Yhdysvallat antoi Ukrainalle kaikessa hiljaisuudessa kybertorjunta-apua ennen Venäjän hyökkäystä

Mehul Srivastava, Madhumita Murgia, Hannah Murphy

Financial Times

. Ukrainaan saapui jo kuukausia ennen Venäjän hyökkäystä amerikkalainen kyberturvaryhmä, jolle oli annettu tehtäväksi tunnistaa aivan tietynlaisia uhkia.

Ryhmään kuului sotilaita Yhdysvaltojen armeijan kybersodankäyntiin erikoistuneesta yksiköstä, alihankkijoita ja amerikkalaisyritysten työntekijöitä. Yritykset olivat erikoistuneet kriittisen infrastruktuurin suojelemiseen juuri sellaisia kyberhyökkäyksiä vastaan, joita venäläiset olivat kohdistaneet Ukrainaan jo vuosien ajan.

Yhdysvallat auttoi Ukrainaa vahvistamaan kyberpuolustustaan ensimmäisen kerran vuonna 2015, jolloin Kiovan sähköverkkoon kohdistunut hyökkäys jätti monet kaupunginosat tuntikausiksi ilman sähköä.

Viime loka-marraskuussa Ukrainassa toimineen kyberturvaryhmän tuloon oli kuitenkin aivan toinen syy: valmistautuminen sodan uhkaan. Asiasta perillä olevien tahojen mukaan kiireellisessä operaatiossa etsittiin venäläistoimijoiden järjestelmiin ujuttamia haittaohjelmia, jotka aktivoimalla Venäjä voisi käynnistää tuhoisan kyberhyökkäyksen perinteisen maahyökkäyksen rinnalla.

. Asiantuntijat ovat varoittaneet Ukrainan infrastruktuuriin kohdistuvasta vakavasta verkkohyökkäyksestä, ja länsimaiden viranomaiset ovat jo pitkään osanneet odottaa sitä. Ukrainan tietoverkot ovat kuitenkin toistaiseksi pysyneet toiminnassa, todennäköisesti pitkäaikaisen varautumisen ja viime kuukausien täsmätoimien ansiosta.

Ukrainan ja Yhdysvaltojen viranomaiset ovat olleet tarkkoja sanavalinnoissaan ja kuvailleet ”kybertehtäväjoukkojen” työtä puolustustoimiksi; näin halutaan tehdä eroa miljardien dollarien arvoisiin aseisiin, joita Ukrainaan on toimitettu venäläisjoukkojen torjumista ja hävittämistä varten.

Venäjän hyökkäykset on saatu torjuttua, koska ”Ukrainan hallitus on ryhtynyt asianmukaisiin vastatoimiin verkkojen suojaamiseksi”, toteaa Ukrainan hallituksen korkea-arvoinen virkamies Victor Zhora.

. "Seuraukset olisivat voineet olla katastrofaaliset" Kyberturvaryhmä esimerkiksi havaitsi Ukrainan valtion rautatieyhtiöön kohdistetun erityisen vaarallisen haittaohjelman ja poisti sen. Kyseessä oli kyberturva-asiantuntijoiden wiperwareksi kutsuma haittaohjelma, joka käskystä tuhoaa keskeisiä tiedostoja ja estää siten kokonaisten tietoverkkojen toiminnan.

Venäjän hyökkäyksen ensimmäisten kymmenen päivän aikana Ukrainasta pakeni junayhteyksillä lähes miljoona siviiliä. Jos haittaohjelmaa ei olisi havaittu ja se olisi aktivoitunut, ”seuraukset olisivat voineet olla katastrofaaliset”, sanoo tilannetta seurannut ukrainalainen virkamies.

Samankaltainen rajaviranomaisten tietokoneisiin piilotettu haittaohjelma jäi havaitsematta, mikä aiheutti lisää kaaosta Romanian vastaisella rajalla viime viikolla, kun sadat tuhannet naiset ja lapset pyrkivät pois Ukrainasta.

Kyberturvaryhmän tehtävänä oli myös – paljon pienemmän, noin 60 miljoonan dollarin budjetin turvin – tehdä pohjatyötä sellaisten yksityisyritysten kanssa, jotka olivat toimittaneet Ukrainaan infrastruktuurin perusrakenteita. Juuri näihin rakenteisiin niin Venäjän hallinnon palkkalistoilla olevien kuin muidenkin venäläishakkereiden uskottiin kohdentavan hyökkäyksensä.

. Helmikuun viimeisenä viikonloppuna Ukrainan poliisiin ja muihin Ukrainan hallinnon toimielimiin kohdistui massiivisen palvelunestohyökkäyksen uhka. Palvelunestohyökkäys on verrattain yksinkertainen hyökkäys, jossa hyökkäyksen kohteena olevien verkkojen toiminta pyritään estämään lähettämällä niihin valtava määrä liikennettä useilta tietokoneilta.

. Avun rahoitus järjestyi muutamassa tunnissa Kyberturvaryhmä otti yhteyttä Kaliforniassa toimivaan Fortinet-kyberturvayritykseen, joka myy palvelunestohyökkäysten torjumiseen suunniteltuja virtuaalikoneita.

Koneiden rahoitus järjestyi muutamassa tunnissa, ja Yhdysvaltojen kauppaministeriö hyväksyi kaupan 15 minuutissa. Pyynnön saamisesta kesti vain kahdeksan tuntia siihen, että Fortinetin ohjelmisto oli asennettu Ukrainan poliisin palvelimille torjumaan hyökkäystä, kertoo nopeaa toimintaa läheltä seurannut taho.

Koska palvelunestohyökkäykset kohdistuvat usein länsimaisten yritysten valmistamiin kaupallisiin ohjelmistoihin, myös amerikkalaiset ja eurooppalaiset yritykset ovat nähneet tarpeelliseksi kohdentaa resursseja Ukrainan verkkojen puolustamiseen.

Esimerkiksi Microsoft on jo kuukausia pyörittänyt uhkakuvia kartoittavaa keskusta, joka pyrkii estämään venäläisten haittaohjelmien pääsyn Ukrainan järjestelmiin.

. Ohjelmistoyritysten syytä pysytellä valppaana Microsoftin johtaja Brad Smith kuvaa blogikirjoituksessaan, kuinka helmikuun 24. päivänä, vain tunteja ennen Venäjän tankkien vyörymistä Ukrainaan, Microsoft havaitsi juuri aktivoituneen haittaohjelman ja esti sen toiminnan takaisinmallinnuksella.

. Microsoft varoitti ensin Ukrainan hallitusta ja toimitti kolmessa tunnissa haittaohjelmalta suojaavan ohjelmistopäivityksen. Yhtiö kertoi myös varoittaneensa Ukrainaa ”hyökkäyksistä lukuisia kohteita vastaan”, joista osa oli sotilaallisia. Lopulta, Yhdysvaltojen hallinnon pyynnöstä, Microsoft laajensi varoituksensa koskemaan myös Ukrainan rajanaapureina olevia Nato-maita. Varoituksesta päätettiin yömyöhään, paljastaa operaatiota seurannut henkilö.

– Emme ole hallitus tai valtio vaan yritys, Smith toteaa blogikirjoituksessaan. Hän huomauttaa, että Microsoftin ja muiden ohjelmistoyritysten olisi kuitenkin syytä pysytellä valppaina, jotta vuoden 2017 tapahtumat eivät toistuisi.

Tuolloin Venäjään liitetty haittaohjelmisto levisi Ukrainan tietoverkoista laajalti muualle maailmaan. Kyberhyökkäyksen kohteeksi joutuivat muun muassa lääkealan yritys Merck ja logistiikkajätti Maersk. Haittaohjelmat aiheuttivat 10 miljardin dollarin vahingot.

. Asiantuntijat ihmetelleet hyökkäysten tehottomuutta Venäjän kyberhyökkäyksiä seuranneet asiantuntijat ovat ihmetelleet hyökkäysten tehottomuutta. Toiminta ei toistaiseksi ole ollut niin nopeaa, vaikuttavaa ja teknisesti osaavaa kuin mitä Venäjän hallinnon palkkaamilta hakkereilta on osattu odottaa.

Ukrainan puolustus on osoittautunut kestäväksi, ja toisaalta Venäjän hyökkäykset ovat olleet keskinkertaista tasoa, sanoo eräs eurooppalainen virkamies, joka oli saanut amerikkalaisilta tilannepäivityksen Nato-kokouksessa tällä viikolla. Hän arvioi syyksi sen, että Venäjä on kenties aliarvioinut Ukrainan eikä sen vuoksi ole vielä ottanut käyttöön kyvykkäimpiä tekijöitään kybersodassa eikä taistelukentällä.

Esimerkkinä tästä hän mainitsee venäläisten komentajien tavan toisinaan käyttää salattujen, sotilaskäyttöön tarkoitettujen puhelinten sijaan omia venäläisiä matkapuhelimiaan, joita he käyttävät luvattomasti Ukrainan matkaviestinverkossa.

– Ukrainan kannalta tilanne on erinomainen, koska puhelinliikennettä seuraamalla saadaan paljon tietoa riippumatta siitä, käytetäänkö salattuja sovelluksia vai ei, virkamies sanoo. Otollisella hetkellä ukrainalaiset sulkevat venäläiset puhelimet pois paikallisverkoistaan ja sotkevat näin venäläisten välistä viestintää.

– Välillä voi nähdä venäläissotilaan ryöstävän ukrainalaiselta matkapuhelimen keskellä katua tai hyökkäävän korjaamoon etsimään SIM-kortteja. Aika alkeellista touhua, suorastaan hämmentävää, virkamies sanoo.

. The Financial Times Limited [2022]. Kaikki oikeudet pidätetään.

FT ja Financial Times ovat Financial Times Limitedin

tavaramerkkejä. Ei saa levittää, kopioida tai muuttaa

millään tavalla.

Ilkka-Pohjalainen on yksin vastuussa tämän käännöksen

tuottamisesta eikä Financial Times Limited ole vastuussa

käännöksen oikeellisuudesta tai laadusta.

Käännös englannista suomeksi Leni Vapaavuori

Sun, 5/29

Kirjaudu sisään

Sun, 5/29

Yhdysvallat antoi Ukrainalle kaikessa hiljaisuudessa kybertorjunta-apua ennen Venäjän hyökkäystä

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin