Vuosi sotaa: Ukrainalainen Denys Khlystun, 18, löysi Lapualta turvaa, työtä ja eväät jatko-opintoihin

Venäjän aloittamaa brutaalia sotaa Ukrainassa on käyty jo kokonainen vuosi.

. Laajamittainen hyökkäys alkoi moukaroida ukrainalaisia 24. helmikuuta 2022. Ensimmäiset sotapakolaiset saapuivat Lapualle vain neljä päivää sodan syttymisestä.

Keski-Ukrainassa asuneet äiti Julia ja hänen lapsensa Denys ja Oleksandra Khlystun lähtivät sotaa pakoon heti seuraavana päivänä suurhyökkäyksen alkamisesta.

. Kolmikko joutui hyvästelemään pikaisesti läheisensä, kun perheenisä Sergey Khlystun kuljetti vaimonsa ja lapsensa satojen kilometrien matkan Umanista Puolan rajalle turvaan päästäkseen.

Perhe pakeni neljä raskasta vuorokautta läpi Puolan ja halki Baltian kohti Suomea. Mukanaan heillä oli vain ylleen puettu vaatekerta sekä hieman vaihtovaatteita.

.Putinin tuhoisaa hyökkäyssotaa paennut ukrainalaisperhe löysi turvapaikan Lapualta – Isä jäi puolustamaan kotikaupunkia. Suomen opiskelu jatkuu Lapualle pakolaisperhe saapui lopulta maanantai-iltana 28. helmikuuta.

Ilkka-Pohjalainen tapasi tuolloin matkarasituksistaan hieman palautuneen perheen heidän vietettyään ensimmäisen yönsä turvallisessa tilapäismajoituksessa.

Väsymyksestä huolimatta Khlystunit jaksoivat olla kiitollisia saamastaan turvapaikasta.

Alun shokin ja läheisten pikaisen hyvästelyn jälkeen pakolaisperheen elämä on asettunut vuoden mittaan hyvin uomiinsa Lapualla. Jokainen opiskelee edelleen uutta kieltä ja osa käy yhä opiskelujen päälle töissä.

. Ilkka-Pohjalainen on seurannut puolen vuoden välein, miten sotaa pienestä Umanin kaupungista paenneen perheen ja etenkin perheen kielitaituriksi osoittautuneen Denys Khlystunin elämä on sujunut Lapualla.

Tapaamme jatko-opintoihin pyrkivän nuorukaisen oppituntien välissä opinahjon käytävällä. Suomen kielen koulutus maahanmuuttajille -kurssi pitää viime joulukuussa 18 vuotta täyttäneen kiireisenä.

Onko suomen opiskelu helppoa vai vaikeaa?

– Jotain on vaikeaa, Khlystun vastaa selvästi.

Englantia hän puhui taitavasti jo vuosi sitten Suomeen saapuessaan.

Viime syyskuussa Khlystun ja hänen pikkusiskonsa kartuttivat kielipäätään Sedun kielikurssilla yhdessä muutaman muun ukrainalaisteinin kanssa. Opinnot Siiriläntiellä STEP-kansanopiston kurssilla alkoivat tämän vuoden keväällä.

Pikkusisko Oleksandra Khlystun , 15, jatkaa suomea kielen opiskelua Lapuan Sedun kampuksella.

– Hän on TUVA-kurssilla Sedulla, isoveli jatkaa.

TUVA on tutkintoon valmistavaa koulutusta oppivelvollisille opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet peruskoulunsa muulla kielellä kuin suomeksi ja niille, jotka ovat vailla toisen asteen tutkintoa.

. Tavoitteena jatko-opinnot Puoli vuotta sitten päämäärätietoinen nuori ilmoitti haaveilevansa ict-alan opinnoista Tampereen yliopistossa. Haave tietotekniikan opiskelusta elää edelleen, mutta suunta on vaihtunut etelämmäs.

– Olen jättänyt hakemuksen Metropolia ammattikorkeakouluun.

. Takana on pääsykokeen ensimmäinen vaihe, jossa testattiin matemaattisia kykyjä ja muita taitoja. Tällä hetkellä mielen päällä on kuumeinen vastausten odottelu.

– Odotan pääsenkö toiseen vaiheeseen, jossa on englanninkielinen haastattelu.

Metropolialla on yhteensä neljä kampusta pääkaupunkiseudulla. Oppilaitos kertoo kotisivuillaan ”valmistelleensa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä muiden korkeakoulujen kanssa toimenpiteitä, joilla tuetaan Ukrainasta sotaa pakenevien henkilöiden mahdollisuuksia opiskella korkeakouluissa Suomessa”.

Denys Khlystun kertoo "voivansa juuri nyt todella hyvin".

– Minulla ei ole ongelmia ja kaikki on kunnossa. Olen kiitollinen ihmisille, jotka ovat auttaneet minua täällä. Esimerkiksi opettajani Mirva Sikanen auttoi niin paljon kuin mahdollista hakemukseni täyttämisessä Metropolia ammattikorkeakouluun.

Opiskeluarjen lisäksi työt jatkuvat samalla työnantajalla. Khlystun pyöräilee neljästi viikossa lapualaiselle teollisuushallille kokoamaan jätteenlajitteluvaunuja.

Hän oli jo viime syyskuuhun mennessä työskennellyt useita kuukausia jätteenlajittelu- ja säilytysjärjestelmiä valmistavassa Mever Oy:ssä. Ukrainassa opettajankoulutuksen saanut perheenäiti Julia Khlystun puolestaan toimii edelleen Lapualla ukrainalaislasten koulunkäynnin avustajana.

. Vapaa-aikanaan liikunnasta pitävä nuori mies viihtyy myös Lapuan urheilutalolla.

– Käyn yleensä pelaamassa koripalloa suomalaisten kanssa. Joskus kommunikoimme englanniksi, toisinaan puhumme suomea. Se on joka tapauksessa hyvä mahdollisuus opetella kieltä.

Khlystun kuului Ukrainassa ikä- ja painoluokkansa ykkösiskijöihin nyrkkeilyssä. Lapualla harrastus on hiipunut, eikä Khlystun ole löytänyt itselleen nyrkkeilyseuraa.

– Valitettavasti nyrkkeily ei ole Suomessa niin suuri laji kuin Ukrainassa.

.Nuoren nyrkkeilijälupauksen turnaus keskeytyi hätkähdyttävään puheluun – Ukrainalaisperheen evakkomatka on kestänyt Lapualla jo puoli vuotta. Sama koti Lapualla Perhe asuu yhä samassa kerrostalokolmiossa kuin viime syksynä.

Jokaisella perheenjäsenellä on 1960-luvulla rakennetussa talossa oma huoneensa. Kodinkoneet ja huonekalut he ovat saaneet täkäläisiltä lahjoituksina.

Denys Khlystun tuntuu viihtyneen.

– Asunto on hyvin mukava ja lämmin.

Omilleen hän arvelee muuttavansa jahka opiskelupaikka aukeaa.

. Viime syksynä räjähdykset vavisuttivat perheen entistä kotikaupunkia. Haastatteluhetkellä 16. helmikuuta Umanin ympäristössä ei käydä taisteluita.

Isä Sergey Khlystun, 42, asuu edelleen perheen vanhassa kerrostalokodissa.

– Hän voi hyvin, käy töissä ja auttaa edelleen muita ukrainalaissiviilejä parhaansa mukaan.

Viimeksi poika ja isä ovat jutelleet neljä päivää sitten.

– Yritän yleensä soittaa hänelle niin usein kuin mahdollista.

Aikaisemmin tavoittamisessa oli vaikeuksia, koska venäläisjoukot vaurioittivat iskuillaan sähkö-, puhelin ja tietoliikennejärjestelmiä.

– Nyt tilanne on parempi ja yritän isän lisäksi tavoittaa Ukrainaan jääneitä ystäviäni.

Huoli läheisistä ja ystävistä on luonnollisesti kova, mutta myös perheen isovanhemmat ovat turvassa tällä tietoa.

– Isän äiti asuu Umanissa omassa kodissaan. Äidin perhe asuu maaseutukylässä, jossa isäni vierailee aika ajoin.

. Oppitunneilla ukrainalaisten ja opettajien avustajana työskentelevä ohjaaja Anastasiia Chantceva näkee Klystunin tulevaisuuden optimistisessa valossa.

– Hän on ahkera, motivoitunut, positiivinen ja oppii kieltä nopeasti. Lisäksi hän osaa hyvin englantia, joten hänellä on tulevaisuutta opiskelijana ja kaikki mahdollisuudet, Chantceva kehuu.

Vastikään täysi-ikäisyyden saavuttanut Khlystun ei ole täysin varma, jääkö hän pysyvästi Suomeen. Kielitaitoiselle maailma on avoin.

– Osaan hyvin englantia, joten jos tulee mahdollisuus työskennellä esimerkiksi Yhdysvalloissa tai muualla Euroopassa, mikä ettei, Khlystun päättää.

. Fakta: Kymmeniä tuhansia Suomessa Ukrainasta sotaa Suomeen paenneet ovat 15. helmikuuta mennessä jättäneet 50 361 tilapäisen suojelun hakemusta.

Maahanmuuttoviraston arvion mukaan Suomeen saapuu noin 30 000–40 000 tilapäisen suojelun hakijaa tämän vuoden aikana.

62 prosenttia tilapäistä suojelua hakevista ja saavista on lapsia äiteineen.

Suomeen on tullut myös ilman huoltajaa olevia lapsia, jotka yleensä tulevat kuitenkin sukulaisten tai perheystävien kanssa. Yhteensä noin kolmannes tulijoista on lapsia.

Kaikkia tilapäisen suojelun oleskelulupia jatketaan 4.3.2024 asti. Myös tilapäistä suojelua saavien oleskelulupakortit ovat voimassa ensi vuoden maaliskuuhun. Oleskelulupakortilla voi todistaa oleskelun laillisuuden ja esimerkiksi työnteko-oikeuden.

Kymmenet tuhannet Ukrainan sotaa paenneet voivat hakea kotikuntaa tänä vuonna, kun he ovat oleskelleet Suomessa vuoden. Kuntalaisina tilapäistä suojelua saavat ovat oikeutettuja laajempiin palveluihin kuin vastaanottokeskuksessa.

Kotikunnan saatuaan ukrainalaiset saavat palvelut kunnasta ja hyvinvointialueelta, eivätkä ole enää vastaanottokeskuksen asiakkaita. Kotikunnan hakeminen on vapaaehtoista. Jos asiakas ei hae kotikuntaa, jää hän vastaanottokeskuksen asiakkaaksi ja saa sitä kautta edelleen palveluja.

Lisäksi Kela tiedotti tällä viikolla, että "ukrainalaiset voivat pian hakea Kelan etuuksia, kun he ovat asuneet Suomessa vuoden. Asumisajan tai pidempiaikaisen työskentelyn perusteella ukrainalaiset voivat hakea muun muassa lapsilisää ja asumistukea."

Lähde: migri.fi, Kela

Kirjaudu sisään

Vuosi sotaa: Ukrainalainen Denys Khlystun, 18, löysi Lapualta turvaa, työtä ja eväät jatko-opintoihin

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje