Omaishoitoa ei tehdä rahasta vaan rakkaudesta. Tämä ei ole kuitenkaan saa olla peruste sille, että emme tukisi omaishoitajuutta niin taloudellisesti kuin rakenteellisesti.
Yli miljoona suomalaista auttaa läheistään arjessa, noin 350 000 henkilöä on pääasiallisessa vastuussa läheisen huolenpidosta ja omaishoitosopimuksen tehneitä on noin 50 000 (omaishoitajat.fi). Omaishoitajia on siis lukuisa joukko mutta edelleen tarvitaan tietoa ja tukea omaishoitotilanteen tunnistamiseen.
Kun tilanne on tunnistettu, on mahdollista lähteä tekemään omaishoitosopimusta sekä saada myös rahallista korvausta. Sitovassa omaishoitotilanteessa hoitaja voi saada tukea palvelutarpeen arvioinnin perusteella vaihdellen hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan, välillä 439,70 € – 879,40 €.
Tiukasti lukuja tuijottaen omaishoito on siis yhteiskunnalle ”halpaa hoivaa”. Sen sijaan omaishoitajalle saattaa syntyä merkittäviäkin kustannuksia omaishoitotilanteessa ja etenkin työikäisillä tilanne on vaikea, mikäli hoivan tarve on niin sitovaa, että palkkatyössä käynti ei ole mahdollista. Taloudellisestä näkökulmasta tarvitsemme siis niin tuen kuin työn ja omaishoidon yhdistämisen kehittämistä.
Rahallisen korvauksen lisäksi omaishoitosopimuksen tehneillä on oikeus vähintään kahteen vapaapäivään kuukaudessa.
Vapaapäivien pito ei kuitenkaan ole yksinkertaista, sillä tuolle ajalle läheisen hoito on järjestettävä niin, että vapaa on aidosti mahdollista. Usein nämä tilanteet ovat vaikeita myös hoidettavalle, kun tuttu hoitaja ja ympäristö muuttuu.
Usein omaishoitajalle tulee eteen myös se raskas päätös, että läheisen on parempi siirtyä asumaan kodin ulkopuolelle ja ammattilaisten hoidettavaksi. Tämän päätöksen tekeminen ajoissa on vaikeaa mutta vastuullista ja tarjolla tulee olla henkistä tukea elämänmuutoksen sekä sellaista hoivaa, että voi luottaa läheisen olevan hyvissä käsissä.
Omaishoitajan arjessa talouden ja arjen sujuvuuden lisäksi keskeistä on vertaisten tuki ja yksi tukikanava on omaishoitoliitto, joka on asettanut myös omat vaalitavoitteensa.
Keskeisiksi nousevat työikäisten omaishoitajien asema sekä työn ja omaishoidon yhteen sovittaminen, omaishoidon tuen kehittäminen ja yhdenvertaisuuden varmistaminen sekä järjestöjen toiminnan hyödyntäminen ja toiminnan edellytysten tukeminen.
Näihin tavoitteisiin on helppo yhtyä ja on hyvä myös muistaa, että omaishoito koskettaa todennäköisesti meitä kaikkia joskus – joko hoitajina tai hoidettavina.
Emilia Teerikangas (sd.)
eduskuntavaaliehdokas
Kokkola