Vastaako valtuutettujen määrä kunnan kokoa? Katso kotipaikkasi tilanne

Yli 12 000 asukkaan Kauhajoki sai Etelä-Pohjanmaalla vain kaksi aluevaltuutettua, kun Pohjanmaalla hieman yli 8000 asukkaan Närpiöstä aluevaltuustoon nousee viisi valtuutettua.

. Pohjalaisalueiden kunnissa äänestettiin ahkerasti, ja moni pieni kunta sai jopa odotettua enemmän uusia aluevaltuutettuja.

Tavoitteena on kenties ollut saada oman alueen ehdokas läpi uuteen aluevaltuustoon pitämään huolta siitä, että kunnan sote- ja pelastuspalvelut pysyvät kunnossa.

. Ilkka-Pohjalainen katsoi, kuinka paljon pohjalaiskunnista pitäisi tulla valtuutettuja, jos se suhteutetaan asukaslukuun. Eli kuinka moni 59 aluevaltuustopaikasta menisi laskennallisesti millekin kunnalle, jos ne jaettaisiin kuntien koon mukaan.

. Aluevaaleissa ei ole määritetty sitä, kuinka monta ehdokasta mistäkin kunnasta tulee. Esimerkiksi sote-palveluiden pysyminen oman kunnan alueella on kuitenkin ollut vahvasti mukana vaalikeskustelussa.

. Todellisuudessa asiaan tietysti vaikuttaa myös kunnan alueelta tulevien ehdokkaiden määrä, mutta myös äänestäjien käyttäytyminen. Omaa ehdokasta ei aluevaaleissa tarvinnut valita kotikunnasta vaan hyvinvointialueelta.

. Kauhajoelle vain kaksi paikkaa, Lapualle seitsemän Etelä-Pohjanmaalla kokoaan selkeästi vähemmän valtuutettuja sai Kauhajoki.

Yli 12 000 asukkaan Kauhajoelle olisi laskennallisesti kuulunut neljä valtuustopaikkaa, mutta niitä saatiin vain kaksi. Vain hieman isompi Lapua taas sai kuusi valtuutettua, mikä on yli puolitoista valtuutettua enemmän kuin asukasluvun perusteella.

. Samalla tavalla Seinäjoki sai liki kolme paikkaa vähemmän, kuin maakunnan keskuksen koon perusteella voisi ajatella, 17 paikkaa noin 20 sijaan.

Kauhava taas nappasi seitsemän valtuutettua, laskennallisen 4,7 sijaan.

.Heidät valittiin historian ensimmäiseen aluevaltuustoon Etelä-Pohjanmaalla – katso kuntien tulokset . Närpiöstä ja Pedersörestä viisi valtuutettua Pohjanmaalla erot ovat maltillisemmat, mutta myös siellä maakuntakeskus jäi vähemmälle paikkamäärälle kuin asukasluvun perusteella olisi voinut ajatella.

Asukasluvun perusteella Vaasaan menisi 22,5 valtuustopaikkaa, mutta sunnuntain vaalin jälkeen niitä irtosi yhteensä 20.

Myös mustasaarelaisia valtuutettuja tuli vähemmän kuin kunnan koko antaisi olettaa.

. Isojen kuntien sijaan valtuutettuja tuli Pedersörestä, Närpiöstä ja Luodosta.

.Heidät valittiin historian ensimmäiseen aluevaltuustoon Pohjanmaalla – katso kuntien tulokset. Pitääkö joka kunnasta olla aluevaltuutettu? Mutta onko sillä merkitystä, mistä kunnista aluevaltuutetut ovat?

Tutkijatohtori Juha Ylisalo Turun yliopistosta näkee, että edustajia olisi hyvä olla erityyppisistä ympäristöistä.

– Että kaikki eivät ole keskuskaupungista, Ylisalo sanoo.

. Toisaalta aluevaltuusto päättää koko hyvinvointialueen sote- ja pelastustoimen asioista.

– Kyllä se vaatii alueellista näkökulmaa, vaikka olisi Alavudelta kotoisin.

Ylisalon mukaan jää nähtäväksi, miten aluevaltuustojen dynamiikka kehittyy, ja miten paljon paikkakuntakohtaiset asiat painottuvat.

– Kovin vaikeaa on vielä sanoa, kuinka paljon sillä on lopulta merkitystä, onko kunnassa paljon aluevaltuutettuja.

. Sen sijaan äänestäjien näkökulmasta Ylisalo ymmärtää, että äänestyslappuun kirjataan herkästi oman kunnan edustajan nimi.

– Kiinnitytään siihen tuttuun, eli omaan kuntaan, Ylisalo muotoilee.

. Vastaava näkyy Ylisalon mukaan kuntaliitoksissa ja kuntavaaleissa.

Peräseinäjoelta kotoisin oleva Ylisalo kuvaa, että liitoskunnista äänestetään herkästi oman alueen edustajaa pitämään eräällä tavalla asuinseudun puolia valtuustossa.

– Kyllä se Peräseinäjoellakin näkyy.

. Tutkija: RKP on periaatteessa kaikkivaltias Kun aluevaalien ääniä verrataan viime kesän kuntavaaleihin ja vuoden 2019 eduskuntavaaleihin, ei pohjalaiskuntien äänissä ole isoja muutoksia.

Etenkin Pohjanmaalla, jossa RKP nousi valtuuston enemmistöpuolueeksi, äänet jakautuvat pitkälti samoin kuin edeltävissä vaaleissa.

Kaskisissa ääniä tuli aiempaa enemmän kokoomukselle, ja Korsnäsissä sekä Maalahdessa SDP menetti ääniään RKP:lle, mutta muutoin erot pysyivät maltillisina.

– RKP on ollut aina vahva tekijä Pohjanmaalla, Ylisalo sanoo.

. Ylisalon mukaan RKP on periaatteessa Pohjanmaan hyvinvointialueen kaikkivaltias.

– Mutta voi tietysti käydä niinkin, että jakolinjat muodostuvat puolueen sisällä. Riippuu myös päätöksenteon tavoista, kuinka keskustelevaa ja avointa valtuutettujen tekeminen on.

. Etelä-Pohjanmaalla aluevaltuuston puoluejako on tasaisempi.

Ylisalo muistuttaa, että keskustalla on historiallisesti vahva asema maakunnassa, mutta myös muilla puolueilla on kannatusta.

. Etelä-Pohjanmaalla etenkin perussuomalaiset saivat useassa kunnassa aiempia vaaleja vähemmän ääniä, ja keskusta taas enemmän.

. Kauhajoella äänten keskittyminen keskustalle näkyy selkeästi. Siellä keskustan kannatus oli liki 50 prosenttia, mutta se toi vain yhden puolueen ehdokkaan.

– Tämä on se meidän vaalijärjestelmän ominaisuus, että äänestäjä ei voi tietää, kenelle hänen äänensä lopulta menee.

Hän viittaa Suomessa käytettävään suhteelliseen vaalitapaan. Ääni menee ehdokkaan lisäksi puolueelle.

. Suhteellisessa vaalitavassa jokainen puolue (tai muu ryhmittymä) saa sen määrän edustajia kuin mitä sen vaaleissa saama äänimäärä on suhteessa muihin ryhmittymiin.

Korjattu 26.1. klo 10.40 Grafiikassa oli tekninen virhe, minkä vuoksi luvut korjattu.

Tue, 7/5

Kirjaudu sisään

Tue, 7/5

Vastaako valtuutettujen määrä kunnan kokoa? Katso kotipaikkasi tilanne

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin