Valion Annikka Hurme: Tulevaisuuden ruuantuotanto on yhdistelmä uutta ja vanhaa

– Jokainen valtio haluaa turvata oman ruokahuoltonsa, mutta meidän tulisi pystyä tarkastelemaan myös globaalia ruokaturvaa. Sitä, miten tulevaisuudessa ruokitaan kaikki maailman ihmiset, sanoo Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme .

. Hurmeen mukaan planetaarinen ruokavalio olisi hyvä osa järjestelmää, sillä siinä huomioidaan alueelliset erot ja ruokakulttuurit.

– Siellä, missä voidaan tuottaa maitoa, maito kuuluisi ruokavalioon, mutta siellä missä ei voi tuottaa, d-vitamiini ja muut ravintoaineet korvattaisiin muilla ruoka-aineilla. Eli katsottaisiin, missä pystytään tuottamaan tietynlaista ruokaa, ja se tuotettaisiin siellä.

Globaalia ruokaturvaa tarkastellessa tulee huomioida myös ilmastonmuutos.

– Kun Euroopassa keskustellaan lihapitoisen ruokavalion ilmastovaikutuksista ja vähennetään eläintuotantoa, samaan aikaan Brasiliassa eläintuotantoa lisätään ja hakataan sademetsää peltojen tieltä. Tähän tulisi löytää tasapaino.

. Ruokaa teknologisin keinoin Hurmeen mukaan pohjoismainen ruokaketju on edelläkävijä monellakin tavalla tarkasteltuna.

– Ruoka on puhdasta, alkutuotannossa on saavutettu hiilineutraaliustavoitteita ja tuotekehitystyötä tehdään valtavasti. Tämän vuoksi uskon, että tulevaisuuden ruoantuotanto on yhdistelmä vanhaa ja uutta. Ehkä tulevaisuudessa osa ruuasta tulee solumaatalouden kautta tai jotain muuta, vielä tuntematonta teknologiaa hyödyntäen.

Uudet keksinnöt vievät kuitenkin aikaa.

– Vanhoista ratkaisuista ei voi luopua ennen kuin on uusia valmiina. Omavaraisuudesta tulee huolehtia jatkossakin, Hurme painottaa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan aloitti keskustelun siitä, mitä on huoltovarmuus ja omavaraisuus sekä millainen on tulevaisuuden ruokaturva.

– Pohjoismainen elintarvikesektori on iskukykyinen, sillä omavaraisuuden taso on korkea. Siitä huolimatta sota Ukrainassa toi nälänhädän meitäkin lähemmäs. Omavaraisuusdesta ei ole puhuttu vuosikymmeniin, sillä se on ollut itsestäänselvyys. On hyvä, että sitä keskustelua on taas alettu käymään.

Omavaraisuuden haasteena on se, että kotimaisesta ruuasta pitäisi maksaa enemmän, että alkutuotanto selviäisi, mutta vastaan tulee kuluttajien ostovoima.

– Tämä on molemmilta puolilta hankala tilanne.

. Seinäjoelta vientiin Venäjän tänä vuonna aloittama hyökkäyssota Ukrainassa ei ole vaikuttanut Valion markkinoihin suuresti, sillä maitotuotteiden vienti Suomesta Venäjälle loppui jo vuoden 2014 Venäjä-pakotteiden myötä.

– Tänä keväänä, kun Valio luopui kokonaan Venäjän toiminnoista, pudotus oli paljon pienempi kuin vuonna 2014, sillä nyt meillä oli Venäjällä vain paikallista tuotantoa. Olemme löytäneet uusia markkinoita esimerkiksi Aasiasta, USA:sta ja Ruotsista.

Valio vie elintarvikkeita tällä hetkellä noin 60 maahan. Seinäjoenkin tehtaalta lähtee paljon tuotteita vientiin. Valion voi valmistetaan Seinäjoella, ja sitä viedään paljon etenkin Ranskaan.

– Myös Seinäjoella tuotettua maitojauhetta menee paljon esimerkiksi lastenruokien pohjaksi maailmalle. Suomalaisen maidon puhtautta arvostetaan, Hurme sanoo.

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Valion Annikka Hurme: Tulevaisuuden ruuantuotanto on yhdistelmä uutta ja vanhaa

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Valion Annikka Hurme: Tulevaisuuden ruuantuotanto on yhdistelmä uutta ja vanhaa

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje