Yön uutiskooste: Käräjäoikeus päättää, olivatko entisten PS-nuorten vastuuhenkilöiden some-päivitykset rikollisia, Trump antoi potkut kyberturvallisuudesta vastaavalle johtajalle

Syyttäjä on vaatinut syytetyille 70–80 päiväsakkoa kullekin. Syytetyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen. LEHTIKUVA / KALLE PARKKINEN
  • Ilkka-Pohjalainen

Käräjäoikeus päättää tänään, olivatko entisten PS-nuorten vastuuhenkilöiden some-päivitykset rikollisia

Pirkanmaan käräjäoikeus antaa tänään tuomion jutussa, jossa kolmea henkilöä syytetään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Kaikki kolme syytettyä olivat tapahtuma-aikaan vuonna 2019 Perussuomalaiset nuoret -järjestön vastuuhenkilöitä.

Syytteistä kaksi liittyy perussuomalaisten nuorten Twitter-tilillä julkaistuun kuvaan ja tekstiin. Kolmannessa on kyse syytetyn Facebook-päivityksestä. Some-päivitykset julkaistiin kevään 2019 eurovaalien alla.

Syyttäjä on vaatinut syytetyille 70–80 päiväsakkoa kullekin. Syytetyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen.

PS-nuorten Twitter-tilillä julkaistussa kuvassa oli tummaihoinen perhe. Kuva oli peräisin Euroopan parlamentin mainoksesta, jossa kehotettiin äänestämään eurovaaleissa. PS-nuorten tviitissä siihen oli lisätty saateteksti: "Äänestä perussuomalaisia, jotta Suomen tulevaisuus ei näyttäisi tältä."

Lue koko uutinen tästä .

EK valitsee hallitukselleen uuden puheenjohtajan, tehtävään nousemassa Fiskarsin entinen toimitusjohtaja

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) hallituksen uusi puheenjohtaja valitaan tänään edustajiston syyskokouksessa. Tehtävään on nousemassa Fiskarsin entinen toimitusjohtaja Jaana Tuominen, jota EK:n vaalivaliokunta on esittänyt.

EK:n hallituksen nykyinen puheenjohtaja on Nokian toimitusjohtaja Pekka Lundmark.

Tuominen on koulutukseltaan kemian diplomi-insinööri. Hän toimi Fiskarsin toimitusjohtajana vuosina 2017–2020. Sitä ennen hän oli Pauligin konsernijohtaja.

Tällä hetkellä Tuominen on Finnairin hallituksen jäsen. EK:n vaalivaliokunnan mukaan hänellä on vahva ja monipuolinen liikkeenjohdon kokemus globaalissa toimintaympäristössä toimivista perhe- ja pörssiyrityksistä. Hänellä on myös mittava kokemus kotimarkkinoista ja monista suomalaisille merkityksellisistä brändeistä.

Mielenosoitus aiheuttaa Helsingin keskustassa liikennehaittaa usean tunnin ajan

Mielenosoitus katkaisee tänään Helsingin Mariankadulla liikenteen Hallituskadun ja Kirkkokadun välillä.

Liikenteen katkaisu alkaa kello 8.45 ja jatkuu iltapäivään kello kahteen saakka. Poliisi on paikalla ohjaamassa liikennettä kiertoteille.

Mielenosoitus vaikuttaa myös Helsingin seudun liikenteen (HSL) reitteihin. Poliisi kehottaa ihmisiä seuraamaan ajankohtaista liikennetietoa hsl.fi -sivustolta.

Mielenosoituksen järjestää kansainvälinen Elokapina-ympäristöliike. Mielenilmaus kohdistuu EU:n yhteiseen maataloustukipolitiikkaan.

Elokapina pitää CAP-uudistusta (Common Agricultural Policy) vuosille 2021–2027 riittämättömänä tekona ympäristön ja ilmaston suojelemiseksi.

Maa- ja metsätalousministeriö pitää tänään kello 9–11.15 CAP-uudistuksen valmistelua koskevan verkkotapahtuman. Mukana tapahtumassa on myös ministeri Jari Leppä (kesk.), joka esittelee muutosta.

Trump antoi potkut kyberturvallisuudesta vastaavalle johtajalle, joka tyrmäsi väitteet vaalivilpistä

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump on kertonut antaneensa potkut maan kyberturvallisuus- ja infrastruktuuriturvallisuusviraston (CISA) johtajalle Chris Krebsille. Krebs on tyrmännyt presidentin väitteet siitä, että kuun alussa järjestetyissä presidentinvaaleissa oli tapahtunut laajaa vilppiä.

Trump sanoo Twitterissä, että Krebsin vaalien turvallisuudesta antama lausunto on "erittäin virheellinen". Lisäksi presidentti toisti väitteensä vaalivilpistä, josta ei kuitenkaan viranomaisten tai kansainvälisten vaalitarkkailijoiden mukaan ole mitään näyttöä.

Viime viikolla CISAn verkkosivuilla julkaistiin useiden liittovaltion ja osavaltioiden vaaliviranomaisten yhteinen lausunto, jossa marraskuun 3. päivän vaaleja kutsuttiin "maan historian turvallisimmiksi".

Krebs itse noteerasi potkunsa Twitterissä toteamalla, että on kunnia palvella ja että "me toimimme oikein". Uutistoimisto AFP:n mukaan Krebs oli tiettävästi jo viime viikolla kertonut ystävilleen uskovansa, että saa potkut.

Lue koko uutinen tästä .

Iota-hurrikaani heikkeni trooppiseksi myrskyksi – ainakin kahdeksan ihmistä on saanut surmansa

Keski-Amerikassa ainakin kahdeksan ihmistä on kuollut hurrikaanista trooppiseksi myrskyksi laantuneen Iotan takia.

Kuusi ihmistä on kuollut Nicaraguassa, jonne Iota rantautui viitoskategorian hurrikaanina. Lisäksi sekä Kolumbian Providencia-saarella että Panamassa on kuollut molemmissa yksi ihminen. Iota on myös aiheuttanut laajaa tuhoa.

Nyt jo Hondurasiin edenneen myrskyn on ennustettu saavuttavan El Salvadorin varhain keskiviikkona paikallista aikaa.

BBC:n mukaan Iota oli vuoden tähän mennessä voimakkain hurrikaani. Lisäksi se on toinen koskaan marraskuussa muodostunut hurrikaani, joka on voimistunut viitoskategorian hurrikaaniksi. Edellisen kerran näin tapahtui vuonna 1932.

Tämän vuoden hurrikaanikausi Atlantilla on ollut ennätyksellinen: tähän mennessä on todistettu jo 30 nimettyä myrskyä ja 13 hurrikaania.

Tutkimus: Grönlannin suurimmat jäätiköt voivat sulaa vielä pelättyäkin nopeammin

Grönlannin kolme suurinta jäätikköä saattaa sulaa nopeammin kuin pahimmissa ennusteissa on uskottu, todetaan tiistaina Nature Communicationsissa julkaistussa tutkimuksessa.

Tanskassa ja Britanniassa työskentelevät tutkijat selvittivät Jakobshavnin, Kangerlussuaqin ja Helheimin jäätiköiden sulamista historiallisia kuvia ja muuta dataa hyödyntämällä.

Vuoteen 2000 asti suurimmat merenpinnan nousua aiheuttavat tekijät olivat jäätiköiden sulaminen ja meriveden lämpenemisen aiheuttama laajentuminen. Kahden viime vuosikymmenen aikana merkittävimmäksi tekijäksi on kuitenkin noussut Grönlannin ja Etelämantereen mannerjäätiköiden sulaminen.

Jakobshavnin, Kangerlussuaqin ja Helheimin jäätiköiden sisältämä vesimäärä riittäisi nostamaan merenpintaa 1,3 metrillä.

Lue koko uutinen tästä.

Britanniassa kaavaillaan uusien bensa- ja dieselautojen kieltoa kymmenen vuoden päähän

Britannia aikoo kieltää uusien bensa- ja dieselkäyttöisten henkilö- ja pakettiautojen myynnin vuodesta 2030 alkaen. Kielto on osa kymmenen kohdan suunnitelmaa "vihreään teolliseen vallankumoukseen", jota pääministeri Boris Johnsonin odotellaan esittelevän tänään.

