Vaasan yli­opis­ton johdon ja hen­ki­lö­kun­nan kiista tilojen uu­dis­ta­mi­ses­ta lei­mah­ti il­mi­rii­dak­si – "Meitä on kuultu, mutta ei kuun­nel­tu"

Protestoijien mukaan tilojen uudistushankkeessa ei ole otettu lainkaan huomioon käyttäjien mielipiteitä. Heidän mukaansa maalissa häämöttää taloudellisesti ja toiminnallisesti epäonnistunut lopputulos.

Vetoomuksen toimitti hallitukselle henkilökuntaa ja opiskelijoita edustavan yliopistokollegion puheenjohtaja Sami Vähämaa. Hän toimii yliopistossa rahoituksen ja laskentatoimen professorina.

– Lähestyimme lähinnä opetukseen ja tutkimukseen osallistuvaa henkilökuntaa, jota on noin 300. Yli puolet heistä allekirjoitti vetoomuksen kolmen päivän aikana.

Vähämaan mukaan kesäkuussa 2019 alkaneessa kampuksen kehittämisprojektissa henkilökuntaa on kyllä kuultu, mutta ei ole kuunneltu.

– Monta vuotta olemme yrittäneet monella foorumilla sanoa, kuinka suurta riskiä ollaan ottamassa yliopiston perustehtävän kannalta. Sanomiseemme ei ole reagoitu mitenkään, vaikka edellinen hallitus, johon itsekin kuuluin, velvoitti kysymään henkilöstön mielipidettä. Osallistaminen on ollut näennäistä.

Kiistan ydin on lyhyesti se, että kampukselle ollaan luomassa monitoimitiloja nykyisten työhuoneiden sijaan.

– Kyse on siis avokonttoreista, mutta sitä nimeähän ei saa käyttää.

Vähämaa tietää muutoksen ongelmat professorin näkökulmasta, mutta samat murheet koskevat kaikkia opetusta ja tutkimusta valtaosalla tieteenaloista.

– Avokonttori ei sovellu professorin pitkäjänteistä keskittymistä vaativaan työhön, jossa luetaan, kirjoitetaan ja mietitään paljon. Vain häiriötön työympäristö takaa työn tehokkuuden ja sujuvuuden.

Professori lisää, että heidän tehtäviinsä kuuluu myös paljon esimerkiksi rahoitukseen ja tutkimukseen liittyviä luottamuksellisia keskusteluja, joita ei avokonttorissa voi tehdä.

– Jos työpaikalla ei pysty tekemään työtään, jäävät ihmiset kotiin. Tämä tuhoaa työympäristön, joka perustuu yliopistoissa yhteisöllisyyteen.

Ulkomailla ei ole avokonttoreita

Vähämaa kertoo vierailleensa useissa yliopistoissa kotimaassa, mutta erityisesti ulkomailla.

– Suomessa avokonttoreita on tehty ja kokemukset ovat olleet järjestään huonoja. Ulkomailla ei vastaavia ratkaisuja ole missään.

Professorin mukaan ihmeteltävät asiat eivät jää tähän.

– On huvittavaa, että uudehkojen rakennusten käyttötarkoitusta muutetaan vain uudistuksen vuoksi. Työhuoneista tehdään luokkia ja luokiksi soveltuvia tiloja muutetaan avokonttoriksi. Kirjasto siirretään toimistorakennukseen, ja kirjastosta tehdään avokonttoreita.

Hän hakee vertailukohtaa urheilumaailmasta.

– Vastaava tunnelma tulisi, jos kaupunki ilmoittaisi Vaasan Sportille, että pelatkaa te jatkossa Elisa-stadionilla, ja Vepsu siirrettäisiin jäähalliin.

Uhkana on myös yksiköiden pirstaloituminen.

– Esimerkiksi rahoituksen ja laskentatoimen koko yksikkö toimii nyt samassa rakennuksessa. Väkeä ollaan hajottamassa kolmeen eri paikkaan. Vaihdamme jatkuvasti esimerkiksi käytävillä hiljaista tietoa. On järkyttävää, jos tämä mahdollisuus murskataan.

Suuri huoli myös rahasta

Koska Vähämaa ei kuulu enää yliopiston hallitukseen, hänellä ei ole tietoa muistion vastaanotosta. Kokoukset eivät ole julkisia.

Ilkka-Pohjalaiseen yhteyttä ottanut henkilö, joka halusi pysyä nimettömänä, totesi hallituksen jättäneen henkilökunnan huolen huomiotta.

– Hanke on mennyt kuin juna eteenpäin jo kolme vuotta, jolloin ilmoitettiin, että Tritoniasta tulee uusi päärakennus. Kukaan ei tunnu enää tietävän päätöksen tekijää ja ajankohtaa. Fiksaatiota viedään eteenpäin henkilökunnan mielipiteestä ja lopputuloksen toiminnallisuudesta tai taloudellisuudesta välittämättä, ynnää Vähämaa.

Allekirjoittajien viimeinen huoli liittyy rahaan.

– Jos laskelmat osoittaisivat, että muutostöillä säästetään tilakustannuksista vuodessa miljoona tai kaksi, henkilökunta varmasti hyväksyisi uudistukset varsinkin, jos niillä turvattaisiin työpaikkoja. Tunnen laskelmia ja faktoja sen verran, että tilakustannukset saattavat todellisuudessa jopa kasvaa.

Muutostyöt maksavat Vähämaan mukaan ainakin kymmeniä miljoonia euroja.

Hallituksen puheenjohtaja tuohtuu kritiikistä

Yliopiston hallituksen puheenjohtaja Mari Kiviniemi ei sulata henkilökunnan kritiikkiä. Nimettömät kertomukset hallituksen kokouksesta saavat hänet jopa tuohtumaan.

– Tiedot (asian sivuuttamisesta) eivät pidä paikkansa. Olen järkyttynyt tällaisista väitteistä. Kokousten keskustelut eivät ole julkisia, joten minun ei pitäisi kommentoida asiaa mitenkään. Menen kuitenkin sanattomaksi virheellisistä väitteistä.

Kiviniemen mukaan vetoomuksessa on paljon asioita, joita on työstetty henkilöstön kanssa jo usean kuukauden ajan. Esillä olevat asiat ovat olleet tiedossa pitkään, vähintäänkin alkuvuodesta lähtien.

– Työtä tehdään koko ajan sen eteen, että yliopisto saa toimivat tilat. Koko hankkeen ajan suunnittelua on tehty henkilökunnan kanssa keskustellen. Varsinkin johtoryhmä on tehnyt vahvaa työtä, että saadaan aikaan suunnitelmat, jotka täyttävät kaikki vaatimukset.

Kiviniemen mukaan johtoryhmän viesti hallitukselle on ollut, että vuoropuhelu henkilökunnan kanssa on ollut hyvää.

– Työhön on osallistunut erilaisia työryhmiä. Dekaanien johdolla on huolehdittu, että suunnitelmat ovat oikeanlaiset. Avokonttoreita kukaan ei enää rakenna, vaan moderneja monitoimitiloja.

Puheenjohtajan mukaan yhteistyötä tehostettiin vielä alkuvuodesta.

– Vuoropuhelua on käyty johtoryhmän johdolla ja henkilöstöä on osallistettu. Tätä työtä jatketaan. Hallituksen kokouksessa tehty kirjaus kertoo tätä samaa viestiä.