Vaihtaisitko auton junakyytiin työmatkallasi? Moni asia puoltaa kaupunkijunan sopivuutta Vaasaan, mutta tärkein tekijä pitää selvittää

Tuhannet vaasalaiset matkaavat jo tämän vuosikymmenen lopulla työpaikalleen, opiskeluihin, harrastuksiin ja palveluihin kiskoja pitkin eri puolille kaupunkia. Kaupunkijunat sukkuloivat vähintään sataman ja akkutehdasalueen välillä, kenties jopa Laihialle asti.

Täyttä totta, puppua vai jotakin siltä väliltä?

Kuntatekniikan johtaja Jukka Talvi ei ainakaan vielä ole valmis lyömään päätään pantiksi ensimmäisen vaihtoehdon puolesta, mutta täyttä utopiaakaan asia ei hänen mukaansa ole.

– Taajamajunassa on ainakin sen verran ideaa, että raideliikenteen kehittämistä Vaasan kaupungin alueella kannattaa nyt selvittää, sanoo Talvi.

. Hän uskoo, että jo ensi vuoden lopulla ollaan viisaampia. Vaasa käyttää omaa rahaa selvitykseen 10000 euroa ja Vasek on luvannut 5000 euroa. Jos ympäristöministeriöltä heruu anottu 35000 euroa, on kokonaispotti kasassa. Kartoitus alkaisi jo tuleva syksynä.

– Työn tekemisestä on keskusteltu alustavasti Ramboll Finlandin ja Hitachi Energy Finlandin kanssa, mutta kumppania ei ole vielä valittu.

. Selvityksessä tutkitaan, kuinka moni vaasalainen todennäköisesti jättäisi henkilöautonsa kotiin tai vaihtaisi jonkin muun kulkupelin junakyytiin. Samalla laskelmat paljastavat, kuinka paljon muutos vähentäisi liikenteen aiheuttamia päästöjä.

Talvi kertoo, että junaliikenteen tulevaisuudesta on tehty Suomessa lukuisia valtakunnallisia sekä alueellisia selvityksiä ja lisää on tekeillä, mutta Vaasan kaupungin tilanne on yhä arvoitus.

Vaasa tosin selvitti jo vuonna 2004 paikallisjunan mahdollisuutta, mutta valmis harjoitus haudattiin kaikessa hiljaisuudessa kaupungin byrokratiaan (Pohjalainen 16.12. 2004).

– Selvityksissä huomioidaan toki yhteydet pohjalaismaakuntiin, mutta tällä kertaa työ keskittyy Vaasan kaupungin tilanteeseen.

. Taloudellisen yhtälön on toimittava Talvi toistaa useaan otteeseen, että Vaasalla on selvityksen tekijöille yksi avainkysymys.

– Taloudellisen yhtälön on toimittava eli hankkeen on oltava kannattava.

Talvi ei suostu vielä arvioimaan tarkkoja rakennuskustannuksia, mutta ne nousevat ainakin muutamiin kymmeniin miljooniin euroihin. Vuotuisiksi käyttökustannuksiksi on arvioitu viisi miljoonaa euroa.

Kuntatekniikan johtaja lisää, että kolikolla on aina myös toinen puoli. Kaupungin kehittämisellä on mahdollista saada myös tuloja.

. Talvi kääntää katseet Tampereelle, jossa radan tuntumaan nousee hulppeita asuinalueita ja uusia työpaikkoja. Kasvavassa kaupungissa on käytetty muuhunkin infraan huikeita määriä euroja.

– Iso osa radanvarren alueista on Vaasassa kaupungin omistuksessa. Kaupungin maaomaisuuden hyödyntämistä voidaan tehostaa huomattavasti nykyisestä ja saada näin rahoitusta erilaisiin investointeihin. Hankkeissa ei voida turvata yksin veronmaksajien kukkaroon.

. Uusi tieto painaa vaakakupissa Reilu pari vuotta sitten Vaasaan kuntatekniikan johtajaksi siirtynyt Talvi myöntää, että alkumetreillä hän ei pitänyt Vaasaa kyllin isona kaupunkina raideliikenteelle. Hän oli elänyt valtaosan elämästään Vaasaa isommissa kaupungeissa.

Kertyneet tiedot kaupunkirakenteesta, työpaikkojen, asuntoalueiden ja palveluiden sijainnista sekä tulevaisuuden strategisista tavoitteista ovat kallistaneet vaakakuppia toisaalle. Raideidean isäksi hän ei kuitenkaan tunnustaudu.

– Olen yksi selvityksen eteenpäin viejistä. Olen keskustellut asiasta todella monen ihmisen kanssa ja vastaanotto on ollut todella positiivista. Toki aina on vastustajiakin, mutta mitään kansanliikettä tuskin syntyy, jos talous vain saadaan toimimaan.

. Talven mukaan nyrkkisääntönä junamatkustamisen kannattavuudelle pidetään sataa matkustajaa vuoroa kohden.

Hän kertoo, että Väyläviraston tuoreen alueellisen selvityksen mukaan Vaasan ja Laihian välillä liikkuu päivittäin noin 3000 matkustajaa.

– Jo tällä matkustajamäärällä saataisiin aikaan 30 päivittäistä vuoroa. Tämä laskelma oli yksi syy, joka innosti selvityksen tekemiseen. Kysyntää voisi olla riittävästi.

. Rata lähes kokonaan valmiina Maaomistusolojen lisäksi Talvi listaa hanketta puoltaviin asioihin lähes 15 kilometrin mittaisen valmiin radan satamasta akkutehdasalueen kupeelle. Vain GigaVaasan pistoraide uupuu.

Halki kaupungin kulkevalla radalla on sähköt Matkakeskukselle saakka. Tilaa on monin paikoin myös toisen raiteen rakentamiselle. Radan varressa on jo valmisteilla lukuisia kehityshankkeita.

– Radan läheisyydessä asuu, työskentelee ja opiskelee jo nyt kymmeniä tuhansia vaasalaisia. Kaupungin tavoitteena on saada 30000 uutta asukasta. Nämä ihmiset on asutettava jonnekin ja ratkaistava, miten he pääsevät liikkumaan.

. Kaupungin toinen strateginen tavoite eli pyrkimys hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä ei liioin ole hankkeen perusteluista vähäisin.

– Yksityisautoilu nousi vuonna 2020 merkittävimmäksi päästölähteeksi. Kun kaukolämmön tuotanto saadaan hiilineutraaliksi, autoilun osuus nousee varmasti puoleen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lukuisia yksittäisiä toimia.

. Mutta millä tavallinen vaasalainen saadaan jättämään peltilehmänsä kotiin ja nousemaan junan kyytiin.

Talven mukaan ensimmäinen edellytys on matkanteon helppous ja nopeus.

– Vuorotiheyden pitää olla vähintään alle puoli tuntia. Ihannetilanteessa kansalaisen ei tarvitse tarkastella aikatauluja, koska seuraava juna saapuu pienen odottelun jälkeen. Tärkeä asia on myös matkustamisen kyllin halpa hinta.

Kolmanneksi houkuttimeksi Talvi nostaa junan ympäristöystävällisyyden, jota yhä useampi tavallinenkin kansalainen arvostaa.

– Polttoaineiden kallistuneet hinnat ovat myös varmasti muuttaneet ihmisten asenteita.

. Taajamajuna vai raitiovaunu? Koska kartoitukset ovat vasta alkumetreillä, moni yksityiskohta on vielä avoinna.

Nykykäsityksen mukaan radalle tulisi 9-10 seisaketta. Selvittelyn alla on muun muassa se, miten liikenne lentoasemalle hoidettaisiin.

– Seisakkeita ei voi olla liian monta, sillä useat kiihdytykset ja jarrutukset lisäävät aina matka-aikaa. Kaikkia asemia ei tarvitse liioin toteuttaa heti.

Sekin on vielä avoinna, minkälaiset junat vaasalaisia kuljettaisivat.

– Kysymykseen saattavat tulla kaikki taajamajunasta raitiovaunuun. Raiteilla voidaan kuljettaa muutakin kuin matkustajia eli tavaraa. Lisäksi hankkeessa on mahdollista hyödyntää paikallisten yritysten, kuten Hitachin osaamista.

. Meidän täytyy tarkkaan seurata kasvavia kaupunkeja eli mitä he tekevät meitä paremmin, jotta kehitystä syntyy. Jukka Talvi . Talvi lisää, että kaikkialla Euroopassa raideliikenne elää uutta kukoistustaan. Tästäkin syystä oikea hetki hankkeen toteutukselle voisi olla nyt.

– Ympäristöystävällinen liikenne olisi varmasti yksi tekijä, jolla Vaasaan voitaisiin houkutella uusia asukkaita ja työntekijöitä Suomesta ja maailmalta erottumalla muista kaupungeista. Laiva ja akkutehdasalue ovat jo tekijöitä, jotka varmasti huomataan.

. Kuntatekniikan johtaja kertoo, että esimerkiksi Uumaja käyttää vuosittain noin 12 miljoonaa euroa joukkoliikenteeseen, kun luku on Vaasassa hieman yli viisi miljoonaa.

– Meidän täytyy tarkkaan seurata kasvavia kaupunkeja eli mitä ne tekevät meitä paremmin, jotta kehitystä syntyy. Yksi voimakkaasti raideliikennettä kehittäneestä kaupungista on Ruotsin Lund. Asioiden eteenpäin vieminen tarvitsee taakseen rahan lisäksi poliittista tahtoa ja johtajuutta, jotta päätöksiä saadaan aikaan.

Talvella ei ole tiedossa, että yksikään Vaasan kokoinen kaupunki tekisi vastaavaa selvitystä Suomessa. Vaasa saattaa olla siis ensimmäisenä asialla.

.Kaupunkijunan suunniteltiin kulkevan vuonna 2020 Vaskiluodosta lentoasemalle - ” Hieman harmittaa, ettei 14 vuotta sitten uskottu hulluihin ideoihin”.Raitiotien rakentamiseen varaudutaan yhä Vaasan kaavoissa

Wed, 7/6

Kirjaudu sisään

Wed, 7/6

Vaihtaisitko auton junakyytiin työmatkallasi? Moni asia puoltaa kaupunkijunan sopivuutta Vaasaan, mutta tärkein tekijä pitää selvittää

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin