"Vaasan ruotsinkielinen maine on vain vahvistunut" – Hannu Katajamäki: Tämä on pielessä Vaasan viestinnässä

Vaasassa, kuten muuallakin, pitäisi keskustella siitä, kuinka kaupunkiin saadaan lisää työvoimaa.
Vaasassa, kuten muuallakin, pitäisi keskustella siitä, kuinka kaupunkiin saadaan lisää työvoimaa.
Kuva: Samppa Toivonen

Vaasa houkuttaa nykyisellään ruotsinkielisiä muuttamaan kaupunkiin, mutta ei niinkään suomenkielisiä. Tällainen johtopäätös voidaan vetää siitä, että seitsemän viime vuoden aikana Vaasa on saanut maansisäistä muuttovoittoa ainoastaan ruotsinkielisistä, 500 henkilöä. Maansisäisessä muuttoliikkeessä kaupunki on menettänyt sekä suomenkielisiä että vieraskielisiä asukkaita.

Vaasa on kuitenkin enemmistöltään selvästi suomenkielinen. Syksyn 2021 tilaston mukaan 68 prosenttia vaasalaisista oli suomenkielisiä. Ruotsinkielisten osuus oli 23 ja vieraskielisten osuus yhdeksän prosenttia.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Toisille rikkaus, toisille ei

Kesän alussa E2-tutkimuslaitos julkisti tutkimuksen, jonka mukaan kaksikielisyydestä on tullut Vaasalle kaksiteräinen miekka.

– Ruotsinkielisille nuorille on etu, että Vaasassa pärjää ruotsilla. Heille Vaasan kaksikielisyys on rikkaus, joka toimii Vaasan vetovoimana ja pitovoimana, sanoo johtaja Jenni Simonen E2:sta.

Suomea äidinkielenään puhuvat nuoret sen sijaan kokevat esteenä sen, jos edellytetään hyvää ruotsin kielen taitoa. He kokevat kielivaatimukset uraa haittaavana asiana. He pitävät niitä ongelmallisina ja rajoittavan heidän mahdollisuuksiaan esimerkiksi työnhaussa. Ne vähentävät heidän kokemustaan hyvästä elämästä kaupungissa. Simonen toteaakin, että kaksikielisyys on toisille rikkaus, toisille ei.

– Tutkimuksen kautta saadaan eri näkökulmaa ajatukseen kaksikielisyyden rikkaudesta. Se ei ole pelkkä vetovoimatekijä, ja tähän asiaan pitäisi havahtua.

Asiasta pitäisi keskustella Vaasassa.

– Vaasan seudulla on paljon mietittävää. Työvoimapula on pahentunut ja kaikkialla pitäisi virittää keskustelua siitä, kuinka sitä ehkäistään.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Emeritusprofessori Hannu Katajamäen mielestä Vaasan kaupungin viestintä ei ole ollut onnistunutta, koska suomenkielisiä virtaa sieltä pois. ARKISTOKUVA
Emeritusprofessori Hannu Katajamäen mielestä Vaasan kaupungin viestintä ei ole ollut onnistunutta, koska suomenkielisiä virtaa sieltä pois. ARKISTOKUVA
TOMI KOSONEN

Vaasa-viestintä pitäisi uudistaa

40 vuotta Vaasassa asunut Vaasan yliopiston aluetieteen emeritus professori Hannu Katajamäki muutti kuusi vuotta sitten Turkuun.

– Täältä ulkopuolelta näkee, kuinka ruotsinkielinen maine Vaasalla onkaan. Minulta on esimerkiksi kysytty, kuinka pystyin opettamaan Vaasan yliopistossa opiskelijoita ruotsiksi.

Hänestä Vaasan maine ruotsinkielisenä kaupunkina ei ole ainakaan vähentynyt, vaan vahvistunut.

– Mielikuva on hirveän sitkeä ja vahva. Vaasa ei ole onnistunut muuttamaan sitä miksikään. Se vain pahenee.

Katajamäen mielestä se on huono asia, koska suomenkieliset hakeutuvat pois.

– Siellä on toisteltu kaksikielisyyden rikkautta ja markkinoitu Vaasaa kaksikielisyydellä. Tämän asian hokemisella ei ole saavutettu sitä mitä on haluttu. Kaksikielisyys-argumentti ei pure, vaan mitä ilmeisemmin siitä olisi päästävä eroon. Vaasa-viestinnässä pitäisi tehdä täydellinen uudistus.

Katajamäki toteaa, että kaksikielisyys-mantra on lähettäjäkeskeistä viestintää. Se kumpuaa viestin lähettäjän omasta elämänpiiristä.

– Se ei kuitenkaan vakuuta ulkopuolisia eikä saavuta haluttuja vastaanottajia. Se on sisäpiirimantra.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Työhönottoja pitäisi tutkia

Katajamäki arvelee, että yksi syy Vaasan heikkoon pitovoimaan suomenkielisistä nuorista on se, että he kokevat mahdollisuutensa työllistyä Vaasassa huonoiksi, jos eivät osaa tarpeeksi ruotsia. Osa heistä ratkaisee asian muuttamalla pois. Hän toteaa, että kyse voi olla ehkä vain suomenkielisten nuorten uskomuksesta, mutta sitä ei voi tietää.

– Vaasalaisia työhönottotilanteita pitäisi tutkia tarkemmin.

Ruotsinkielisille nuorille kaupunki on vetovoimainen, sillä siellä on aidosti mahdollista elää ruotsiksi.

– Vaasa on heille turvallinen ympäristö. He tietävät pärjäävänsä siellä varmasti.

Katajamäen mielestä nuorten kielitaito heikkeni sen jälkeen, kun toisen kotimaisen kielen pakollisesta kirjoittamisesta yo-kirjoituksissa luovuttiin.

– Jo minun aikanani näkyi, ettei yliopistolta löytynyt menijöitä Åbo Akademissa järjestetyille ruotsinkielisille kursseille. Ilmiö oli sama päinvastoin.

Hänelle itselleen Vaasan kaksikielisyys oli todellisuudessa elämää rikastava elementti.

– Vaasa on aidosti kaksikielinen eikä siellä ole arjen tasolla ongelmia. Suomenkieliset ymmärtävät ruotsinkielisiä ja ruotsinkieliset suomenkielisiä.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mari Katteluksen (kesk.) mukaan Vaasan seutua markkinoidaan kansainvälisenä alueena. ARKISTOKUVA
Mari Katteluksen (kesk.) mukaan Vaasan seutua markkinoidaan kansainvälisenä alueena. ARKISTOKUVA
Jarno Pellinen

Aluetta markkinoidaan kansainvälisyydellä

Vaasan seudun kehitysyhtiö Vasekin markkinointipäällikkö Mari Kattelus sanoo, että Vasek markkinoi koko Vaasan seutua eikä vain Vaasaa. Hän toteaa, että seutumarkkinoinnissa on luovuttu kaksikielisyyden korostamisesta. Sen sijaan kerrotaan alueen kansainvälisyydestä ja mahdollisuudesta puhua englantia.

– Alueemme on hyvin kansainvälinen ja täällä puhutaan yli sataa kieltä. Haluamme tänne milleniaaleja, jotka tahtovat luoda kansainvälistä uraa ja muuttaa maailmaa paremmaksi työllään. He toimivat kansainvälisellä tasolla.

Seutumarkkinoinnissa ei erikseen kerrota siitä, että Vaasassa pärjää suomen kielellä.

– Kerromme siitä, jos joku erikseen kysyy ja asia tulee esille.

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje