Yli puolet pohjalaisehdokkaista: Sanna Marinin hallituksen talouspolitiikka on ollut holtitonta

Ilkka-Pohjalaisen vaalikoneeseen vastanneista eduskuntavaaliehdokkaista reilut 56 prosenttia pitää Sanna Marinin (sd.) hallituksen talouspolitiikkaa holtittomana.

. Kysymykseen vastasi 149 Vaasan vaalipiirin ehdokasta. Heistä noi 41 prosenttia on sitä mieltä, että hallituksen talouspolitiikka ei ole ollut holtitonta.

. Vastauksissa on selvä jakolinja nykyisten hallituspuolueiden ja oppositiopuolueiden ehdokkaissa. Poikkeuksen tekee keskusta, jonka ehdokkaiden kannat jakautuivat suunnilleen puoliksi.

. Hallituksen talouspolitiikkaa puoltavissa vastauksissa perusteluina käytetään sitä, että hallitus on joutunut ottamaan velkaa hyvästä syystä. Perusteluissa mainitaan myös, että suuri osa päätöksistä on saanut opposition tuen.

. Hallituskausi on ollut koronan ja Venäjän hyökkäyssodan takia poikkeuksellinen. Hallitusta tukevissa perusteluissa korostetaan sen vaikutusta ja ihmisten ja yritysten tukemisen tärkeyttä.

Hallitusta kritisoivissa perusteluissa sanotaan, että rahaa on käytetty koronan varjolla holtittomasti. Valtionvelka on kasvanut Marinin ja Antti Rinteen hallituskaudella noin 40 miljardilla eurolla, eikä se selity nykyisten oppositiopuolueiden mukaan koronalla ja sodalla.

. Kritiikkiä saavat pysyvien menojen lisääminen ja esimerkiksi ne sähkö- ja koronatuet, jotka ovat kohdistuneet sellaisille, jotka eivät niitä ole välttämättä tarvinneet. Lisäksi kritiikkiä saa rahankäytön väärä tärkeysjärjestys. Hallitusta puolustavissa kommenteissa korostetaan muun muassa korkeaa työllisyyslukua.

. Palkkojen verotus ja julkiset palvelut jakoivat ehdokkaat kahteen leiriin Ilkka-Pohjalaisen vaalikoneessa esitettiin väite: Palkkojen verotusta tulee keventää, vaikka se heikentäisi julkisia palveluita. Kannat tähän väitteeseen jakautuivat lähes tasan puoliksi, sillä reilut 44 prosenttia oli väitteen kanssa eri mieltä ja 44 prosenttia samaa mieltä. Loput vastasivat neutraalisti.

. Kokoomus ja perussuomalaiset ovat väitteen kanssa vahvimmin samaa mieltä. Moni näiden puolueiden ehdokkaista on sitä mieltä, että palkkojen verotus ja julkiset palvelut eivät ole suoraan yhteydessä toisiinsa. He korostavat ostovoiman parantamisen merkitystä ja kokevat, että se toisi valtiolle tuloja esimerkiksi arvonlisäverona.

. Puolueista eniten hajontaa tuli ruotsalaisen kansanpuolueen, keskustan ja kristillisdemokraattien sisällä. Moni ehdokas sanoi, että verokevennyksille olisi tarvetta, mutta sellaiseen ei ole nykyisessä taloustilanteessa mahdollisuutta.

Kristillisdemokraattien ja keskustan ehdokkaat ehdottavat kuitenkin palkkaveron alentamista pieni- ja keskituloisille. Samoin tekevät myös vihreiden, sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton ehdokkaat.

Vihreät korvaisi pienentyvän verokertymän nostamalla haittaveroja. Vasemmistoliitto paikkaisi verottamalla enemmän pääomatuloja ja sosiaalidemokraatit omistamista. Lisäksi molemmat puuttuisivat enemmän veronkiertoon.

Kirjaudu sisään

Yli puolet pohjalaisehdokkaista: Sanna Marinin hallituksen talouspolitiikka on ollut holtitonta

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje