Yhteinen idea maanpuolustuksesta kantaa riitojen yli – Toimittajamme Vaasa 22 -sotaharjoituksista: "Vinoilu vaihtui suomalaiseksi päättäväisyydeksi"

Varusvaraston hässäkässä sen jo näkee ja kuulee. Nyt on eri ääni kellossa. Mielessä jyskyttävät pakostakin sotatapahtumat noin 1 400 kilometriä Suomesta viistosti etelään. Ei vain minulla, vaan monella muullakin.

. Rytkyt lyödään rivakasti käteen Vaasa 22 -paikallispuolustusharjoituksessa, ja niitä aletaan sovitella päälle asiaan kuuluvan hirtehishuumorin saattelemana. Armeijan vaatteiden päälle pukeminen ja taisteluvarusteiden vähäeleinen kuittaaminen sisältää tärkeän viestin: olemme valmiita.

. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt suomalaiselle ilmapiirille jotakin sellaista, jota en itse ole aikaisemmin päässyt todistamaan. Järjettömällä ja massiivisella hyökkäyksellä alkanut sota on yhdistänyt suomalaisia puolueväreistä, liberaalisuudesta, konservatiivisuudesta tai muista muotisyistä välittämättä. Siviilien kärsimys näyttää suunnattomalta. Sitä ei voi ohittaa.

. Juuri kun ehdimme taivastella yhteiskunnan riitaisaa jakautumista, keskinäinen vinoilu ja pikkunäppärä viisastelu sosiaalisessa mediassa on vaihtunut kysymyksiin isoista asioista. Vaikka Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, nyt askarruttavat sota ja rauha, ilman ironiaa.

. Suomen kaltaisessa koetellussa länsimaisessa demokratiassa on onneksi vapaus sanoa ja ajatella. Vahva maanpuolustus suojelee muun muassa näitä yhteiskunnan peruspilareita. Ajatustyö onkin nyt käynnissä kaikkialla. Minä ja moni muu mietimme, mitä käänteitä on vielä luvassa aiemmin niin etäiseltä vaikuttaneessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Ajatus yltää jopa omasta navasta pidemmälle, minkä osoittaa Ukrainan avokätinen auttaminen. Moni kysyy, minkälaista hyötyä juuri minun taidoistani voisi olla Suomelle.

. Isänmaallisuus on kovassa huudossa, vähin äänin Raadollinen sotapolitiikka tulee median kautta kolkuttamaan väkisinkin ovelle. Puolustusvoimien aluetoimistot ovat saaneet ottaa vastaan kyselyitä, että kuinka voi osallistua reserviläistoimintaan. Niin on käynyt myös Pohjanmaan aluetoimistossa, kun tätä kysyin toimiston uudelta päälliköltä, everstiluutnantti Pasi Heinualta.

. Omaankin ystäväpiiriini kuuluu vastikään reserviläistoiminnan aloittaneita tai siitä kiinnostuneita, kaltaisiani keski-ikäistyneitä kansalaisia. Itsekin olen ollut mukana vasta parisen vuotta, elokuussa 2020 Kokkolassa pidetystä paikallispuolustusharjoituksesta lähtien. Astuin armeijan harmaisiin 1995, joten sotaväetöntä aikaa oli ehtinyt kulua lähes 27 vuotta.

. Siinä ajassa ihminen muuttuu jo aika paljon, se on myönnettävä. Tietyt ominaisuudet, jotka 18-vuotiaana urheilijanuorukaisena tulivat itsestäänselvyytenä, eivät sitä enää ole. Kuntotestiksi riittää ikäisilleni maakuntajoukoissa jo UKK-kävelytesti, ei enää Cooperin testi. Toisaalta ikä tuo tietoa, kokemusta ja harkintaa. Maanpuolustus kysyy myös henkistä kanttia, jota tuppaa kertymään iän myötä, kun elämä on ehtinyt muutenkin koetella.

. Vapaa maa tarjoaa valinnanmahdollisuuden. Myös sitä suojataan maanpuolustuksella. Ennätysmäärä eli 1 500 reserviläistä on mukaan hakenut tänä vuonna siviilipalvelukseen. Siviilipalvelusnaiset ja -miehet toimivat poikkeusoloissa erilaisissa pelastustehtävissä ja väestönsuojelussa.

. Ukraina valitettavasti näyttää, että rauhantahtoisuus ei yksin riitä pitämään sotaa loitolla. Myös jotkut tuntemani siviilipalvelusmiehet ovat alkaneet kantaa huolta siitä, kuinka Suomi pystyy aseellisesti puolustautumaan mahdollista hyökkääjää vastaan. Moni voi jopa miettiä sitä, miten voisi vaihtaa vielä aikuisella iällä siviilipalveluksen asepalvelukseksi. Maanpuolustuskoulutus MPK järjestää kursseja, joihin voi hakeutua, vaikka asevelvollisuutta ei olisikaan suoritettuna.

. Kaikenlaista joustavuutta kannattaa Puolustusvoimien nyt harkita, kun kysyntää näyttää olevan. Isänmaallisuus on kovassa huudossa, suomalaisen vähäeleisesti.

. Meistä riippumattomista syistä tarvitaan myös enenevässä määrin tappavaa rautaa ja taitoa käyttää sitä. Se on viimeistään nyt huomattu. Varmuuden vakuudeksi, vaikka uhkaa ei nyt olisikaan. Etenee kysymys sotilaallisesta liittoutumisesta mihin suuntaan hyvänsä, viime kädessä Suomea puolustavat suomalaiset itse. Armeija on onneksi pidetty kunnossa suhdanteista välittämättä. Maantiedettä emme voi muuttaa.

. Sen voin sanoa jo parin vuoden kokemuksella, että reserviläistoiminnassa näkee koko suomalaisen yhteiskunnan kirjon. Se lisää ymmärrystä omasta kotimaasta. Eri alojen ammattilaiset haluavat tuoda myös työelämässä hankkimansa kokemukset mukaan Suomen puolustamiseen. Sitä kutsutaan kaiketi kokonaismaanpuolustukseksi, jossa aivan jokainen voi tehdä oman osansa.

. Osallistumaan pääsee monin eri tavoin

Suomalaisuuteen kuuluu herkästi turha vaatimattomuus. Ajatellaan, että ei siellä minun taidoilleni ja panokselleni kuitenkaan ole kysyntää. Kertausharjoitusten alasajo on osaltaan myös ruokkinut näitä käsityksiä. Kun ei ole paikkaa eikä sota-ajan sijoitusta, ei ole tarvettakaan. Nyt on tilanne toinen: tarvetta on ja harjoitteluun on syytä löytyä myös rahaa. Tämä ymmärretään nyt harvinaisen laajasti.

. Uskon, että kaikki suomalaiset voivat antaa oman panoksensa yhteiseen hyvään. Nyt täytyy vain kartoittaa kaikki tavat, kuinka suomalaiset voivat päästä osallistumaan. Siitä voi koitua paljon hyvää yhteiskuntaan laajemminkin.

Parhaimmillaan se tekee Suomesta vielä paremman maan.

Toni Viljanmaa

Tue, 5/24

Kirjaudu sisään

Tue, 5/24

Yhteinen idea maanpuolustuksesta kantaa riitojen yli – Toimittajamme Vaasa 22 -sotaharjoituksista: "Vinoilu vaihtui suomalaiseksi päättäväisyydeksi"

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin