Tunnelma on Vimpelin nuorisotalolla järkyttynyt. Maanantai-illalla tulipalo on tuhonnut liikuntahallin. Palo on ravisuttanut pientä urheilukuntaa.
Mika Korpela lähti maanantaina heti tulipalon huomattuaan ajamaan kohti savupilveä. Kun palon kohde selvisi, oli tunne epäuskoinen.
– Oikein hätkähdin, että miten tämä voi olla mahdollista, Korpela kertoo.
Tiistaina hän on tullut nuorisotalolle kunnan, Punaisen ristin sekä kirkon järjestämään kriisiaputapahtumaan.
Korpela ei itse koe, että hän on avun tarpeessa. Hän halusi tulla antamaan tukea muille ja kuulemaan ajatuksia tapahtuneesta.
Nuorisotalolla ovat paikalla myös Kiia Kangasaho, 20, Nea Rannanpää, 19, ja Minttu Isoranta, 21. Kaikille kolmelle urheilijalle liikuntahalli on ollut koko elämän tärkeä paikka.
– Liikuntahalli on ollut meille kuin toinen koti, Rannanpää sanoo.
Rannanpää ja Isoranta olivat hallilla treenaamassa vain muutama tunti ennen paloa. Tuho on ollut suuri järkytys.
– Tämä on ihan tosi iso shokki ja sydäntä särkevää, Rannanpää tiivistää tuntemuksiaan.
Kriisiapu helpottaa tuskaa
Punaisen ristin Vimpelin osaston puheenjohtajana toimiva Terttu Viita asettelee tarmokkaasti kahvikuppeja tarjolle. Vaikka hän on tullut paikalle auttamaan muita, on oma järkytys tapahtuneesta ollut suuri.
– Surua se herättää, todella, hän sanoo tulipalosta.
Viita kertoo, että kriisiaputapahtuman tarkoituksena on antaa kuntalaisille mahdollisuus purkaa yhteistä surua. Muiden kanssa keskusteleminen helpottaa tuskaa.
Lähtökohdat tapahtumalle ovat selkeät. Ongelmia ei täällä pystytä ratkomaan, mutta suruun halutaan tarjota tukea.
– Ollaan läsnä, se on kaikista tärkeintä, Viita sanoo.
Ritva Malinen on tullut myös paikalle auttamaan. Hänen kertoo, että tapahtuma on paikka puhua toisille ja saada helpotusta ahdistukseen.
Edellisen illan Malinen on ollut hermostunut. Halu tehdä jotain oli suuri, mutta palokartan seuraaminen on ollut ainut mahdollinen konkreettinen toimi. Nyt tapahtuman järjestäminen helpottaa oloa.
– Aina tulen apuun, kun pyydetään, Malinen summaa.
Koko kunnan halli
Pienelle urheilukunnalle liikuntahallin menetys on valtava. Moni kuvaa hallia kuin kunnan olohuoneeksi.
– Siellä kävivät kaikki ihan vauvasta vaariin, Rannanpää kertoo.
Hallia käyttivät eniten Kangasahon, Rannanpään ja Isorannan kaltaiset kilpaurheilijat, mutta lähes jokaiselle vimpeliläiselle liikuntahalli oli tuttu paikka.
Malinen kertoo, että liikuntatapahtumien lisäksi kansalaisopiston järjestämät kurssit hallissa ovat olleet monelle tärkeitä.
Koko kunnan suru näkyi, kun palon iltana hallin lähistölle kerääntyi suuri paikallisten joukko. Kangasaho kertoo, että ihmisten naamoista näkyi järkytys. Samaan aikaan oli kuitenkin aistittavissa Vimpelin yhteisöllisyys.
– Niin moni näytti siltä, että ovat valmiita tekemään tulevan eteen töitä.
Vaikka vallitseva tunne on yhä kriisiaputapahtumassa suru, kuulee monen puheesta jo toivoa tulevasta. Vimpeliläiset eivät aio jäädä maahan makaamaan.
Nuorisotilasta poistuessamme kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli huikkaa uskoa luovat sanat:
– Kyllä me tästä selvitään!