Vaikka kielten opiskelu lukioissa vähenee, kiinnostaa japani pohjalaisopiskelijoita – "Kielen oppimiseksi tarvitaan kiinnostus maailmaan"

Kolmen pohjalaislukion pääosin eurooppalaisista kielistä koostuvasta valikoimasta hypähtää esiin yllättävä vaihtoehto: japani.

Sitä voi opiskella Seinäjoen ja Vaasan lyseon lukioiden ohella Alajärven lukiossa sekä sen järjestämänä etäopetuksena Vimpelin lukiossa. Seinäjoella kursseja on tarjolla kaksi, muualla kolme.

Kieli kuuluu lukioiden opetussuunnitelmaan, mutta ylioppilaskirjoituksia kielessä ei voi ainakaan vielä suorittaa. Samanlainen opetettava kieli lukioissa on kiina.

– Japanin kirjoituksista on ollut puhetta jo silloin kun olin itse lukiossa vuonna 2010, mutta ei ole vielä ainakaan tullut mahdolliseksi, Alajärvellä ja Vimpelissä kieltä opettava Emmi Seppälä toteaa.

Seppälän houkutteli kielen pariin yläasteella mangan ja animen eli japanilaisen sarjakuvan ja animaation kautta virinnyt kiinnostus Japanin kulttuuriin.

Lukioikäisenä hän meni maahan vaihtoon ja oppi kielen niin hyvin, että saavutti Japanin Suomen-suurlähetystön järjestämässä JLPT-kielikokeessa toiseksi korkeimman tason.

Valmistuttuaan ylioppilaaksi Seppälä veti japaninkursseja kansanopistossa ja huomasi pitävänsä opettamisesta.

– Sen takia lähdin yliopistoon opiskelemaan kieltenopettajaksi, joten sekin on ihan japanin ansiota, että olen nyt täällä.

. Kulttuuri ja kieli kiinnostavat Suurin osa lukiolaisista tuleekin kielen pariin juuri mangan ja animen innoittamana. Muita syitä ovat kiinnostus japanilaiseen kulttuuriin ja halu oppia jotain aivan erilaista kieltä.

Opettajat kertovat, että oppilaiden motivoituneisuus näkyy kursseilla jo osallistujamäärissä, jotka vaihtelevat lukiosta riippuen noin viidestätoista yli kolmeenkymmeneen.

Osa on saattanut myös opiskella japania itsekseen ja hallitsee jo jonkin verran perussanastoa.

– Vaikka kursseilla ei tarvitse kirjoitusmerkkejä opiskella, niin silti jotkut opiskelevat tosi hyvin ja käyttävät niitä kun kirjoittavat käsin. Sisäistä motivaatiota on tosi paljon, Emmi Seppälä iloitsee.

Sitä myös tarvitaan, sillä japani on yksi kaikkein vaikeimmista kielistä oppia.

– Japanin kirjoitussysteemi on äärettömän monimutkainen, Vaasan lyseon lukiossa opettava Päivi Marjeta toteaa.

Toinen vaikeus kielessä on sen tasollisuus: erilaisia puhuttelu- ja kohteliaisuusmuotoja on paljon. Yhtymäkohtia eurooppalaisiin kieliin ei juuri ole.

– Japani on jotain ihan toista. Sieltä ei löydy samaa logiikkaa, että se pitää heittää romukoppaan ja aloittaa ihan nollasta, Marjeta miettii.

. Tavoitteena toimeen tuleminen Joitain yhtäläisyyksiäkin japanin kielissä kuitenkin suomeen verrattuna on. Japanissa syntynyt ja kielen rinnakkain suomen kanssa oppinut Päivi Marjeta kertoo, että japani on suomalaisille usein ääntämyksen ja intonaation puolesta helppo oppia.

Tästä toimii todisteena hauska sattuma Marjetan omasta elämästä.

– Kerran olin suomalaisen ystäväni kanssa Kioton kaupungissa ja siinä puhua pulputettiin keskenämme suomeksi. Sitten vastaan tuli amerikkalainen herrasmies, joka kuunteli meitä vähän aikaa ja sanoi, että hänen täytyy nyt kysyä, kun hän ei ole koskaan kuullut, että ulkomaalaiset nuoret puhuvat noin sujuvaa japanin kieltä, Marjeta nauraa.

Japania, tai mitään muutakaan kieltä, ei voi koskaan täysin oppia. Marjeta kertoo, että hänen japania äidinkielenä opettanut tuttavansakin joutuu yhä tarkistamaan vaikeampia kirjoitusmerkkejä sanakirjasta kirjoittaessaan käsin.

– Jos on mielenkiintoa, niin kyllä siinä loppuiän varmaan saisi menemään.

Kielen täydellinen osaaminen ei edes tarvitse olla tavoitteena. Japaniin mennessä jo vähäisestäkin kielitaidosta on apua ja ilmapiiri on kannustava.

– Yritys on se tärkein, paljon annetaan virheitä anteeksi.

. Kielet jäävät jalkoihin Vaikka innostusta japanin kieleen näyttääkin riittävän, vähenee vieraiden kielten opiskelu lukioissa koko ajan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2017 teettämästä Suomen kielivarannon tilaa ja tasoa käsittelevästä Monikielisyys vahvuudeksi -selvityksestä käy ilmi, että yhä useampi opiskelee kielestä vain alkeet tai alle kuusi kurssia.

Samalla kielten ylioppilaskirjoituksiin osallistutaan yhä vähemmän.

– Lukio on vaativa ja on niin paljon mihin pitää panostaa, että ei vain riitä rahkeet vieraan kielen opiskeluun, koska kyllähän se vaatii töitä, Emmi Seppälä miettii.

Kielten opiskeluun ei motivoi myöskään se, että niiden hyvistäkin ylioppilasarvosanoista saa korkeakouluihin hakiessa pieniä pisteitä.

Vaikka hakisi lukemaan pääaineena ranskaa, pitkän ranskan laudaturista saa pisteitä 34, mutta pitkän matematiikan laudaturista 36,1.

Pisteytys on saanut kritiikkiä monilta tahoilta ja siihen ollaankin nyt miettimässä muutosta.

Aivan heti mitään ei silti ole tapahtumassa, sillä nykyiset todistusvalinnan perusteet ovat voimassa kevääseen 2025 asti.

. Työmahdollisuuksia turismissa ja taloudessa Kun nykyinen systeemi ei kannusta valitsemaan vieraita kieliä, mistä löytyvät syyt ja motivaatio niiden opiskeluun?

– Kielet on yksi valtavan iso pääoma, mikä ihmisellä voi olla, Päivi Marjeta toteaa.

Opettajat painottavat, että minkä tahansa kielen osaamisesta on hyötyä. Ne voivat myös tarjota elämässä tilaisuuksia, joita ei välttämättä etukäteen osaisi odottaa.

Emmi Seppälä kertoo esimerkkinä, kuinka hän oli vaihtonsa jälkeen huskysafarilla, jossa sattui olemaan samaan aikaan myös japanilaisia turisteja.

– Tulkkasin heille sen koko safarin ajan ja mua pyydettiin sen jälkeen heti sinne töihin.

Opettajat miettivät, että japanin kielen käyttömahdollisuudet voivatkin liittyä Suomessa tulevaisuudessa juuri liike-elämään ja turismiin.

Kiinnostusta toisen kulttuuria kohtaan on olemassa molemmin puolin. Siinä missä suomalaisia kiinnostaa Japani, niin myös japanilaisia kiinnostaa Suomi: muumit ja Lappi revontulineen ja joulupukkeineen.

– Suomi on eksoottinen maa japanilaisille, heille se on maailman toinen laita. Ihmiset haluavat käydä siellä kerran elämässä, japanin kieltä ja kulttuuria Seinäjoen lukiossa osa-aikaisesti opettava Ken Wakaume kertoo.

Suomessa japanilaisia kiinnostaa myös koulutusjärjestelmä. Sen innoittamana Tokiosta kotoisin oleva Wakaumekin itsekin päätyi aikoinaan opiskelemaan Ouluun luokanopettajaksi.

. Kieli ja kulttuuri erottamattomia Uuden kielen aloittamiseen voi motivoida myös sen tiedostaminen, ettei opiskelu koskaan ole vain kieliopin pänttäämistä, vaan myös uuteen kulttuurin sukeltamista.

– Kieleen sisälle pääseminen on oikeastaan ainut mahdollisuus tutustua syvällisemmin kulttuuriin, Päivi Marjeta huomauttaa.

Kielten ja kulttuurien opiskelu tutustuttaa erilaisiin maailmankatsomuksiin ja antaa kykyjä ymmärtää miten ja miksi ihmiset näkevät asiat eri tavalla.

– Se on tärkeää, koska tulevaisuudessa meidän odotetaan yhä enemmän ja enemmän ymmärtävän erilaisista taustoista tulevia ihmisiä, Ken Wakaume toteaa.

Motivaatio kielten oppimiseen lähteekin kirjainten sijasta juuri mielenkiinnosta toisiin ihmisiin ja tapoihin elää.

– Pitäisi saada herätettyä kiinnostus maailmaa, vieraita maita kohtaan, että syttyisi kiinnostus siihen kieleenkin, Päivi Marjeta miettii,

– Ne ovat pari. Ei kielellä tee mitään, jos siitä maasta ei ole kiinnostunut ja toisin päin.

Kirjaudu sisään

Vaikka kielten opiskelu lukioissa vähenee, kiinnostaa japani pohjalaisopiskelijoita – "Kielen oppimiseksi tarvitaan kiinnostus maailmaan"

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje