Vaasaan perustetaan kaksi valtavaa yhtenäiskoulua, joista toiseen tulee 1 100 oppilasta – Kysyimme suurkoulujen rehtoreilta, miten häslinki pidetään niissä kurissa

VAASA

. Vaasaan perustetaan lähivuosina kaksi suurta yhtenäiskoulua.

. Variskan koulua alkaa käydä syksystä 2022 lähtien yli 700 oppilasta. Yläkoulu saa lisäosan, johon palaavat Palosaarella evakossa olevat Vanhan Vaasan alakoulun oppilaat.

. Vaasan keskustan suomenkielinen perusopetus järjestetään aikaisintaan vuodesta 2026 alkaen uudessa yhtenäiskoulussa. Sinne tulee yli 1 100 vuosiluokkien 1–9 yleisopetuksen, ruotsinkielisen kielikylpyopetuksen sekä englanninkielisen opetuksen oppilasta.

. Yhtenäiskoulu tulee Keskuskouluun sekä rakennuksiin osoitteisiin Kauppapuistikko 22 ja Raastuvankatu 33. Lisäksi rakennetaan uusi liikuntasali. Merenkurkun koulu jää pois koulukäytöstä.

. Hukkuvatko lapset yhtenäiskouluissa valtavaan anonyymiin ihmismassaan ja mitä koulun perustamisessa kannattaa huomioida? Kysyimme asiaa suurkoulujen rehtoreilta Vaasasta, Kauhavalta ja Helsingistä.

. Suuri koulu vaatii organisointia . Suuret koulut eivät automaattisesti lisää levottomuutta, sanoo Tapio Lahtero Helsingistä.

. Hän on Helsingin yliopiston harjoittelukoulujen johtava rehtori ja johtaa kahdessa koulussa lähes 2 000 oppilasta. Hän myös tutkii ja kouluttaa oppilaitosjohtamista.

. – Häsläys lisääntyy, jos sen annetaan lisääntyä. Suuri koulu ei tarkoita, että on valtava kaaos.

. Lahtero kertoo, että esimerkiksi suurin osa kiusaamisesta tapahtuu oppilaiden siirtyessä johonkin tai heidän odottaessaan luokassa opettajaa. Kiusaamista voi estää joko hyvin tai huonosti, eikä se riipu koulun koosta.

. Koulunpidon järjestäminen on tärkeämpää kuin koulun koko, Lahtero muistuttaa.

. Kuitenkin suurkouluissa tietyissä paikoissa häslinki lisääntyy.

. – Jos pienen koulun sata oppilasta palaa välitunnilta sisään neljästä ovesta, se sujuu rauhallisemmin kuin suurkoulussa, Lahtero sanoo. Toisaalta välituntisiirtymä ei ole niin oleellinen asia kuin opetustilanne.

. Suuressa koulussa täytyy myös miettiä ihmisten liikkumiset tarkkaan.

. Jos tuhat oppilasta ottaa ruokaa kahdelta linjastolta, kaaos on todennäköisempi kuin jos tuhat oppilasta ottaa ruokaa kuudelta linjastolta.

. Johtaminen tarvitsee suuressa koulussa ihmisiä ja aikaa. Ruokailuvuorot suunnittelee pienessä koulussa usein rehtori.

. Jos hän suunnittelee 12 luokan ruokailut huonosti, siitä ei seuraa katastrofia. Jos taas tuhannen lapsen ruokailuvuorot on suunniteltu huonosti, sitä seuraa sekasorto.

. – Jos johtamisessa on liian ohuesti ihmisiä ja aikaa, tällaiset tilanteet ajavat koulun arjen kaaokseen, Lahtero sanoo.

. Pienet solut luovat turvallisuutta . Lahtero myöntää kuulevansa usein, että suurkoulu on mahdoton.

. – Sanotaan, että on niin paljon oppilaita, opettajat eivät tunne heitä ja oppilaat ovat hukassa koulussa. Se ei pidä välttämättä paikkaansa, vaan suureen kouluun on mahdollista rakentaa turvallinen ympäristö.

. Lahteron johtamassa Viikin normaalikoulussa on 950 oppilasta alakoululaisista lukiolaisiin ja 350 opettajaopiskelijaa harjoitteluissa, mutta koulussa on hyvä solurakenne.

. Yhdessä solussa on kolme luokkaa, ja yhdellä solulla on oma suuri aula. Solulla on oma ympäristönsä, oma sisäänkäyntinsä ja omat opettajansa.

. – Siinä mennään lapsen maailmaan. Ei niin, että lapsi heitetään yhdeksi tuhannen joukkoon.

. Muita oppilaita kohdataan isossa ruokasalissa ja koulun juhlien aikaan suuressa auditoriossa.

. Iso koulu tarvii jämäkän välijohdon . Suurkouluissa on myös suuri aikuisyhteisö. Helsingissä isossa koulussa voi olla rehtori, kaksi virka-apulaisrehtoria ja lisäksi vararehtoreita.

. Kun perustetaan suurkoulua, yksi riski on jatkaa johtamista vanhoilla rakenteilla. 500 oppilaan koulun hallinnon eli rehtorin ja apulaisrehtorin kopioiminen ei riitä suurkouluun.

. Lisähenkilötkään eivät riitä, vaan koko johtaminen ja organisointi joudutaan miettimään uusiksi.

. Esimerkiksi 30 opettajan koulussa voi pitää opettajakokouksen, jossa keskustellaan yhdessä. Niin ei voi tehdä, jos opettajia on 120.

. Myös aineryhmien koko kasvaa. Jos vaikkapa englanninopettajia oli ennen 2–3, nyt heitä voi olla 10.

. Isossa koulussa vaaditaan paljon myös välijohdolta. Pienessä koulussa kollega voi vetää tiimiä epähierarkisesti, mutta isossa koulussa johtamista tarvitaan enemmän. Asiat ovat monimutkaisia ja suora kontakti rehtoriin on ohut.

. – Välijohdon täytyy olla tarpeeksi jämäkkää, jotta oman ryhmän työtä pystyy viemään eteenpäin ja hallitsemaan. Ei riitä, että istutaanpa nyt juttelemaan, Lahtero sanoo.

. Toimintakulttuuri täytyy luoda erikseen . Myös toimintakulttuuri täytyy luoda tarkoituksella. Yhtenäiskoulu ei synny tyhjästä, vaan oppilaat ja opettajat tulevat sinne omine toimintatapoineen. Uuden koulun toimintakulttuuria täytyy viedä haluttuun suuntaan, mikä kestää hyvin onnistuessaankin noin viisi vuotta.

. Lahtero kertoo, että usein kun synnytetään uutta, yhdistymisen rinnalle otetaan kehittämisprojekti. Yksi syy siihen on kehittää haluttua asiaa, mutta toinen syy projektille on saada ihmiset kokoon luomaan yhteisiä pelisääntöjä.

. – On erittäin heikko kuvio, että koulu perustetaan niin, että tässä rakennus, tässä hallinto ja tässä oppilaat ja rehtori.

. Yhtenäiskoulun perustaminen on valtava satsaus isoon määrään lapsia.

. – Ei riitä, että konsultti käy puhumassa asiasta pari kertaa. Prosessi tarvitsee tukea monta ensimmäistä vuotta.

. Kauhavalla pärjätään 900 ihmisen yhteisössä . Noin 800 oppilaan Kauhavan yhtenäiskoulu aloitti toimintansa elokuussa.

. Peruskoulussa on noin 600 ja lukiossa 200 oppilasta. Henkilökuntaan kuuluu noin sata ihmistä, joten yhteensä koulua käyttää noin 900 ihmistä.

