<p>Valtakunnanpolitiikan jättävä eduskunnan puhemies <strong>Matti Vanhanen</strong> (kesk.) sanoo, että hänelle jää varmasti halu lausua mielipiteitä vielä monesta asiasta. Ajan ja paikan hän saa jatkossa valita itse ja näin aikoo myös tehdä.</p>.<p>– Sanottavaa on ennen muuta ympäristökysymyksiin liittyen, vihreän siirtymän puolesta, fossiilisesta energiasta pois. Meidän ei todellakaan kannata suosia venäläistä öljyä, kivihiiltä tai maakaasua. Olkoon se yksi tämän sodan seurauksista, irti fossiilisista polttoaineista, Vanhanen toteaa.</p><p>Hän sanoo ajaneensa ympäristöystävällisyyttä jo kauan ja on tyytyväinen siihen, että edistystä on tapahtunut.</p><p>– Muutos suosii kotimaista energiaa.</p>.<p>Vanhaselta on kysytty kiinnostusta ryhtyä presidenttiehdokkaaksi, mutta päätös vetäytyä pitää.</p><p>– Olen ollut kaksi kertaa paremmissa voimissa ehdokkaana, se on koettu jo. En halua edes ajatella kuutta vuotta eteenpäin.</p>.<h2>Venäjä alkoi horjuttaa kuvaa jo ennen hyökkäystä</h2>.<p>Vanhanen vieraili perjantaina Etelä-Pohjanmaalla, kun Venäjän vuosi sitten aloittamasta suurhyökkäyksestä Ukrainaan tuli kuluneeksi tasan vuosi. Hyökkäys horjutti hetkellisesti Vanhasen uskoa siihen, että kansainväliset sopimukset toisivat ennustettavuutta maailmanpolitiikkaan. Muun maailman yhtenäisyys toisaalta osoitti, että pelisääntöjen rikkoja ei saa ymmärrystä.</p>.<p>Vanhanen muistuttaa, että Venäjä oli alkanut horjuttaa vanhaa järjestystä jo ennen suurhyökkäystä. Hän uskoo, että jo sen takia Suomen olisi tullut ennen pitkää arvioida uudelleen turvallisuuspoliittisia valintojaan.</p><p>Vanhanen oli tuore kansanedustaja, kun Neuvostoliitossa kovan linjan kannattajat yrittivät vallankaappausta elokuussa 1991.</p><p>– Olin silloin ympäristövaliokunnan kanssa Venäjällä. Me kyllä arvasimme, että tämä vallankaappaus ei tule onnistumaan. Tunsimme johtajia ja se joukko ei vakuuttanut. Onneksi Venäjän kansalaiset pystyivät ja uskalsivat nousta vallankaappaajia vastaan.</p>.<p>Vanhanen sanoo, että kokemus auttaa suhteuttamaan asioita ja toisaalta tajuamaan, milloin on menty kaikkien rajojen yli.</p><p>– Aika paljon käydään jälkikritiikkiä siitä, eikö vuoden 2014 Krimin valtausta otettu tosissaan. Niin Suomessa kuin Euroopassa koetettiin ylläpitää edes jonkinasteista vuoropuhelua. Venäjä ei tähän vastannut.</p>.<h2>Trumpin perintö leimaa keskustelua</h2>.<p>Vanhanen sanoo, että korona ja Venäjän hyökkäys yhdistivät eduskuntaa hetkellisesti.</p>.<p>– Mutta sen jälkeen kumpaankin liittyi seurausilmiöitä, esimerkiksi ravintoloiden kohtalo ja energianhintojen nousu. Näitä koskevissa kysymyksissä keskustelu on kärjistynyt. Yhteisymmärrys ei ole riittänyt laaja-alaiseen syy-seuraus-suhteiden tunnustamiseen.</p><p>Eduskunnassa nousi kohu, kun Valta Kuuluu Kansalle -puolueen <strong>Ano Turtiainen</strong> puhui Ukrainan sodasta Venäjän esittämiä valheita toistellen. Vanhanen antoi Turtiaisen puhua.</p><p>– En keskeyttänyt hänen puheenvuoroaan. Edustajilla saa olla mielipiteitä, myös kansainvälisestä politiikasta. Suomessa on eri tavoilla ajattelevia ihmisiä, mutta enemmistön velvollisuus on tehdä päätöksiä.</p>.<p>Vanhanen antoi tarkoituksella Turtiaisen puheenvuoroon yhden vastauspuheenvuoron, eduskunnan kokeneimmalle kansanedustajalle, kokoomuksen <strong>Ben Zyskowiczille</strong>.</p><p>– Arvasin puheenvuoron sisällön, mutta halusin, että tuoreeltaan tulee muun eduskunnan vastaus Turtiaisen puheenvuoroon. Sekin kuuluu demokratiaan.</p><p>Vanhanen kokee, että poliittisessa kulttuurissa merkittävin muutos on tullut Yhdysvaltain entisen presidentin <strong>Donald Trumpin</strong> toimintavasta.</p>.<p>– Aika lailla rajoittamaton populismi leimaa keskustelua. Se on vetänyt vasenta laitaa vasemmalle ja oikeistoa oikealle, enää keskustan ympärillä ei ole voimia. Aika näyttää minkälaisen tarpeen kansalaiset näkevät poliittiselle keskustalle, joka on rakentanut koalitioita.</p>