Pääministeri on korvamerkinnyt 13,4 miljardin euron verran rahaa suunnitelmiinsa, joilla hän toivoo turvaavansa 250 000 työpaikkaa ja edistävänsä Britannian tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Maa aikoo esimerkiksi moninkertaistaa tuulivoiman määrän, lisätä vetytuotantoaan, investoida päästöttömään julkiseen liikenteeseen, tutkia päästöttömiä lentokoneita ja laivoja sekä edistää kävelemisen ja pyöräilyn houkuttelevuutta. Suunnitelmissa on myös kehittää ydinvoimaa ja modulaarisia ydinreaktoreita, mikä todennäköisesti herättää ympäristönsuojelijoiden keskuudessa vastustusta.

Hallituksen pyrkimyksenä on nostaa Britannia maailman johtajaksi hiilidioksidin talteenotossa ja tehdä maan finanssialan keskittymästä Lontoon Citystä vihreän talouselämän keskus. Johnson toivoo myös, että ehdotuksilla voidaan hallituksen moneen otteeseen toistamien lupausten mukaisesti vähentää Britannian alueellista epätasa-arvoa ja vähentää koronaviruspandemian vaikutuksia talouteen.

Lue koko uutinen tästä .

Ministeri Saarikko MT:ssä: Olympiaurheilua odottaa niukkuuden aika

Olympiaurheilussa on edessä niukkuuden aika. Rahapeliyhtiö Veikkauksen tulojen aukkoa korvataan valtion pussista, mutta tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) muistuttaa Maaseudun Tulevaisuudelle koronatuen loppuvan.

Olympiakomitealle valittava uusi puheenjohtaja joutuu aloittamaan toimessaan haastavassa toimintaympäristössä. Saarikko vahvistaa, että olympiaurheilun rahoitusta joudutaan leikkaamaan.

– Tulevina vuosina jaossa on niukkuutta, Saarikko sanoo.

Tinkimistä joudutaan tekemään niin harrastustoiminnassa kuin olympiaurheilussakin. Lasten harrastamisen ja huippu-urheilun välillä valintaa ei Saarikon mukaan tulla tekemään.

– Me tarvitsemme tervettä isänmaallisuutta ja kansallistunnetta vahvistavia kokemuksia, jota huippu-urheilu tarjoaa. Toisaalta huippu-urheilijoita ei ole ilman junioritoimintaa, Saarikko kertoo.

Leikkaukset juontavat juurensa tiede- ja kulttuuriministerin pöydällä odottaviin Veikkauksen tulevaisuuden ratkaisuihin. Kun koronakriisi iski Suomeen, hallitus teki päätöksen ottaa valtion hoidettavaksi aukon, joka urheilulle ja liikuntaan jaettaviin rahapelitoiminnan tuottoihin syntyi koronan ja pelihaittojen torjunnan vuoksi.

Huuhkajat yrittää kaataa Walesin ja nousta Kansojen liigan ykköstasolle

Suomen miesten jalkapallomaajoukkue päättää Kansojen liigan urakkansa keskiviikkona illalla Wales-vierasottelulla. Walesin ja Huuhkajien välinen B-liigan kamppailu alkaa Cardiffissa Suomen aikaa kello 21.45.

Wales johtaa lohkoa pisteen erolla Suomeen. Voitolla Huuhkajat varmistaisi lohkon ykkössijan ja nousun Kansojen liigan ylimmälle tasolle, jolla pelaa useita lajin suurmaita. Suomi on voittanut Kansojen liigassa neljä ottelua ja hävinnyt kerran. Ainoa tappio on tullut kotipelissä Walesia vastaan.

– Wales on puolustanut todella hyvin ja napsinut niukkoja yhden maalin voittoja. Vastassa on maailmanluokan joukkue. Meille on iso haaste lyödä heidät etenkin kotonaan, jossa he ovat olleet todella vahvoja, päävalmentaja Markku Kanerva sanoi tiistaina kansainvälisessä lehdistötilaisuudessa.

Lue koko uutinen tästä .

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli