Kiertelimme ennen vuodenvaihdetta kuuntelemassa asukkaiden ajatuksia ja tarpeita, kun valmistauduimme uuden hyvinvointialueen käynnistämiseen. Monella paikkakunnalla esiin nousi huoli vanhusten hoidosta. Palaute oli, että kun hoitopaikkoja lopetettiin, myös kotihoito huononi.
Hoitajamitoitus ei saa merkitä sitä, että hoitopaikkoja suljetaan lisää. On mietittävä uusia joustavampia tapoja hoitaa vanhuksiamme hyvin. Kotikaupunkini hyvinvointikertomuksestakin oli luettavissa, että liian moni vanhus kokee olonsa turvattomaksi.
Olen kuullut eri puolilta Suomea, että vanhuksia saatetaan siirtää hoitoon toiselle paikkakunnalle, jopa niin että omaisille ei kerrota mitään.
Joskus ikäihmisillä ei ole enää autoa tai ajokorttia, niinpä rakkaan omaisen luona vieraileminen ei enää onnistu. Tällainen synnyttää pelkoa ja lisää turvattomuutta. Kenenkään ei pidä pelätä vanhaksi tulemista. Vallan osuva oli toisessa jokilaaksossa lausuttu kommentti: ”Vanhojen ihmisten pakottaminen maakuntamatkailuun on loputtava.”
Olemme lukeneet uutisista, että eutanasiaa, tutummin armomurhaa, ollaan taas virittelemässä yhteiskunnassamme. Ajattelen nyt erityisesti vanhuksia, jotka saattavat em. siirtojen takia olla aivan yksin ja ajattelen myös hyvinvointialueen riittämättömiä toimintamäärärahoja. Eutanasian laillistaminen Suomessa saattaisi avata arvaamattomia seurauksia, jopa pakottamista ja henkistä painostusta. Sitä emme halua.
Emme tarvitse eutanasiaa, vaan meidän on kehitettävä turvallista sairaanhoitoa, saattohoitoa ja vanhustenhoitoa. Olen elämän puolella, niin sen alussa kuin sen lopussakin. Minusta se on turvallisuutta ja todellista ihmisarvon kunnioittamista.
Hannu Kippo (kd.)
eduskuntavaaliehdokas
Kokkola