Valtavat naurulokkiparvet terrorisoivat evijärveläisten rauhaa – Ely-keskus ei anna lupaa ampumiselle: "Näitä konsteja kannattaa kokeilla"

– Laiturimme on ihan ällöttävä. Emme saa mennä sinne ilman kenkiä, tuumaa evijärveläinen kuusivuotias Minttu Laukkonen kotonaan Honkiniemessä.

. Hän näyttää kahdeksanvuotiaan veljensä Eemeli Laukkosen kanssa, missä kunnossa perheen laituri on. Naurulokkien ulostetta on joka puolella.

– Lintujen ei tarvitsisi olla laiturillamme, pysyisivät tuossa saaressa. Sitten olisi kivempaa onkia ja uida, lapset toteavat.

Heidän kommenttinsa kertovat siitä, kuinka osa evijärveläisistä ajattelee naurulokeista: niitä ei haluta suuria määriä omille nurkille.

Naurulokkeja pesii Kniivilänlahdella tuhansia. Vuonna 2019 pariskuntia arvioitiin olleen noin 3 600. Poikasten kanssa luku nousi noin 15 000:een.

Lasten isä Petteri Laukkonen arvelee, että Lehtisaareen kokoontuu yöpuulle jopa tuhat naurulokkia.

– Eihän siellä kasva kohta enää mitään, jos maan pinta täyttyy ulosteella. Meidän laiturillamme on usein sata naurulokkia. Ongelmalle pitäisi saada jokin ratkaisu, etteivät linnut levittäytyisi yhä isommalle alueelle.

. Myös Hannu Vesala on huolissaan tilanteesta. Hän asuu siellä, missä rauhoitetut naurulokit oleilevat.

– Kesät ovat jatkuvaa mekastusta. Linnut sotkevat tässä kirkonkin lähellä ulosteillaan rakennuksia, autoja, laitureita ja uimapaikkoja. Jotkut eivät nuku öitään kunnolla, elleivät käytä korvatulppia. Meillekin voi lehahtaa yöllä sata lokkia pihaan huutamaan, ja katto sen näköinen aamulla, että sielläkin on oltu.

. Linnut saapuvat lahdelle huhtikuun lopulla, kun jäät alkavat sulaa.

– Möykkäämistä ja paikkojen likaamista kestää heinäkuun loppupuolelle. Sitten ne lähtevät etelään päin, Vesala sanoo.

Hänen asuinalueensa molemmin puolin on hyvää lintualuetta.

– Tämä on linnuille luonteva ylilentoreitti. Siivekkäitä on mukava seurata, mutta tämä yksi laji on varsinainen riesa. Kyllä tänne naurulokkeja sopii, kunhan määrät pysyvät aisoissa.

. Hakemus ei täyttänyt poikkeusluvan ehtoja Talvella 2021 Evijärven kylän maa- ja vesialueiden osakaskunta koki tilanteen niin toivottomaksi, että se haki Varsinais-Suomen ely-keskukselta poikkeuslupaa vähentää naurulokkien määrää Kniivilänlahdella, erityisesti Nälkälahdella ja Puntosenniemellä.

Lupaa haluttiin kolmeksi vuodeksi häirintään 1.4.–31.5. ja 500 naurulokin ampumiseen 1.4.–31.7. Tavoitteena oli kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaaminen ja vesistölle koituvan vakavan vahingon estäminen.

– Perusteina olivat lintujen yötä päivää kestävä meteli ja ulosteongelmat. Linnuista katsottiin koituvan haittaa asukkaille ja matkailijoille. Lähellä sijaitsee yleinen uimaranta ja leirintäalue, sanoo osakaskunnan yhteyshenkilö Vesala.

. Hakemuksessa kerrottiin, että ulosteet aiheuttavat lahdella merkittävää ravinnekuormitusta.

– Kniivilänlahti on eristetty muusta järvestä sillalla ja siihen liittyvillä pitkillä maapenkereillä, ja vesi vaihtuu huonosti. Vesikasvillisuutta on paljon pesimäalueella, Vesala jatkaa.

Osakaskunnan mukaan poikkeuslupaa haettiin naurulokkien pesinnän häiritsemiselle ja lintujen tappamiselle, koska lailliset toimet eivät tehonneet.

– Väki on vienyt rannalleen pelättimiä ja petolintuleijoja ja hätistänyt lintuja kolistelemalla puukapuloilla.

. Ely-keskus ei myöntänyt poikkeuslupaa. Se perusteli päätöstään lyhyesti sanottuna sillä, ettei hakemus täytä lintudirektiivin mukaisia poikkeusluvan myöntämisen ehtoja. Päätöksessä todetaan, ettei tapauksessa ole mahdollista poiketa luonnonsuojelulaista eikä direktiivin määräyksistä.

– Melu ja viihtyvyyshaitta voivat ovat todellisia, emme vähättele niitä, mutta direktiivin poikkeamisedellytykset ovat tiukkoja. Ne eivät tunne esimerkiksi asukkaiden viihtyvyyttä. Hakemuksessa olisi pitänyt selvittää, että lokeista aiheutuu toteen näytettyä terveyshaittaa tai siihen on todellinen riski, kertoo ylitarkastaja Tapio Aalto .

. Hävittäminen on aina viimeinen vaihtoehto Kuinka usein ely-keskukseen tulee vastaavia poikkeuslupahakemuksia?

– Hoidamme koko Suomen rauhoitettuihin lintuihin liittyvät hakemukset, ja saamme niitä joka vuosi. Kesäisin niitä saapuu erityisesti katoilla pesivistä kalalokeista ja -tiiroista.

Aallon mukaan aikuisten lintujen, poikasten ja munien hävittäminen on aina viimeinen vaihtoehto.

– Päätökseemme liittyy se seikka, onko olemassa muuta keinoa, yleensä aina on. Pesimäaikaisessa ampumisessa on se ongelma, että se voi häiritä muidenkin lajien pesintää. Tappamiseenkin on myönnetty lupia, mutta silloin on kyse esimerkiksi siitä, että elintarviketehtaaseen eksyneet linnut voivat aiheuttaa hygieniariskin eikä lintuja saada elävinä kiinni. Lentokentille on annettu ampumislupa lentoturvallisuuden vuoksi.

. Häirintälupia ja pesienpoistolupia myönnetään joskus, kuten jokin aika sitten Jyväskylän ratapihaan. Päätöksestä on kuitenkin valittanut jopa viranomainen.

Aikooko osakaskunta valittaa päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen tai hakea uutta lupaa täydennetyin tiedoin?

– Harkitsemme uuden hakemuksen tekemistä, koska ongelma on todellinen, Vesala sanoo.

. Lankaa keppien nokkaan Suomen ympäristökeskuksen erikoissuunnittelijan Markku Mikkola-Roosin mukaan naurulokit saavat nykyään erityistä huomiota kahdesta syystä.

– Naurulokkien kanta vähentyi Suomessa 40 vuodessa 30 prosenttia. 12 viime vuotta kanta on pysynyt vakaana, mutta sitä halutaan kasvattaa. Vaarantuneiden vesilintulajienkin kantoja pyritään saamaan kasvuun ja lokkiyhdyskuntien suojiin, Mikkola-Roos selostaa.

Lapualainen lintuharrastaja Seppo Ojala Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry:stä lisää sen, että lokeista on hyötyä myös yleisille lajeille, kuten sorsalinnuille.

– Lokit ajavat yhteiseltä pesimäalueeltaan pois uhkatekijät, kuten varislinnut ja petolinnut. Supi ja kettukaan eivät halua mennä sinne hyökkäyksen kohteeksi, koska niille ei löydy sieltä suojautumispaikkaa.

. Auttaisiko naurulokkien ampuminen evijärveläisten kokemaan ikävään tilanteeseen?

– On ymmärrettävää, että suuret lokkimäärät lähellä asutusta voivat häiritä, mutta ampuminen ei auttaisi, koska sillä ei saavutettaisi mitään pysyvää, Mikkola-Roos kommentoi.

Ojala jatkaa siitä, että ravinnon sijainti ja pesintäympäristö määrittelevät, missä linnut pesivät, ja näitä kahta asiaa ei voi ottaa linnuilta pois.

– Onhan se kärsimystä niille ihmisille, jotka eivät pidä metelistä ja joiden reviirille tulee liikaa lintuja. Torjuntakeinoja haetaan usein perinteisistä menetelmistä eli ampumisesta ja pesän tuhoamisesta. Muunkinlaista tapaa on, mutta se aiheuttaa hiukan vaivaa.

. Hän vinkkaa, että lokit viihtyvät tähystyspaikoillaan eli laitureilla ja talojen katolla.

– Laiturin reunoille sekä katon harjalle ja reunoille voi laittaa lankaa tai siimaa keppien varaan 10–20 sentin korkeuteen. Se tepsii ainakin omalla ja sukulaisteni laiturilla. Langan ansiosta lokki ei pääse reunoille ulostamaan. Laiturin ja katon keskelle ei tarvitse laittaa mitään.

Mikkola-Roos lisää sen, että ravintolatkin voivat käyttää terassillaan siimalankoja estämään lokkien ja naakkojen pääsyä.

Ojalan mielestä pelotekonsti, kuten tekokäärme, ei välttämättä toimi.

– Linnut äkkäävät pian, että se on vain "muumio". Harmaalokki voi napata sen saaliiksikin.

Mikkola-Roos kertoo, että veneissä kannattaa käyttää sinistä suojapressua maissa ja laiturissa, koska linnut kaihtavat sitä.

Voisiko laiturille ajatella siis sinistä mattoa tai sinisiä maaliraitoja?

– Voihan sitä kokeilla, mutta toimivuutta ei ole testattu

. Kniivilänlahdella asuva Juhani Norrkniivilä on keksinyt oman kikan.

– Marjapensaitakin suojataan verkoilla, joten laitoin laiturini ylle vanhoja kalaverkkoja. Lokkeja ei ole näkynyt sen jälkeen.

Mikkola-Roos kommentoi, että verkkoa saa käyttää, kunhan huolehtii siitä, että verkko on sellainen, ettei siihen tartu lintuja.

Hän lisää sen, että kaupungeissa käytetään tietynlaisia rakenteita lintujen kattopesintöjen estämiseksi.

. Tapio Aallon mielestä Evijärvellä kannattaa selvittää laajemmin, millaisia keinoja ongelman ratkaisemiseksi on. Tarvittaessa mahdollisuuksista voi kysyä ely-keskuksesta.

– On esimerkiksi äänikarkottimia, joiden teho ei synny melusta, vaan ne soittavat lajin varoitusääniä. Evijärveläisten hakemuspäätöksessä mainitsimme sen, että uimapaikkojen yhä aktiivisempi siivoaminen voi olla avuksi. Se on myös lähtökohtana lupakäsittelyssä. Ruoppaaminen eli pesimäalueen pois kaivaminen edellyttää myös poikkeuslupaa.

. Kalajoella on verkotettu varjotaloja Yksi mahdollisuus on se, että lokit ovat tulleet Evijärvelle Teerijärvellä sijaitsevalta järveltä, siellä oli aikoinaan naurulokkiongelma.

Mikkola-Roosin mukaan isot lokkiyhdyskunnat voivat perustua pesimäalueen lähellä olevaan suureen ravintolähteeseen, kuten kalankasvattamoon tai turkistarhaan. Ennen vanhaan tärkeän ruokailupaikan tarjosivat kaatopaikat.

– Lokit tulevat tarhoille ruuan perässä. Lokkikantaan vaikuttavat varmaan muutkin asiat. Turkistarhat ovat kuitenkin vähentyneet paljon, joten olisi mielenkiintoista tietää, näkyykö se lokkien määrässä, sanoo Pohjois-Suomen turkiseläinten kasvattajat ry:n puheenjohtaja Esa Rantakangas Lappajärveltä.

. Hän kertoo, että Suomessa tarhoilla on käytetty lintujen karhaamiseen kaasutykkiä ja laseria. Keski-Pohjanmaalla, lähinnä Kalajoella, on tehty varjotaloihin verkotuksia viranomaisten vaatimuksesta.

– Turkisjärjestön ja ympäristöviranomaisten kannattaisi kerätä tarhaajilta kokemuksia lokkien onnistuneesta torjunnasta eri menetelmin. Verkkojen asentaminen olisi työläs ja kallis homma tarhaajille. Verkotuksen pitäisi olla ainakin sellainen, että se mahdollistaisi lannanajon, eli verkkoja ei tarvitsi välillä ottaa pois.

Fri, 8/12

Kirjaudu sisään

Fri, 8/12

Valtavat naurulokkiparvet terrorisoivat evijärveläisten rauhaa – Ely-keskus ei anna lupaa ampumiselle: "Näitä konsteja kannattaa kokeilla"

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin