Yli neljännesvuosisadan Seinäjoella toiminut vaatejätti muuttaa – Kaupunkikeskustan kehittäjä murtaa mututietoa ydinkeskustan liiketiloista

Seinäjoen Torikeskuksessa sijaitseva Lindex muuttaa ensi keväänä Seinäjoen Ideaparkiin. Lindex on 1950-luvulla perustettu ruotsalainen vaatekauppaketju, joka on kuulunut jo vuodesta 2007 saakka suomalaiseen Stockmann-konserniin.
Seinäjoen Torikeskuksessa sijaitseva Lindex muuttaa ensi keväänä Seinäjoen Ideaparkiin. Lindex on 1950-luvulla perustettu ruotsalainen vaatekauppaketju, joka on kuulunut jo vuodesta 2007 saakka suomalaiseen Stockmann-konserniin.
Kuva: Tanja Korpela

Seinäjoen ydinkeskusta elää jatkuvaa muuttoliikettä.

Keskustasta poislähtijöihin kuuluvalla Lindexillä on ollut myymälä Seinäjoella reilusti yli 20 vuoden ajan, aina vuodesta 1996 asti.

– Torikeskuksessa olemme toimineet vuodesta 2008 lähtien, Lindexin Suomen maajohtaja Kirsi Rauhala taustoittaa.

Rauhalan mukaan Lindex Oy kartoittaa ”normaalin liiketoimintakäytännön mukaisesti jatkuvasti uusia kauppapaikkoja sekä uusia palvelu- sekä konseptimalleja”.

– Keskustan myymälän vuokrasopimuksen päättyessä keväällä, vanha myymälä muuttaa Ideaparkiin. Uudistettu myymälä tulee olemaan noin 100 neliötä suurempi verrattuna tämänhetkiseen tilaan.

Maajohtajan mukaan henkilökunta seuraa perässä, ja ”lisää henkilökuntaa he palkkaavat luonnollisesti tarpeen mukaan”.

Vaateketjujen myymälöiden muutto tai toimintojen keskittäminen ei ole uusi ilmiö.

Ruotsalainen KappAhl sulki keväällä liikkeet sekä Seinäjoen että Vaasan keskustassa.

– Molemmissa kaupungeissa keskustan vetovoima on heikentynyt. Se ei ole tapahtunut vain pandemian aikana, vaan kyseessä on pitkän ajan kehitys, KappAhlin maajohtaja Mikaela Kosk totesi poikkeuksellisen suorasanaisesti joulukuussa. (Ilkka-Pohjalainen, 24.12 2021)

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilastoja mutun sijaan

Seinäjoen toriparlamenteissa, kahvipöytäkeskusteluissa ja sosiaalisen median keskusteluketjuissa elää vähintään kaksi sitkeää ikiliikkujaa: Ensimmäinen koskee maksutonta versus maksullista kadunvarsipysäköintiä. Toinen kestoaihe on ydinkeskustan tyhjät liiketilat.

Pureudumme tällä kertaa syventyvästi tyhjiin näyteikkunoihin.

Haimme aiheeseen asiantuntijan näkemyksiä. Kysymyksiimme vastaa Seinäjoen kaupungin kehitysyhtiössä Into Seinäjoessa kaupunkikeskustan kehittäjänä työskentelevä Niina Koskipalo.

Seinäjolla törmää yhä uudestaan ja uudestaan väitteeseen, että Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskuksen ydinkeskustassa on poikkeuksellisien paljon tyhjiä liiketiloja muihin samankokoisiin kaupunkeihin verrattuna.

Onko näin?

– Ei pidä paikkaansa. Valtakunnallinen keskiarvo keväällä 2022 tehdyssä elinvoimamittauksessa oli 11,5 prosenttia. Seinäjoen keskustassa tyhjiä tiloja oli 12,67 prosenttia. Täytyy huomioida, että valtakunnallista keskiarvoa laskee (=tyhjien tilojen määrää laskee) elinvoimaisten, keskimääräistä pienempien kaupunkien reilusti keskiarvoa paremmat tulokset.

Katso kaikkien mittaukseen osallistuneiden kaupunkien keskustojen tyhjien liiketilojen prosentit alla olevasta grafiikasta.

Pohjalaiskaupungit  Vaasa ja Seinäjoki eivät juuri eroa verrokkikaupungeistaan.  Pietarsaari sen  sijaan on pohjalainen menestyjä.
Pohjalaiskaupungit Vaasa ja Seinäjoki eivät juuri eroa verrokkikaupungeistaan. Pietarsaari sen sijaan on pohjalainen menestyjä.
Jani Kaunisto

Tyhjien liiketilojen määrä keskisuurissa verrokkikaupungeissa ovat melko lähellä Seinäjokea: Vaasa 12 prosenttia, Jyväskylä 14,8 prosenttia, Pori 15 prosenttia, Kouvola 14,9 prosenttia, Savonlinna 17,3 prosenttia ja Joensuu 14,8 prosenttia.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Keskustan elinvoima pakkasella

Toukokuussa julkaistussa elinvoimamittauksessa Seinäjoen kaupunkikeskusta oli eniten miinuksella 37 kaupunkikeskustan joukossa. Tutkimuksen teettäjiä ovat kaupungit ja Elävät Kaupunkikeskustat ry.

Huolestuttaako mittaustulos?

– Mittaustulos huolestuttaa, mutta kertoo toki myös siitä, että Seinäjoella tilanne on muutama vuosi sitten ollut maan kärkikastia, koska tässä puhutaan keskimääräisestä vuosimuutoksesta. Eli pudotus on ollut kova, kun olemme tippuneet niin korkealta.

Keskustojen elinvoimaluvut eivät juuri mairittele Seinäjokea ja Vaasaa. Seinäjoen elinvoima kirkuu punaisella kaikkein pahiten.
Keskustojen elinvoimaluvut eivät juuri mairittele Seinäjokea ja Vaasaa. Seinäjoen elinvoima kirkuu punaisella kaikkein pahiten.
Jani Kaunisto

Millä keinoin ydinkeskustan elinvoimaa saa vahvistettua?

– Tilanne täytyy ottaa vakavasti ja käydä aktiivista keskustelua niin kaupallisten toimijoiden kuin kiinteistökehittäjienkin kanssa siitä, minkälaisilla toimenpiteillä keskustasta saadaan houkutteleva asiointi- ja ajanviettopaikka.

Koskipalo muistuttaa, että keskustassa on käynnissä ja lähitulevaisuudessa käynnistyy lisää hankkeita, joilla saadaan keskustaan lisää asukkaita, jotka taasen käyttävät keskustan palveluita.

– Lisäksi keskusta-alueesta tulee saada viihtyisä, helposti tavoitettava ja turvallinen kaikille liikkumisen muodoille. Keskustorin paviljonki on erittäin onnistunut kokonaisuus ja toimii varmasti jatkossa keskustan sydämenä, mikä kerää ihmisiä ympärilleen, Koskipalo luottaa.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tempaukset ja tapahtumat

Seinäjoen ydinkeskustaa on yritetty elävöittää muun muassa tapahtumien ja tempausten avulla.

Huhtikuussa Seinäjoen ydinkeskustan kaupat, kahvilat ja ravintolat järjestivät Komiat Karkelot -ostostapahtuman. Avaruuden Kauppakaupungin karkelot puolestaan järjestettiin syyskuun alussa eri puolilla Seinäjokea.

Miten näissä tempauksissa on onnistuttu?

– Keskustan yrityksille suunnattu Komiat Karkelot -ostostapahtuma on vakiinnuttanut asemansa ja pääsääntöisesti yrityksiltä tulee siitä aina positiivista palautetta.

Koko Seinäjoen alueen kaikille kaupoille, kahviloille ja ravintoloille suunnattu Kauppakaupungin karkelot järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa.

– Kysyimme yrityksiltä palautetta tapahtumasta ja riippuen hieman toimialasta, kokemukset olivat pääsääntöisesti hyviä. Työ koko kaupungin markkinoimisessa kaupallisena alueena on vasta alkanut ja toivottavasti jatkossa tapahtumiin saadaan entistä enemmän yrityksiä mukaan.

Kaipaako Seinäjoen ydinkeskusta yhä lisää tapahtumia ja tempauksia?

– Ehdottomasti kaipaa! Perinteisten ostostapahtumien rinnalle tarvitaan myös elämyksellistä ohjelmaa, Koskipalo näkee.

Koskipalo nostaa hyvänä esimerkkinä pari vuotta sitten Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä tuotetun Taidepolku -tapahtuman, missä yritykset vuokrasivat näyteikkunoilleen Taidelainaamosta taideteoksia, joita asukkaat saivat käydä ihastelemassa.

Koskipalo tietää, että Vaasassa on ilmeisen onnistuneesti järjestetty jo vuosia Meet and Eat -tapahtuma.

– Sen kaltaiselle tapahtumalle olisi varmasti tilausta myös Seinäjoella, hän päättää.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Elinvoiman hiipuminen hidastui

Toukokuussa julkaistusta keskustojen elinvoimamittauksesta selvisi, että suomalaisten kaupunkikeskustojen elinvoima hiipuu yhä, vaikka jyrkin lasku on taittunut.

Eniten elinvoimaluku on laskenut Seinäjoella, Vaasassa, Kouvolassa, Tornio–Haaparannassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Lohjalla ja Helsingissä.

– Seinäjoella ilmeinen syy muutokselle on Ideaparkin rakentaminen noin kilometrin päähän keskustasta, kertoi suoraan elinvoimalaskennasta vastaava keskusta-asiantuntija Martti Wilhelms. (ilkkapohjalainen.fi, 27.5.2022)

Vuosina 2019–2022 elinvoimalukuaan ovat onnistuneet kasvattamaan keskustoista vain tilastoykkönen Naantali sekä Riihimäki, Pietarsaari, Vantaan Tikkurila. Espoon Tapiola, Porvoo, Uusikaupunki ja Kotka.

Luonnollisesti korona on nakertanut suomalaiskeskustojen elinvoimaa. Erilaiset rajoitukset, etätyön lisääntyminen ja ulkomaisten turistien vähentyminen on näkynyt hiljentyneinä katunäkyminä.

Samaan aikaan kivijaloissa viihtynyt erikoistavarakauppa on vähentynyt.

Vaikka pieni käännös parempaan on näkyvissä, keskusta-asiantuntija Wilhelms ei silti kuvannut tilannetta erityisen valoisaksi STT:n haastattelussa.

Wilhelms ei myöskään ollut valmis laittaman kaikkea koronan piikkiin, koska keskustojen elinvoimaa ovat jo pidempään haastaneet verkkokauppa ja ostoskeskusten perustaminen kaupunkikeskustojen ulkopuolelle.

Lue myös: Kaupunkikeskustojen elinvoiman alamäki on Suomessa taittunut – Seinäjoella ja Vaasassa kurjistuminen sen sijaan jatkuu

Elinvoimalaskenta perustuu Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry:n käyttämään menetelmään. Sen avulla seurataan elinvoiman kehittymistä Suomen kaupunkikeskustoissa. Tunnusluvuista näkyy liiketilojen jakauma: kauppojen ja ravintoloiden sekä tyhjien liiketilojen osuudet. Tulos suhteutetaan asukasmäärään.”

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje