Suomessa turve luokiteltiin uusiutumattomaksi fossiiliseksi polttoaineeksi vuonna 2002. Ruotsissa turve on uusiutuva energiamuoto. Suomessa asia ratkaistiin arvalla, kun äänestyksessä äänet menivät tasan 12–12. EU-direktiivin mukaan kukin jäsenmaa saa päättää asiasta itse.
Koska turve on luokiteltu fossiiliseksi polttoaineeksi, sen käyttö Suomessa on vähentynyt radikaalisti korkeiden päästökauppamaksujen vuoksi.
Nykyisessä energiakriisissä puuta tuodaan ulkomailta ja poltetaan kaukolämpökattiloissa. Samoin Suomen metsistä hakataan puuta biomassaksi. Tätä puuta voitaisiin puunjalostusteollisuudessa käyttää paremmin korvaamaan muovista tehtyjä kulutustavaroita.
Jos turpeelta poistettaisiin korkeat päästökauppamaksut, me olisimme energian suurvalta. Meillä on enemmän turvetta kuin Norjalla öljyä. Suomessa on soita enemmän kuin koko Unkarin pinta-ala, suojeltua suota on Tanskan pinta-alan verran. Suojeltua suota on 20- kertainen määrä verrattuna turvetuotannossa olevaan pinta-alaan.
Lisäksi turvepääoma kasvaa 2,7-kertaisesti verrattuna sen nykykäyttöön.
Turpeen ja hakkeen yhteispoltto vähentää hiukkaspäästöjä noin 30 %.
Seuraavan hallituksen ja eduskunnan tulee viipymättä säätä laki Ruotsin malliin ja muuttaa turve uudelleen hitaasti uusiutuvaksi energiamuodoksi, mitä se onkin.
Nykyisen kalliin energian aikana meillä ei ole varaa olla käyttämättä tätä omaa energiavaraamme. Näin säästyvät myös metsät liialta hakkuulta.
Carita Mäki (kd.)
eduskuntavaaliehdokas
Kauhava