. Rehtori Ville Vihla ei koe, että iso yksikkö olisi lisännyt levottomuutta. Koulussa on esimerkiksi suunniteltu, missä eri-ikäiset oppilaat liikkuvat.

. Välituntivalvojat huolehtivat, että oppilaat kulkevat turvallisesti ja sovittuja reittejä pitkin.

. Varsinkin pienille oppilaille on tehty turvallinen siirtymä välitunnille ja takaisin siltä varalta, että isot oppilaat kulkevat samaan aikaan omille tunneilleen tai sieltä pois.

. Vihla arvelee, että toiminnan huono suunnittelu ja suuret yhteiset tilat lisäisivät yleistä häsäämistä.

. Kauhavan yhtenäiskoulun tiloihin hän on tyytyväinen. Koulussa ei ole soluja, mutta siellä on osastoja luokkineen ja yhteisine aulatiloineen.

. Erilaisia tiloja on niin paljon, että kaikki ryhmät saavat omansa haluamiinsa tarkoituksiin, mikä lisää rauhallisuutta.

. Myös ruokailut, oppitunnit ja välitunnit on porrastettu.

. Käyttäjien näkemykset tärkeimpiä . Vihla painottaa, että yhtenäiskoulun perustamispäätöksen jälkeen pitää kuunnella tarkkaan uuden koulun käyttäjien mielipiteitä ja kokemuksia.

. – Se on kaikista tärkeintä. Isossa projektissa monilla tahoilla on sanansa sanottavana, mutta koulussa olevilla on paras asiantuntemus käytännön asioihin.

. Kunhan käyttäjien näkemykset on kerätty, voidaan miettiä haluttu lopputulos ja lähteä etenemään sitä kohti.

. Vihla vinkkaa Vaasaan, että Kauhavalla yhtenäiskoulusta tehtiin pelkän koulun sijaan kaupungin kohtaamispaikka.

. – On tulevaisuutta, että samaan paikkaan sijoitetaan paljon toimintoja. Näin oppilaat voivat jäädä koulun jälkeen suoraan harrastuksiin ja ihmiset voivat tavata toisiaan harrastusten merkeissä.

. Vaasassa tunnetaan oppilas koulupolun ajan . Onkilahden yhtenäiskoulu Vaasassa aloitti toimintansa toissa vuonna. Koulun eri rakennuksissa opiskelee noin 800 oppilasta, joista noin 300 alaluokilla.

. Koulun vt. rehtori Elise Hytönen ja apulaisrehtori Markku Nirkkonen pitävät yhtenäiskoulun hyvinä puolina sitä, että oppilas tunnetaan koko peruskoulun ajan.

. Kun luokanopettajat ja aineenopettajat pääsevät keskustelemaan keskenään, se tuo yhtenäisyyttä koko koulunkäyntiin.

. Synergiaetuja saadaan monissa asioissa rekrytoinneista koulunkäynninohjaajiin. Opettajilla voi olla tunteja ala- ja yläluokilla.

. Suuren oppilasmäärän huono puoli on se, että yhteisiä tapahtumia on hankala järjestää tilanpuutteen vuoksi. Samoin opettajien suuren määrän vuoksi yhteisiä opettajankokouksia on harvoin.

. Työmäärä kertautuu ihmismäärän kasvaessa.

. – Rehtorin ja apulaisrehtorin aika menee suurimmaksi osaksi hallinnon tehtävissä, joten opettajille ja oppilaille jää liian vähän aikaa, harmittelevat Hytönen ja Nirkkonen sähköpostitse.

. Tiina Juujärvi

Tue, 8/16

Kirjaudu sisään

Tue, 8/16

Vaasaan perustetaan kaksi valtavaa yhtenäiskoulua, joista toiseen tulee 1 100 oppilasta – Kysyimme suurkoulujen rehtoreilta, miten häslinki pidetään niissä kurissa

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin