Yliopiston jättävä rehtori Jari Kuusisto avautuu vihdoin opiskelijoiden koronajuhlinnasta ja täpäristä paikoista – "Emme halunneet kertoa siitä, ettei tule paniikkia"

Vararehtori Jari Kuusisto oli Kreetalla lomalla ja syömässä perheensä kanssa, kun hän sai puhelun Vaasan yliopiston lakimieheltä.

Oli vuosi 2015 ja silloinen rehtori oli saanut vakavan sairaskohtauksen, joten yliopisto tarvitsi jonkun hoitamaan rehtorin tehtäviä.

– No sitten täytyy tehdä niin. Ei kai siinä muuta, ajatteli Kuusisto ja suostui työhön.

Suhtautumisessa näkyy Kuusiston asenne. Hän ei halua hötkyillä, vaan yrittää vain parhaansa. Lopulta hän hoiti tehtävää vuoden 2022 loppuun saakka.

. Yt-neuvottelut tai fuusio uhkasivat Rehtorilla on työhuone myös kotikunnassaan Lapualla poliisitalolla. Tilavassa huoneessa on kirjahyllyn lisäksi pikkulasten kuvia ja askarteluja.

Kuusiston alku yliopistolla oli turbulenttia aikaa.

Täpärä tilanne valkeni heti alussa. Valtion budjettirahoituksen laskentakaava muuttui, mikä rokotti kauppatieteellisiä.

Yliopiston johtoryhmä oli tehnyt johtamista oman työnsä ohella, eikä heillä ollut aikaa eri kansallisiin toimielimiin. Vaasan yliopistosta oli tullut näkymätön ja helppo maalitaulu leikkauksille.

– Rahoitukseen oli tulossa isot leikkaukset. Tilanne oli huono ja hyvin pienen piirin tiedossa. Emme halunneet kertoa siitä, ettei tule paniikkia, hän kertoo.

Kuusiston täytyi ratkaista tilanne yksin kahdessa viikossa.

Vaihtoehdot olivat jostain luopuminen, massiiviset yt-neuvottelut tai sulautuminen johonkin suureen yliopistoon. Hän valitsi kielitieteistä luopumisen.

– Ei siinä ollut paljon aikaa miettiä. Veren vähyys iski jo siihen aikaan kieliin eli opiskelijoita oli vaikea saada esimerkiksi saksan kieleen.

Kielet siirrettiin Jyväskylän yliopistoon ainutlaatuisessa siirrossa ja molemmat yliopistot saivat rahaa. Siirto aiheutti aikanaan myös paljon kritiikkiä.

. Rehtori mylläsi organisaation Yliopisto oli aiemmin perinteinen ja siiloutunut. Oppiaineet toimivat yksin, yhteistyötä oli vähän ja sisäistä skismaa paljon. Johdossa oli henkilöriitoja, ja kaikki ajoivat omaa etuaan.

– Siihen oli pakko tarttua, koska yliopiston eväät alkoivat olla lopussa. Täytyi tehdä radikaaleja muutoksia, muistelee Kuusisto.

Tutkimukseen investoitiin isosti. Yliopiston organisaatiota muutettiin. Tutkinnot järjestettiin neljään yksikköön, joiden ympärille luotiin kolme tutkimusalustaa: digitalisaatio, energia ja kestävä kehitys sekä innovaatiot ja yrittäjyys.

Tavoitteena oli, että opiskelijat työllistyvät hyvin, yliopisto tunnetaan maailmalla laadukkaasta tutkimuksesta ja toiminta palvelee seudun energiayrityksiä.

Johtajien paikat laitettiin avoimeen hakuun ja niihin etsittiin parhaat osaajat. Vararehtoreista tehtiin kokopäivätoimisia.

– Vauhti oli nopea, koska sen oli pakko olla, sanoo Kuusisto. Hänen kautensa jää mieleen ennen kaikkea organisaation kehittämisestä.

. "Etäisyys sopii minulle" Rehtori on seurannut tuloksia ylpeänä. Ulkoinen tutkimusrahoitus on kasvanut, julkaisuja ja tutkijoita on enemmän. Opetus on uudistunut. Yliopisto on noussut eri ranking-listoille.

Häntä ilahduttavat varsinkin nuoret professoreiksi nousevat tutkijat.

– Kun nuoret ihmiset pääsevät kunnon asemaan viemään yliopistoa eteenpäin, siellä on tulevaisuus.

. Silti hän tekisi asioita myös toisin.

– Olisi hyvä, jos olisin keskustellut joskus enemmän henkilöstön kanssa. Toisaalta valintoja on ollut pakko tehdä kovan aikapaineen alla.

Kuusisto kuvailee olevansa rauhallinen paineen alla. Hän pitää itseään hyvin asiakeskeisenä johtajana, jonka on helpompaa puhua syvällisesti muutaman ihmisen kuin ison joukon kanssa.

– Olen tarkoituksella etäinen ja tyytyväinen siihen. Se sopii minulle, koska haluan olla myös tasapuolinen. Saatan tehdä asioita pienessä tiimissä enkä hae koko seurakuntaa koolle.

. Korona sulki yliopiston viikossa Rehtorivuosien dramaattisin kokemus oli koronapandemia.

– Se oli alussa oikeasti pelottava tauti, kun ei ollut rokotteita. Korona muutti kaiken: työn, opiskelun ja vapaa-ajan. Se oli väkivaltaista.

Kun johto ymmärsi, ettei pysty suojaamaan ihmisiä, yliopisto suljettiin.

– Se oli ennenkuulumattoman uusi tilanne ja päätös. Siinä oli aika yksin, kun sen teki.

Opetus muutettiin viikossa etäopetukseksi ja yliopiston ovet suljettiin.

– Alussa Vaasa oli Suomen koronapääkaupunki ja opiskelijoita oli mukana. Lehdessä oli, että opiskelijat juhlivat ja viikon päästä he olivat eristyksissä huoneissaan. Se oli surullista, mutta yliopisto ei voinut puuttua vapaa-aikaan.

Yliopistoa piti avata ja sulkea taudin mukaan. Kun opiskelijat saapuivat Vaasaan, yhtäkkiä lähiopetus piti taas keskeyttää. Se oli turhauttavaa.

. Jatkossa turvallisuuden suunnittelua Rehtorin viran jättävä Kuusisto suunnittelee ensi vuonna yliopistossa sen uutta kokonaisturvallisuuden koulutusohjelmaa.

Aiemmin on puhuttu erikseen kapeasti kyberturvallisuudesta ja huoltovarmuudesta, mutta nyt ne kootaan yhteen. Asiat ovat nykyään keskenään riippuvaisia eikä niitä voi käsitellä yksittäisesti, kirjoitti Ilkka-Pohjalainen 31.8.2022 koulutusohjelmasta .

Kuusisto aikoo tutkia myös innovaatiopolitiikkaa ja muuttaa vuonna 2024 vuodeksi Bostoniin Yhdysvaltoihin tutkimaan MIT Sloan School of Managementiin.

Sitä ennen hän aikoo kuitenkin ottaa rauhallisesti ja sulatella asioita.

– Jatkossa ei tarvitse ainakaan allekirjoittaa niin paljon asiakirjoja, se on helpotus, hän naurahtaa.

Kirjaudu sisään

Yliopiston jättävä rehtori Jari Kuusisto avautuu vihdoin opiskelijoiden koronajuhlinnasta ja täpäristä paikoista – "Emme halunneet kertoa siitä, ettei tule paniikkia"

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Yliopiston jättävä rehtori Jari Kuusisto avautuu vihdoin opiskelijoiden koronajuhlinnasta ja täpäristä paikoista – "Emme halunneet kertoa siitä, ettei tule paniikkia"

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje