Suomi on asettanut kansallisen hiilineutraalisuustavoitteen, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Ruotsissa vastaava tavoite on vuodessa 2045 ja EU:ssa tavoite on asetettu vuoteen 2050. Suomen hiilineutraalisuustavoite on siis 15 vuotta edellä suurinta osaa niistä maista, jotka toimivat EU:n yhteisillä sisämarkkinoilla.
Suomen ylikireä hiilineutraalisuustavoite on johtanut paljon muuhunkin kuin vihreisiin investointeihin. Se on johtanut liian nopealla aikavälillä esimerkiksi polttoaineen verotuksen kohtuuttomiin korottamisiin ja energiaturvetuotannon alasajoon. Molemmilla on suora negatiivinen vaikutus myös Suomen maaseudun elinkeinoihin ja sitä kautta ruoka- ja energiaomavaraisuuteemme. Turve pitäisikin julistaa uusiutuvaksi luonnonvaraksi ja ottaa nykyistä suuremmaksi osaksi energiapalettiamme.
Polttoaineen kallis hinta vaikuttaa monen sellaisenkin tuotteen hintoihin, jotka eivät aivan ensimmäisenä välttämättä tulisi mieleenkään. Tuotteet kulkeutuvat kauppoihin pääasiassa kumipyörillä ja polttomoottoriautoilla, eikä tähän asiaan ole kovin nopeasti suurta muutosta tulossa. Ammattidiesel auttaisi tolkuttomiin kuljetuskustannuksiin, mutta sen valmistelu ei ole tällä hallituskaudella edennyt. Vähemmän yllättäen poliittista tahtotilaa ei punavihreällä hallituksella ole tarpeeksi.
Suomessa kuitenkin myös yksityisautoilu on usein välttämätöntä, jotta arki sujuu, koska Suomessa on suhteessa pitkät välimatkat. Töissä ja kaupassa pitää silti käydä ja lapsetkin on saatava kouluun ja harrastuksiin. Nämä tosiasiat kuitenkin monesti tuntuvat Suomen päättäjiltä unohtuvan. Esimerkiksi jakeluvelvoite tulee nousemaan vuoden 2024 alussa kunnolla. Dieselin hinta uhkaa nousta jopa 20 senttiä heti kerralla tällä toimenpiteellä.
Tällainen politiikka ohjaa ihmisiä asumaan kaupunkien keskustoissa ja entistä suuremmissa kaupungeissa. Niissä oma auto ei ole yhtä usein samanlainen välttämättömyys, kuin mitä se on maaseudulla asuvalle. Samoin kallis sähkö ja energia ajavat ihmisiä asumaan kerrostaloasunnoissa ja pienemmissä neliöissä. Ei ole siis mikään ihme, että suomalainen maaseutu tyhjenee, syntyvyys vähentyy ja pienet kylät näivettyvät. Ei pidä myöskään väittää, että kyseessä olisi puhtaasti luonnonlaki, johon tehdyllä politiikalla ei olisi mitään vaikutusta.
Toivon hartaasti Suomen seuraavan hallituksen ottavan vihdoin järjen käteen ilmastopolitiikassa ja siirtävän hiilineutraalisuustavoitetta yleiseurooppalaiselle tasolle. Siihen mennessä tekniikalla on paljon paremmin aikaa kehittyä vähäpäästöisemmäksi ja tulla sen hintaiseksi, että siihen on tavallisellakin kansalaisella yhä useammin varaa.
Marcus Toppari (ps.)
eduskuntavaaliehdokas
Pohjanmaan Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja
Lapua