Vaasan vaalipirissä naiskansanedustajien määrä oli kuluneella kaudella historiallisen alhainen – Anneli Jäätteenmäki veikkaa raadollista selitystä

Oli aika, jolloin Vaasan vaalipiirin kansanedustajista seitsemän oli naisia. Päättyvällä vaalikaudella heitä on kaksi, Anna-Maja Henriksson ja Paula Risikko. Toki kevään 2019 vaaleissa valittiin kolmaskin nainen, Jutta Urpilainen , mutta hän jätti eduskunnan saman vuoden lopulla ja siirtyi komissaariksi. Varaedustaja oli mies.

. – Mikäli naisia on ehdolla, korreloituu heidän määränsä myös valituissa päättäjissä. Aluevaaleissa nähtiin, että naisenemmistö on mahdollinen, mikäli naisten osuus ehdokkaista on korkea, sanoo poliittisten naisjärjestöjen katto-organisaatio Nytkiksen pääsihteeri Silla Kakkola .

Puolueiden ehdokaslistat alkavat olla pientä viilausta vaille valmiina. Vain sosialidemokraatit ovat löytäneet listoille yhtä monta naista ja miestä. Esimerkiksi keskustalla naisia kuudestatoista ehdokkaasta on kuusi, kokoomuksella viisi ja perussuomalaisilla neljä.

– Politiikka ei ilmeisesti kiinnosta riittävästi, mutta kyllä myös se vaikuttaa, että omia reviirejä varjellaan tiukasti, vuonna 1987 eduskuntaan ensimmäisen kerran valittu Anneli Jäätteenmäki arvelee.

. Kampanjalla sata naista eduskuntaan Naisjärjestöt kampanjoivat teemalla sata naista eduskuntaan. Kauas ei jääty viime vaaleissakaan, sillä kansanedustajista 93 on naisia. Prosentteina se on 47.

– Näissä vaaleissa voidaan päästä hyvin lähelle sataa. Meillä on valovoimaisia ja isoja äänimääriä kerääviä naisia eri puolueissa, ja myös puolueita, joissa on tapahtunut naisistumista, Kakkola sanoo.

Toki ehdokasasettelun on onnistuttava, millä Kakkola tarkoittaa listojen tasaista sukupuolijakaumaa. Politiikan luulisi kiinnostavan naisia, sillä työnsä päättävä hallitus on hänen mielestään ollut oiva poliittinen esikuva naisille.

– Nykyinen hallitus on tehnyt näkyväksi sen, että naiset voivat johtaa tätä maata. Nykyviisikko on luonut esikuvia kasvavalle sukupolvelle siitä, että naisena ja tyttönä on mahdollista kasvaa poliittiseen huippuvirkaan ja toimia tehtävässä kuin tehtävässä, Kakkola toteaa.

. Meillä on valovoimaisia ja isoja äänimääriä kerääviä naisia eri puolueissa, ja myös puolueita, joissa on tapahtunut naisistumista. Silla Kakkola . Kun Jäätteenmäki kävi ensimmäistä vaalikampanjaansa, ei vaalipiiristä ollut ainoatakaan naista kansanedustajana. Tilanne korjaantui, sillä Jäätteenmäen lisäksi valituksi tuli Kirsti Ala-Harja .

– Hidastahan naisten eteenpäin meneminen on ollut, ja takapakkiakin on otettu. Mutta kyllä se, että naiskansanedustajia on joskus ollut seitsemän, osoittaa, että mahdollisuuksia on, Jäätteenmäki sanoo.

. Asennemuutosta tarvitaan Etelä-Pohjanmaan Yrittäjiä johtava Anne Niemi oli ehdolla toistamiseen neljä vuotta sitten. Hän suostui, kun naisia ei tahtonut löytyä listoille silloinkaan.

– En ollut ehkä ihan perinteinen naisehdokas, kun olen ollut miesten maailmassa yrityspuolella koko elämäni, Niemi arvelee.

Yrittäjäjärjestöissä naiset ovat löytäneet paikkansa yhdistysten puheenjohtajina. Tehtävästä on Niemen mukaan hyvä ponnistaa vaikka politiikkaan, vaikka järjestöt eivät poliittisten tunnusten alla toimikaan.

– Yhteiskuntavaikuttamisen oppii paikallisyhdistyksissä, se on ihan samaa työtä kuin politiikkakin. Ei se huono kasvualusta ole, kyllä me kannustetaan yrittäjiä asettumaan ehdokkaiksi, hän sanoo.

. Niemi arvelee naisten ehdokaskynnyksen korkeuden johtuvan ajattelun eroista. Naiset miettivät, mitä jää mahdollisesti hoitamatta, mikäli tuleekin valinta.

– Ja toki tarvitaan asennemuutosta, mikä tapahtuu hitaasti. Jos on tonteillaan pärjääviä naisia, jotka ovat murtaneet lasikattoja, kyllä ne tekevät tilaa myös muille, Niemi sanoo.

. Kuntavaaleissa sitä tutkittiin, ja moni nainen jäi lähtemättä ehdolle sen takia, että pelkäsi häirintää ja vihapuhetta. Silla Kakkola . Vihapuheen pelko vaikuttaa Perhe on yleisin syy naisten ehdokkuudesta kieltäytymiselle. Yhä useammin se voi olla myös vihapuhe, jota sosiaalinen media saattaa syytää ehdolle lähteneen niskaan.

– Kuntavaaleissa sitä tutkittiin, ja moni nainen jäi lähtemättä ehdolle sen takia, että pelkäsi häirintää ja vihapuhetta, Kakkola sanoo.

Naton strateginen viestintä teki raportin naisministereiden kokemasta vihapuheesta, eikä se ole Kakkolan mukaan hävinnyt mihinkään.

– Politiikka on julkiseen keskusteluun osallistumista, ja sosiaalisen median rooli on entistäkin suurempi. Jokainen voi käydä Twitterissä katsomassa, hän huomauttaa.

.Nimetön vihapuhe iskee naispäättäjän identiteettiin: Yksi hallituksen ministereistä on joutunut erityisen ilkeän ivan kohteeksi. Jäätteenmäen kampanjoidessa sosiaalista mediaa ei ollut vielä olemassa. Hän pitää pelkoa vihapuheelle altistumisesta vähän helppona perusteena jäädä pois vaaleista.

–Kyllähän vihapuhetta ja kritiikkiä on ollut aiemminkin. Se sanottiin päin naamaa tai lähetettiin postia, maksettiin jopa postimerkki. Nyt sen saa lähettää ilmaiseksi netin kautta.

Jäätteenmäki muistuttaa, etteivät miehet pääse netin vihapuheesta naisia vähemmällä.

–Nyt se vain näkyy paremmin, kun se on julkisesti nähtävillä. Ennen jos sai kirjeen tai kortin, ei sitä tarvinnut näyttää kenellekään.

. Eduskuntapuolueiden naisehdokkaat vaalipiirissä RKP: Anna-Maja Henriksson (Pietarsaari), Johanna Holmäng (Pedersöre), Ida-Marie Jungell (Pietarsaari), Marja LIndberg (Kristiinankaupunki), Ramieza Mahdi (Vaasa), Sari Somppi (Vaasa).

Kokoomus: Mari Hiltula (Kaskinen), Riitta Koivula (Kauhajoki), Susanna Koski (Vaasa), Paula Risikko (Seinäjoki), Annu Ridanpää-Taittonen (Kuortane).

Keskusta: Henna Helmi Heinonen (Seinäjoki), Sari Innanen (Kokkola), Alina Lehto (Evijärvi), Tuija Leivo-Peltokorpi (Veteli), Sari Palmu (Alajärvi), Paula Sihto (Seinäjoki).

SDP: Niina Behm (Seinäjoki), Anna Caldèn (Uusikaarlepyy), Jasmin Granholm (Vaasa), Tiina Isotalus (Kokkola), Tanja Norrena (Lapua), Terhi Päivärinta (Pietarsaari), Emilia Teerikangas (Kokkola), Maria Tolppanen (Vaasa).

Perussuomalaiset : Ulpu Keränen (Kokkola), Leena Kurikka (Seinäjoki), Anne Rintamäki (Vaasa), Pia Sillanpää (Kokkola).

Vasemmistoliitto : Naisia tai non-binäärejä ehdokkaita ovat Noora Jussila (Seinäjoki), Virpi Karhu (Kokkola), Saana Lind (Vaasa), Teija Löfholm (Pietarsaari), Satu Sjöman (Vaasa).

Vihreät: Laura Ala-Kokko (Seinäjoki), Lotta Alhonnoro (Vaasa), Jenni Kuisti (Alajärvi), Laura Sahlgren (Kokkola), Maria Saita (Vaasa), Anni Teerikangas (Pietarsaari).

Kristillisdemokraatit: Hanna-Leena Ahlskog (Kokkola), Virpi Ali-Haapala (Toholampi), Veera Männistö (Vaasa), Kati Nummensalo (Seinäjoki).

Liike Nyt : Sari Haka (Kokkola), Piia Kattelus-Kilpeläinen (Seinäjoki), Satu Karppinen-Pirkola (Vaasa).

. Edit: 25.1. klo 9.34. Korjattu nimivirhe ehdokkaiden listalta.

Edit: 26.1. klo 8.23. Lisätty kristillisdemokraattien ehdokkaat.

Edit: 27.1. klo 14.13. Täydennetty vasemmistoliiton ehdokaslistaa.

Kirjaudu sisään

Vaasan vaalipirissä naiskansanedustajien määrä oli kuluneella kaudella historiallisen alhainen – Anneli Jäätteenmäki veikkaa raadollista selitystä

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje