Ilta-Sanomat käsitteli 4.2. laajasti Aino Saarisen väitöskirjatutkimusta suomalaisen peruskoulun kipupisteistä. 2000-luvun aikana tehtyä peruskoulun kehitystyötä on tärkeää tarkastella rohkeasti, ja pohtia oliko jokin ennen sittenkin paremmin?
Saarisen väitöstutkimukseen olen tutustunut jo sen tultua julki pari vuotta sitten, ja olen hänen kanssaan täsmälleen samaa mieltä tilanteesta ja ratkaisukeinoista. Tehdyn politiikan sisällöstä tämäkin asia on lopulta kiinni. Saarinen on monipuolinen huippuosaaja joka myös psykologiasta väitelleenä kykenee yhdistämään aivoterveyden kasvatustieteeseen.
Tällainen laaja näkemys on avainasia lapsen kasvun ja kehityksen kokonaisuuden tarpeiden ymmärtämisen kannalta.
Tutkimuksessa esiintyneet tulokset ovat vuosien ajan olleet ominakin huomioinani, kuten varmasti monilla muilla pitkän opettajauran tehneillä opettajilla. 30-vuotisen opettajaurani aikana olen selvästi havainnut toisen asteen opiskelijoiden laskeneen taitotason viimeisen kymmenen vuoden aikana. Näen selvän syy-seuraus suhteen peruskoulun muuttuneiden opetusolosuhteiden ja taitotason laskun välillä. Luokkakokojen kasvaminen, uudet opettamisen tavat ja mm. erityisopetuksen riittämätön määrä, ovat vaarallinen yhdistelmä oppimisen ja kasvun tuen näkökulmasta. Monesti on niin, että pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. Kehittäminen on tärkeää, mutta rinnalla on oltava viisautta tunnistaa mikä on hyvää ja jo toimivaa.
Meillä on maailman parhaat opettajat, mutta miten pitkään? Alan vetovoima heikkenee samaa tahtia opetussuunnitelman ideologisten hienouksien lisääntymisen kanssa. Opettajan työarki on nykyisellään liian kuormittavaa. Digitalisaatio, itseohjautuvuus, inkluusio ja moni muu tämän päivän trendi ei vain tavallisessa kouluarjessa ole todellisuutta.
Huolta ei yhtään helpota vuosi vuodelta pienenevät ikäluokat. Mitä vähemmän vahvoilla perustaidoilla varustettuja lapsia saadaan peruskoulusta ulos, sitä vähemmän meillä on jatkossa kouluttautuneita ihmisiä työelämään.
Oppimistulosten heikentymisen lisäksi herää ajatus, miten paljon nykyisellä järjestelmällä on osuutta lasten ja nuorten lisääntyneeseen pahoinvointiin ja mielenterveyden haasteisiin?
Sari Innanen (kesk.)
lakimies, opettaja
eduskuntavaaliehdokas
Kokkola