

– Kipuraja on ylitetty jo. Vähän nyt säästetään ostolannoitteista, ja pyrkimys on karjanlannalla korvata mahdollisimman paljon, selvittää Paavola.

– Polttoaineiden hinnat ovat samassa ajassa tuplaantuneet, lisää Ojanperä.

– Yritetään vahinkoja tasata niin, että kaikki pärjäisivät jotenkin edes.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ruuan hintaan korkeita nousupaineita

Luonnonvarakeskus (Luke) tiedotti tiistaina, että ruuan hintaan kohdistuu poikkeuksellisen korkeita nousupaineita.

– Toivottavasti se uumoiltu ruuan hinnan nousu näkyisi myös tuottajahinnoissa, eikä vaikutus jäisi välikäsille, toivoo Paavola.

Ruokaketjussa tarvittavien tuotantopanosten, kuten energian ja lannoitteiden hinnat ovat nousseet merkittävästi.

– Lähes kaikkien viljalajien tuotanto-omavaraisuus jäi Suomessa markkinakaudella 2021–2022 sadan prosentin lähelle tai peräti hieman sen alle, joten varastot ovat nyt poikkeuksellisen pieniä. Vuoden 2022 viljasadolla on erittäin suuri merkitys Suomen viljahuollolle ja -markkinoille, kertoo erikoistutkija Csaba Jansik Lukesta.

Tutkija Jukka Tauriainen Lukesta puolestaan toteaa, että tänä vuonna maatilayritysten keskimääräinen kannattavuus jää katovuoden 2021 tasolle. Kustannuspaine jatkuu myös vuonna 2023, mikä heikentää kannattavan tuotannon edellytyksiä entisestään.

– Maatilayritysten yrittäjätulo on varsin herkkä päätuotteiden ja tuotantopanosten hintamuutoksille. Herkimpiä ovat vilja-, öljy- ja valkuaiskasvitilat sekä sika- ja siipikarjatilat.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

"Nurmi on nyt talvehtinut hyvin"

Peltotöissä oli keskiviikkona myös Markus Salo. Kyseiset maat sijaitsevat Alajärvellä, jonkin matkaa Lehtimäen taajamasta, Rantakankaan kylällä.

– Tähän tulee riistapelto, kauraa ja hernettä, kahden ja puolen hehtaarin alalle. Satoa ei korjata, vaan hirvet ja kauriit käyvät syömässä. Viljelijä saa tästä viljelystä EU:n riistapeltotuen.

Tämän pellon tulevan sadon korjaavat syyskesällä hirvieläimet, tietää Markus Salo.
Tämän pellon tulevan sadon korjaavat syyskesällä hirvieläimet, tietää Markus Salo.
Reijo Heikkilä

Salon muut kevätpeltotyöt ovat tehtynä.

– Minulla on mulleja, ja apulannat heinikolle olen jo levittänyt. Nurmi on talvehtinut ihan hyvin, eikä ole mitään jääpoltetta ollut. Välillä vettä ja sopiva lämpö, se olisi nurmelle paras kesäinen sää.

– Ei saa olla liian kuumaa eikä liian kylmää. Viime kesänä ensimmäinen nurmisato oli hyvää, toinen ei.

Tuorerehun lisäksi Salo on tehnyt myös kuivaa heinää.

– Sitä on tarkoitus tehdä tänäkin kesänä. Kuivaheinäsatoa saa sitten antaa pakkasilla mulleille.

Salo arvioi, että elo-syyskuussa hirvet hakeutuvat riistapellon ruokintaan.

– Sitten kun luonnossa alkaa olla vähempi ruokaa, ne tulevat tänne tankkaamaan talven varalle.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Jaa artikkeli

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje