Vetytalous vaatii reippaasti lisää tuulivoimaa – Pohjalaisille avautumassa hyviä näkymiä

Tulevaisuudessa vety nousee avainasemaan maailman energiataloudessa, kun fossiilisista polttoaineista hankkiudutaan kiihtyvään tahtiin eroon. Suomessa vedyn tuotannossa otetaan vasta ensimmäisiä askelia, mutta jo kuluvan vuosikymmenen aikana tilanne on muuttumassa oleellisesti. Ainakin sen pitäisi, jos halutaan pysyä kehityksen kelkassa mukana.

Vetytaloudesta puhuttiin keskiviikkona Wasa Future Festival -tapahtumassa, joka kerää eli alojen asiantuntijoita tällä viikolla Bock's Corneriin. Vetytalouden alueellisista näkymistä alusti Mustasaarelaisen Alcea Oy:n johtaja Kjell-Owe Ahlskog.

Vetykaasua käyttää tänä päivänä etenkin prosessiteollisuus. Tulevaisuudessa myös liikenteen merkitys vedyn kuluttajana kasvaa.

Vedyn valmistamiseen tarvitaan suuria määriä sähköä, jonka tuotannossa syntyy hiilidioksidipäästöjä. Niin sanotun vihreän vedyn osuus on vielä hyvin pieni.

– Tarvitaan siis suuria investointeja uusiutuvan sähkön tuotantoon, Ahlskog kertoi.

Poliittista tahtoa ja rahaa on. Euroopan unionin strategiana on, että vedystä tulee Euroopan hiilineutraalin tulevaisuuden kulmakivi. EU:n laskelmien mukaan vuoteen 2030 mennessä tarvitaan 320 miljardin euron investoinnit, jotta vedyllä tuotetun energian osuus saadaan kasvamaan nykyisestä 60 megawatista tavoitteena olevaan 40 gigawattiin.

. Vetytalouden työpaikoista ja rahavirroista voivat myös pohjalaismaakunnat päästä hyötymään. Ahlskogin mukaan alueelle ei kuitenkaan tarvitse perustaa vedyn tuotantolaitoksia, sillä suuri osa liiketoiminnasta syntyy tuotantoa tukeviin toimintoihin.

Työpaikkoja syntyy vihreän sähkön tuotantoon, laitteistojen valmistukseen sekä infrastruktuurin, palvelujen, tutkimuksen ja koulutuksen järjestämiseen.

– Alueella toimii jo useita yrityksiä, jotka voivat tarjota näitä palveluja, Ahlskog sanoi.

Hänen mukaansa vetytaloutta ei pidä nähdä esimerkiksi akkuteollisuuden kilpailijana. Kaikki vahvistavat toisiaan kokonaisuudessa ja yhteistyötä yritysten välillä tarvitaan.

– Nyt tarvitaan edunvalvontaa ja lobbausta, että alueelle saadaan pilottihankkeita, Ahlskog sanoi.

. Suomesta halvan vihersähkön suurvalta Harjavallassa rakennetaan paraikaa Suomen ensimmäistä teollisen mittakaavan vihreän vedyn tuotantolaitosta. P2X Solutions Oy:n perustajaosakas Herkko Plit näkee vetytaloudessa suuria mahdollisuuksia Suomessa.

– Vedyllä tulee olemaan erittäin suuri rooli, mutta Suomessa ei kukaan vielä ole vetymarkkinoilla. Siksi päätimme kaksi vuotta sitten aloittaa tämän start up -hankkeen, joka on edennyt todella nopeasti, hän kertoi.

Plit esitti arvion, jonka mukaan maailman vetymarkkinan arvo on vuonna 2030 huikeat kymmenentuhatta miljardia euroa. Se tarkoittaa noin neljäsosaa koko maailman energiamarkkinasta.

. Tuulivoiman ja vedyn avioliitto on väistämätön. Herkko Plit . Jotta visio voi toteutua, tarvitaan valtavasti edullisesti tuotettua uusiutuvaa sähköä. Plitin mukaan Suomi ja Ruotsi voivat tulevaisuudessa olla merkittäviä halvan vihersähkön tuottajia Euroopassa. Avainsana on maatuulivoima.

– Pitäisi aloittaa valtavasti uusia tuulivoimahankkeita. Suomessa ja Ruotsissa on vielä runsaasti tilaa rakentaa maalle, kun muualla Euroopassa on ahdasta, Plit sanoi.

Suomessa tuulivoimalla tuotetaan nyt noin 3 gigawattia. Plitin mukaan tuulienergiaa pitäisi pystyä tuottamaan ainakin kymmenkertainen määrä.

– Sillä olisi tuntuva vaikutus sähkön hintaan. Esimerkiksi Olkiluoto 3 tuottaa 1,2 gigaa, ja sekin jo näkyy hinnoissa Suomen markkinoilla.

Tuulella tuotettua sähköä syntyy vain tuulisella säällä. Siksi tarvitaan myös energian varastointia vetykaasun muodossa.

– Tuulivoiman ja vedyn avioliitto on väistämätön, Plit sanoo.

Kirjaudu sisään

Vetytalous vaatii reippaasti lisää tuulivoimaa – Pohjalaisille avautumassa hyviä näkymiä

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje